Prezident danişmänlär bilän uçraşti

0
648 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Danişmänlär keŋişiniŋ äzaliri bilän uçraşti, däp hävärlidi Prezidentniŋ mätbuat hizmiti.

Uçrişişqa çät ällärniŋ daŋliq dšlät ärbapliri bilän Nobel' mukapitiniŋ laureatliri — İsrailniŋ sabiq prezidenti Ş.Peres, Pol'şaniŋ sabiq prezidenti L.Valensa, Kolumbiyaniŋ sabiq prezidenti S.Truhil'o, İspaniyaniŋ sabiq prem'er-ministri H.Sapatero, MAGATEniŋ sabiq baş mudiri M.Äl-Baradei vä başqilar qatnaşti.

Uçrişişqa qatnaşquçilar duniyaviy säyasättiki, ihtisat vä häliqara behätärlik ähvalni muhakimä qildi. Bu җähättin dšlitimizniŋ taşqi säyasätkä munasivätlik täşäbbusliri bilän häliqara җamaätçilikniŋ duniyadiki türlük toqunuşlarni yeşiş üçün küçlärni uyuşturuş dairisidiki roli boyiçä mäsilä qozğaldi.

Qazaqstan Prezidenti elimizniŋ mustäqillik jilliri yätkän utuqliri toğriliq eytti.— Yolumizni başliğan päyttä biz җan beqiş üçün küräş qilduq. Çünki Qazaqstanniŋ keläçigi vä mümkinçiliklirigä munasivätlik tähminlär sälbiy bolidiğan. Moşundaq istiqbal bizgä yaqmidi. Şuŋlaşqa biz dadil härikät qilişqa başliduq. Çoŋ qiyinçiliqlarniŋ biri, sotsialistik ihtisattin bazar ihtisadiğa kšçüş boldi. Üç jilda hususiylaşturuş jürgüzüldi. Märkiziy Aziya boyiçä käŋ kšlämdä investitsiya җälip qilindi. Qazaqstan hazirqi taŋda riqabätkä qabil 50 dšlätniŋ qatariğa, şundaqla çoŋ kšlämdä investitsiya җälip qilinğan dšlätlärniŋ jigirmiligigä kiridu, — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev duniyaviy ham äşiya bazirida bahaniŋ turaqsizliğiğa munasivätlik Qazaqstanda industriyaläştürüş säyasiti ämälgä aşuruvatqanliğiğa, şu tüpäyli keyinki jilliri yüzligän yeŋi karhanilar selinğanliğiğa diqqät bšldi. Dšlät rähbiri hazirqi vaqitta elimizdä industriyalik-innovatsiyalik programminiŋ ikkinçi bäşjilliği ämälgä aşuruluvatqanliği, uniŋ asasiy mähsätliriniŋ biri ihtisatniŋ ham äşiya resursliriğa beqinda bolup qelişini planliq räviştä azaytiş ekänligini eytti.

Qazaqstan Prezidenti dšlitimizniŋ transport-logistika ihtidari vä infraqurulum quruluşini täräqqiy ätküzüşkä yol alğanliğiğa tohtaldi.

Nursultan Nazarbaev dšlättä teçliq vä turaqliqni saqlaşniŋ ähmiyitigä, şuniŋ arqisida bügün qazaqstanliqlar keläçäkkä işänçä bilän qaraydiğanliğiğa diqqät bšldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ