Toyniŋ orniğa… näzir

0
395 ret oqıldı

Atam — Mäkkä, anam — Mäkkä,

Tuğuldum bir küni šlmäkkä.

Atilardin miras qalğan,

Qara yärgä kšmülmäkkä…Bu tšrt qur şeirni bilmäydiğan uyğur kamdin-kam boluş keräk däp oylaymän. Һä, tuğulmaq bar, šlmäk bar, lekin bevaqit kälgän şum äҗälniŋ älimi hämmidin yaman ekän. Şähsän meniŋ üçün birtuqqan inimdäk bolup kätkän küyoğlum Äkvärҗan Zäynavdun oğli Ğazamov 20-sentyabr' küni 65 yaşqa tolatti. Bu künni qom-qerindaş vä äl-jut bolup nişanlap štüşniŋ täräddutini alliqaçan başlap qoyğan eduq. Biraq, täğdirniŋ yazmişini qaraŋ, 14-avgust küni Äkvärҗan hämmimizni zar qahşitip qoyup, baqiliq boldi. Şundaq qilip, kšŋülgä pükkän toyniŋ orniğa näq şu küni uniŋ qirqi näzirini berivatimiz.

Һä, täğdirniŋ bu yazmişiğa tän beriştin başqa heç ilaҗä yoq ekän. Biraq märhumniŋ käynidin uniŋ päqät «yahşi» degän nami qalğanliğiğa, qamçä sepidäk qisqa bu šmürdä heçbir insanniŋ kšŋligä azar salmiğanliğiğa, ränҗiş vä ränҗitiş degänni bilmäy štkänligigä qayil bolumän. Därhäqiqät, u täbiitidin aqkšŋül, dilkäş vä alaytänla mehmandost adäm edi. Bäzidä uniŋ mehrivanliğiğa qarap «duniyada ikki kšyümçan adäm bolsa, biri moşu Äkvärҗanmekin» däp šzämçä hulasä çiqirattim. Undaq päytlärdä Äkvärҗanniŋ maŋa päqät küyoğul ekänligini tamamän untup qalattimdä, huddi šzämniŋ arzuluq inimdäk, tehimu yeqin kšrüp ketättim. Äkvärҗan bolsa, šz novitidä, maŋimu äynä şundaq mehir-muhäbbät bilän munasivät qilatti, «hädä» degän bir eğiz sšzi qälbiniŋ tegidin çiqivatqanliği eniq bilinip turatti.

Äkvärҗan äsli täşkänsazliq. Moşu jutta är yätti. Ottura mäktäpni tamamlap, şoferluq käspini egilididä, ta hayatiniŋ ahiriğiçä qälb ämri bilän qolğa alğan bu işiğa sadiq bolup štti. U qäyärdä vä kim bilän işlimisun, päqät šziniŋ ämgäkçanliği vä kämtar-dilkäşligi tüpäyli, kšpniŋ alqişiğa erişti, ämgäk ilğari ataldi, maddiy vä mäniviy soğilar bilän mukapatlandi. Mana moşularniŋ hämmisi ändi bizgä päqät äslimä bolup qaldi.

Märhumniŋ armanliri nurğun edi. Siŋlim Sahidäm bilän šy-oçaqliq bolup arzulap šstürgän ikki oğul, bir qiziniŋ aliy bilim elişiğa qolidin kälgän barliq mümkinçiliklärni yaratti. Ularniŋ «yegänniŋ eğiziğa, kiygänniŋ uçiğa» qaratmasliqniŋ ğemi bilän yaşidi. Ändi bolsa, biridin-biri tatliq nävriliriniŋ koyida paypetäk edi.

«Yahşiğa kšrüm yoq» däydekän häliq danaliğida. Moşu ibarä näq Äkvärҗanğa qarita eytilğandäk tuyulidu. İlahim, u kšrmigän yahşiliqlar ändi siŋlim Sahidämgä vä «Ata» däp bozlap qalğan pärzäntliri bilän nävrilirigä nesip bolsun.

Zina ABLİZOVA.

Almuta şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ