Bovimizni vä dadimizni äsligändä…

0
645 ret oqıldı

Bovimiz — Tursun Һaşimovniŋ tuğulğan künini vä duniyadin štkän vaqtini här jili dadimiz Alimҗan Һaşimov äsläp, näzir-çiraq štküzätti. Ularğa päqät qerindaşlar, yeqinlardin ayrimlarla çaqirilatti. Ändi štkändä şähär jigitbaşliri mäşrivi bovamniŋ hatirisigä beğişlandi. Mundaq bolğini, bovimizni şähär җamaätçiliginiŋ kšpçiligi, bolupmu çoŋ ävlat yeqindin bilätti. U šziniŋ aŋliq hayatini «Gorpromtorg» sistemisida štküzüp, birnäççä gastronomni başqurğan edi. Ailäviy al'bomda uniŋ başqa kişilär qatarida Ähmät Şämiev, Һezmät Abdullin, Tohtahun Tohtibaqiev bilän billä çüşkän räsimlirini kšrüşkä bolidu. Ändi İkram Mäsimov, Yüsüpҗan Sayitov bilän billä mäşräp oynatti. Eytmaqçi, mäşräp noviti bovimizğa kälgän çağlarda, dadimizniŋ sšzigä qariğanda, mehman süpitidä Roşängül İlahunova, Nurbüvi Mämätovalar täklip qilinip, nahşilirini orunlap berättekän. Bovimiz başqa sahaniŋ hadimi bolsimu, intayin sän°äthumar insanlardin bolidiğan. Uniŋdiki moşu iştiyaq dadimizğa, uniŋdin bizgä, nävrilirigä štti. Bovimizniŋ šyidä uyğurçä kitaplarmu nurğun edi. Şundaqla u «Kommunizm tuği» gezitini baştin-ayaq oqup çiqişni adätkä aylandurğan. Ändi gezitqa yeziliş mävsümidä başlanğanda, u baliliri vä nävriliriniŋ hämmisigä kvitantsiyalärni tapşuruştin başqa, Abbas qarim bilän «Dostluq» mähällisidiki meçit arqiliq jiliğa ondin oşuq kişini yezişqa pul aҗritatti.

Bovimizdiki moşu hislätlärniŋ hämmisini dadimiz šzidä siŋdürüş bilän billä mälum räviştä ularni tehimu juquri kštärdi, däp işäşlik eytişqa bolidu. Buni biz demisäkmu, jut-җamaätçilikniŋ hämmisi yahşi bilidu. Bovimizniŋ šlümi yeşiğa vä uzaqqa sozulğan ağriğiğa bola, bizgä eğir kälsimu, uniŋ šlümigä šzimizni täyyarliğan eduq. Ändi dadimizniŋ bevaqit vapat boluşi bizgä eğir zärbä bolup tägdi. Һeçqaçan salamätligigä şikayät qilmiğan kişi, hätta šziniŋ yeqinlirinimu häyran qaldurğan halda vapat boldi. Mümkin, šziniŋ šlümidin ikki ay ilgiri anisi — momimiz Salamäthandin mäŋgügä ayrilğini uniŋğa qattiq täsir qilğan boluşi keräk.

Dadimizmu, biz, pärzäntlärmu, mäktäpni, mähsus ottura vä aliy oquş orunlirini rusçä tamamliduq. Şundaq bolsimu, bovimizdin qalğan än°änä boyiçä šydä päqät ana tilimizda sšzlişimiz. Dadimiz buniŋğa alahidä kšŋül bšlätti vä bizdinmu şuni täläp qilatti. Millitimiz tarihi vä än°änilirigä җan-dili bilän berilgän kişi šzidiki moşu alahidiliklärni tehimu käŋäytiş vä küçäytiş mähsitidä pat-pat äҗdadi kelip çiqqan Qäşqär täväsigä baratti, şu yärdä näzirlärni štküzätti, šz hesaviğa daŋliq sän°ätkarlarni bu täräpkä täklip qilatti. Dadimizniŋ hamiyliq paaliyitini, kšŋliniŋ käŋligini vä yeqinliriğa yardäm qilişqa aldiraydiğanliğini kšpçilik yahşi bilidu. Dadimiz bizni moşu rohta tärbiyilisimu, ändi bovimiz vä dadimiz än°änilirigä qançilik däriҗidä riayä qilip, ularniŋ işini qandaq davamlaşturidiğanliğimizni vaqit kšrsitidu, älvättä.

Moşu künlärdä bovimiz Tursun Һaşimovniŋ duniyadin štkinigä 10 jil toldi. Dadimiz vä momimizdin ayrilğinimizğa mana bir jil boptu. Monu sürättä äkis etilgän äynä şu üç qädirdanimizni äsläp, moşu qisqa maqalini yazduq. Biz, nävriliri vä baliliri, ularni heçqaçan untumaymiz häm kündilik turmuşimizdiki härbir qädimimizni şularğa ohşitip taşlaşqa tirişimiz.

Rustäm ҺAŞİMOV. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ