Qedimiy uyğur yeziğiniŋ Koreyadä qollinilişi

309 ret oqıldı

Ömärҗan Nuri/ Tarihşunas alim Җi Su Li Koreyaniŋ Türkiyadiki älçisini väzipisini ada qiliş җäriyanida «İslam vä türk mädäniyitiniŋ Jiraq Şäriqtä tarqilişi» namliq kitavini türk tilida yezip, näşir qildurğan. Mäzkür äsärdä Koreyani (Çavşiyän yerim arilini) yadro qilip turup, Җuŋgoni šz içigä alğan Jiraq Şäriqtä islam dini bilän billä tarqalğan mädäniyät vä ideologiyani, türkiy tilliq häliqlärniŋ Jiraq Şäriqtä qaldurğan mädäniyät iznasini häm iҗtimaiy täsirini mänbälärgä asaslanğan halda tonuşturğan. Bolupmu uyğurlarniŋ Koreya handanliğida oyniğan roli bilän hälqimiz mädäniyitiniŋ bu mämlikätkä kšrsätkän täsiri toğriliq nahayiti qiziqarliq mälumatlar berilgän. Җümlidin uyğur tili bilän yeziğiniŋ Koreya handanliğida ikki äsir davamida qollinilğanliği, şundaqla qedimiy uyğurlarniŋ (Bilgä Tuntuquqniŋ ävladi bolğan birtürküm häliqlär) hazirqi Türkiyadä yaşiğanliği bayan qilinidu. Yäni qedimiy uyğur tili vä yeziğiniŋ Koreya handanliğida işlitiliş ähvaliğa alahidä bir bap berilgän.

Orhon — Enisey däriyasi vadisida yaşiğan uyğurlar keyinki Kšktürk hanliğiniŋ (745 — 682-jillar) ahirqi mäzgilliridin tartip Ämäri yeziği asasida iҗat qilğan. Soğda yeziğini qedimiy türk-runik yeziği ornida işlitişkä başliğan. Bu yeziqni uyğurlar helä uzaq vaqit işlätkäçkä, u «qedimiy uyğur yeziği» däp atalğan. Mäzkür yeziq kšktürk yeziği bolup, Qäşqärni märkäz qilğan uyğurlarda XV äsirgä, Käŋsudiki seriq uyğurlarda  bolsa, XVİİ äsirgiçä qollinilğan.

Umumän, qedimiy uyğur yeziği şäriqtä Yapon deŋizidin başlap ğäriptä Evropiğiçä bolğan ariliqta işlitilgän. Buniŋğa yeziğimizniŋ mundaq käŋ dairidä paydilinilişiğa vä tarqilişiğa İçki Aziyagä orunlaşqan uyğur qäbililiri  bilän moŋğullarniŋ istila härikätliri säväp bolğan. Çünki moŋğullar baş kštirip çiqqanda, ularda oçiliq vä çarviçiliq mädäniyitidin başqa märipät hadisisi bolmiğaçqa, hakimiyät mämuriyitidä pütünläy degidäk uyğur danişmänlirigä tayanğan. Başqisini eytmiğanniŋ šzidä, hakimiyätniŋ rämzi bolğan astanä nami — Han baliq, han Temuçinniŋ sältänät nami Çiŋğiz han (deŋiz mänasida) däp uyğurçä atalğan. Şuŋlaşqa Çiŋğizhan vä uniŋ ävladi hškümranliq qilğan ziminda uyğur yeziği hškümät yeziği süpitidä qollinilip, tšrt äsir dävir sürgäçkä, pars tarihçisi Äta Malik Җuväyni:«Ular uyğur tili vä yeziğini bilim bilän ilimniŋ çoqqisi qilivaldi» däp yazğan.

Uyğur tili vä yeziği Xİ äsirdila Ğäznäviylär sultanliğida diplomatiya vä soda tili qatariğa kirgüzülgän. Salҗuq türkliri dävridä hätta uyğur yeziği tätqiq qilinğan vä äräpçä därislik tüzülüp, saqlanğan. Elihaniylar hškümranliği dävridä nurğunliğan musulmanlar uyğur tili vä yeziğini ügängän. Şundaq qilip, äyni mäzgildä uyğur yeziği äräp vä pars yeziği bilän birqatar Ottura vä Ğärbiy Aziyaniŋ diplomatiya yeziği qatariğa kirgän. Moşu yärdä XV — XVİ äsirlärdä Qustaniya (Konstantinopol', hazirqi Stambul) ordisidimu uyğurlarniŋ dšlät işlar mäҗlisiniŋ bolğanliği, hä Xİİİ — XİV äsirlärdä uyğur yeziğiniŋ Koreyadä hškümät yeziği väzipisini atqurğanliğini mämnuniyät bilän täkitläş lazimdur.

Çiŋğizhan uyğur yeziğini dšlät yeziği süpitidä qobul qilip, qanun-yasaqlarni kšçärgüzgän. Yüän sulalisi dävridä Qublayhan Paspa häzrätni tibät vä sanskrit yeziği asasida moŋğul yeziğini iҗat qildurğan. Amma u mähsätni ipadiläşkä qolaysiz bolğanliqtin, moŋğullar qaytidin uyğur yeziğiğa štkän. Şu dävirdä Koreya handanliği moŋğullarniŋ täväligidä bolğaçqa, uyğurlarniŋ moŋğullarğa mädäniy җähättin kšrsätkän täsiri ularğimu yätkän.

Җiŋ Su Li äpändim islam mädäniyitiniŋ Jiraq Şäriqqä tarqilişi toğriliq gäp qozğiğanda, uyğurlarniŋ muzıka, ussul, çalğu-saz, yemäk-içmäk vä urpi-adät җähättin Koreyagä täsir qilğanliğini, buniŋda uyğur yeziğiniŋ Koreya ordilirida käŋ qollanğanliğiniŋ muhim amil bolğanliğini alahidä täkitläydu. Umumän, moŋğul Yüği ordisida uyğurlarniŋ säyasiy nopuzi bilän uyğur yeziğiniŋ qatar qoyuluşi juquri täbiqidikilär arisida qollap-quvätläşkä egä bolğan.

Moŋğullarniŋ orda ähli uyğur yeziğini šzliri paydiliniş bilän billä uniŋ Koreya ordisida tarqilişiğa säväp bolğan. Şu Koreyaniŋ juqarqi qatlam ämäldarliri Yüän sulalisi bilän alaqilişiş, Hanbaliqtiki moŋğul-türk mäşhürliri bilän yeqin munasivät ornitiş üçün uyğur yeziğini üginişkä mäҗbur bolğan.

Koreya ordisida uyğurlarniŋ täsiri äŋ küçlük bolğan dävirdä (Xİİİ äsirniŋ ikkinçi yerimidin XİV äsirniŋ otturiliriğiçä) uyğur yeziği bu ziminda nahayiti ammibapliqqa egä bolğan. Yäni Yüän sulalisi ordisiğa vä uyğur ämäldarliriğa uyğur yeziğida yezilğan mäktüplär ävätilätti. Mäsilän, tarihiy mänbälärdä hatirilinişiçä, moŋğul Naib Çäkok koreyalik Çuŋ Yol hanniŋ šzigä qarşi härikätliri häqqidä Yüän sulalisi haniğa uyğurçä mäktüp ävätip, Çuŋ Yolni җazalap berişni štüngän.

Arida koreyaliklär šz yeziğini şäkilländürüşkä urunup baqqan bolsimu, heç nätiҗä çiqmiğan. Keyin Si Çuŋ han hälqiniŋ җahalättin qutuldurup, milliy mädäniyät säviyäsini yüksäldürüş yolida islahat elip baridu. Şundaq qilip, «Orda akademiyasi» alimliriniŋ uzun muddätlik tirişip ämgäk qilişi tüpäyli 1446-jili Koreyadä šz yeziği mäydanğa kelidu. Yeŋi yeziqni iҗat qilğan alim Sin Sukçu moŋğulçä vä uyğurçä yeziqni yahşi bilätti. Koreya üçün tarihiy ähmiyätkä egä bolğan bu mäzgildä «Orda akademiyasidä» çät äl tillirini tätqiq qilidiğan mutähässislärniŋ vä dšlät tärҗimä mämuri bolğan uyğurlarniŋmu bu därgahta hizmät qilğanliği ehtimalğa yeqin.

Hulasiläp eytqanda, qedimiy uyğur yeziği Koreya han ordisida ikki äsirla qollinilğan bolsimu, bu zimin tarihida u şanliq izini qaldurdi. Һazirqi Koreya mämlikitiniŋ Pyuŋtak bazirida Җaŋ familiyalik bir ävlat uyğur ailisiniŋ barliğini koreya hälqi helimu etirap qilip kelivatidu.

Javap qalduruŋ