Yahşilar toğriliq yahşi gäp tügimäydu

0
405 ret oqıldı

Yeqinda Yarkäntkä barğinimda, şähärdiki Ämgäkçi ottura mäktiviniŋ mudiri Adalät Ähtämovani uçritip qaldim. Teçliq-amanliqtin keyin u yaq märhum dadisi häqqidä qisqiçä gäp qilip: «Ägär u arimizda bolğan bolsa, moşu jilniŋ 1-oktyabridä hayatiniŋ şanliq 80-davaniğa kštirilgän bolar edi», däp eğir näpäs aldi. Gäp mänisigä çüşändim. Çünki dadisi Nuri Ähtämovni mänmu yahşi bilimän. Yeqin arilişip jürduq, pat-patla kšŋligä yeqin ağinilirini šyigä täklip qilip, mehman qilatti, muŋdişip-sirdişattuq.Är-ayal ikkilisi huşhoy, käŋ dästihanliq, adämgärçiligi üstün insanlardin edi. Biraq ularniŋ hayati tolimu qisqa boldi. Räpiqisi, tikinçi Heliçäm 55 yeşida, Nuri bolsa, hayatiniŋ 70-mänziligä yetişkä az qalğanda yoruq duniya bilän mäŋgügä hoşlaşti. Bu җudaliq esimda: 2005-jilniŋ 13-aprel' küni edi, märhumni däpin qiliş märasimiğa adämlär nurğun jiğildi. Atilirimizniŋ «Adäm bir — tiriktä, bir — šlüktä» degini moşu ekändä däp oyliğan edim, adämlär dolquniğa qarap. Miting uyuşturulup, tavut beşida dost-buradärliri biridin keyin biri sšzgä çiqip, Nuri Ähtämovniŋ häliq üçün qilğan izgü işlirini, uniŋ aliy insaniy hislätlirini alahidä tilğa aldi. Җümlidin märipätçi Rizaydin Äysaevniŋ «Nuri aka Ähtämovtäk äҗayip insandin ayriliş — bu ailisigila ämäs, pütkül yarkäntliklär üçün eğir җudaliq. Çünki uniŋ jutdaşliri üçün tškkän ämgäk äҗri az ämäs, nahiyäniŋ soda sahasiniŋ rivaҗlinişiğimu munasip ülüşini qoşti. Häyrihahliq işlarniŋ häqiqiy җankšyärliridin bolup, qolidin kelidiğan yardimini ayimidi. U häliqniŋ hšrmät-işänçisigä erişkän, dostliriğa sadiq, dilkäş, kämtar insan edi, uniŋ yarqin qiyapiti jürigimizdä mäŋgü saqlinidu» däp eytqan sšzliri helimu quliğimda. Һäqiqättä Nuri jutdaşliri qälbi tšridin orun alğan märt-märdanä insan edi. U 1935-jili Çilpäŋzä şähiridä tuğulup, baliliq vä yaşliq çeğiniŋ bir qismi şu yärdä štti. U jilliri bu zimindimu oyğiniş yüz berip, yaşlar yeŋiliqqa, oquş-bilimgä intilivatatti. Nuri şähärdiki ottura mäktäpni tamamlap, Ürümçi şähiridiki kadrlarni täyyarlaydiğan bilim därgahida tähsil kšridu. Uni muvappäqiyätlik pütirip, jutiğa kälgändin keyin ämgäk paaliyitini başlaydu. Şähärdiki bir mähkimidä kadrlar bšlümini başqurup, adämlär bilän munasivät qilişni, ularğa mädäniyätlik hizmät kšrsitişni ügändi, täҗribä toplidi. Täğdirniŋ yazmişi tüpäyli Nuri Ähtämovlarniŋ ailisi 1962-jili ana jutini tärk etip, Qazaqstan diyariğa kšçüp çiqip, Yarkäntkä orunlaşti vä Kalinin namidiki kolhozniŋ härhil sahalirida ämgäk qildi. Zaman tälivigä bola u bilimini yetiştürüp, käsip egiläşkä tirişti. Şu mähsättä Nuri Taldiqorğan şähiridiki  soda hadimlirini täyyarlaydiğan kursta oquydu. Şuniŋdin keyin uniŋ Panfilov nahiyäsiniŋ soda sahasidiki ünümlük ämgäk paaliyiti başlinidu. Atap eytqanda, 1966 — 1981-jilliri nahiyälärara Yäl-yemiş bazisiniŋ Yarkänttiki qobul qiliş punktini başqurup, uniŋ işini izçil yolğa qoydi, ahalini mevä, yäl-yemiş bilän täminläş yahşilandi. İlğar soda hadimi härhil mukapatlar bilän täğdirländi.

Zaman šzgärgändin keyin täbdirçan Nuri Ähtämov şähsiy egiligini tikläp, uni rivaҗlanduruş yolida hayatiniŋ ahirqi dämlirigiçä ästaidil ämgäk qildi. Juqurida täkitliginidäk, uniŋ hayatini җämiyätlik, jutdarçiliq, häyrihahliq, sovapliq işlarsiz täsävvur qilişqa bolmaydu. Nuri nahiyälik Uyğur mädäniyät märkizi täripidin ämälgä aşurulğan çarä-tädbirlärgimu yeqin arilaşti, muhtaҗlarğa kšrsätkän halisanä yardimi az ämäs. Җamaätçilik arisida härqaçan yahşi işlarniŋ täşäbbuskar süpitidä kšzgä çüşätti. Honihay yezisidiki harabiyliqqa aylanğan qäbirstanliqni äsligä kältürüş, ätrapini qorşaş işlirida başlamçilarniŋ biri boldi. Büyük yazğuçi Ziya aka Sämädiniŋ jutida štkän toy-tävälludlirida alahidä paaliyätçanliq kšrsätkänligini vä başqimu izgülük işlirini jutdaşliri hazirmu tilğa elip jüridu. Yahşi işlarda aldi bilän šzi täşäbbuskar bolatti. Ata-aniniŋ moşundaq şäräplik ämgäk yolini bu künliri pärzäntliri, nävriliri davamlaşturuvatmaqta.

Sahavätlik insan Nuri Ähtämovniŋ illiq qayapiti jutdaşliri, dost-buradärliri hatirisidä mäŋgü saqlanğusi.

Abdukerim TUDİYaROV.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ