Kšktšbilik aka-uka baturlar

0
579 ret oqıldı

Uluq Vätän uruşi keŋäş adämliriniŋ qälbidä untulmas iz qaldurup kätti. Qazaqstandin tarihtiki äŋ dähşätlik uruşqa 1 million 366 miŋ adäm atlinip, täŋdin-tolisi eligä qaytmidi. Kšktšbilik aka-ukilar İminҗan vä Yarmähämät Älaevlar qanliq җäŋlärgä qatnişip, Ğalibiyätkä bir kişilik hässisini qoşup, eligä aman qaytqanlar җümlisidindur.İminҗan vä Yarmähämätniŋ baliliq çeği nahayiti eğir boldi. Açarçiliq käŋ qanat yayğan ottuzinçi jilliri bäş qerindaştin ikkisila aman qaldi. Kšp uzimay uruş başlandi. Oğullirini käyni-käynidin uruşqa atlandurğan ata-aniniŋ äl beşiğa çüşkän külpätniŋ tez ayaqlişişini, pärzäntliriniŋ aman-esän qaytişini Alladin tiläştin başqa çarisi bolmidi. Ularniŋ täliyigä yarişa, tiligi royapqa çiqip, İminҗan bilän Yarmähämät jutiğa aman qaytti.

İminҗan uruş başlanmay turup, yäni 1939-jili Qizil Armiya sepigä çaqirtildi, armiyadin uttur mäydanğa atlandi. Һärhil җaylarda Vätän azatliği üçün bolğan җäŋlärgä qatnişip, Berlinğiçä yätti. Vätinigä nami rivayätkä aylanğan qähriman şähär Leningradtin Ol'ga isimliq rus qizi bilän käldi. Uzun jillar mabaynida nahiyälik härbiy komissariatta härhil hizmätlärni atqurup, hšrmätlik däm elişqa çiqti. Tšrt pärzänt tärbiyiläp, qatarğa qoşti.

Yarmähämät aka bolsa, 1942-jili Qizil Armiya sepigä elindi. Qisqa muddätlik oquştin keyin Türkmänstanğa ävätildi. Buniŋdin birnäççä jil burun veteranğa yoluqqinimda, u uruş jillirini tünügünki vaqiädäk hekayiläp bärgini yadimda: «Җäŋdä komandirniŋ päqät «Alğa! Alğa! Alğa!» degän buyruğini aŋlaysän. Ätrapiŋda җäŋçilär biridin keyin biri jiqilivatqan. Һätta havaniŋ šzimu qan, šlüm purap kätkändäk. Şair eytqinidäk, «Uruş degän  väyrançiliq, açarçiliq, därt haman», oylinip turuşqa äsla bolmaydu. Sän düşmänni etip ülgärmisäŋ, u seni šltüridu. Tirik qeliş üçün birinçi bolup etişiŋ lazim. Hudayim saqlisun, qizim, u künlärni silär, ävladimiz kšrmäŋlar! Һeçqaçan qaytip uruş bolmisun!», degän edi märhum.

Yarmähämät aka Uluq Ğalibiyätni Smolensk şähiridä qarşi aldi. Ana jutiğa qaytip kelip, quruluşta işçi, üzüm sovhozida suçi bolup işlidi. Räpiqisi Zinätbüvi hädä bilän hayatniŋ issiq-soğini billä kšrüp, bähitlik hayat käçürdi. Tšrt oğul vä üç qiz tärbiyilidi. Nävrä, çävrä sšydi.

Aka-uka Älaevlarniŋ hayattin štkinigä birqançä jillarniŋ üzi boldi. Amma ularniŋ isimlirini jutdaşliri heli bügün çoŋ hšrmät bilän tilğa alidu. Sävävi, här ikkilisi šz eliniŋ vätänpärvär oğli, ailisidä ülgilik vä mehrivan ata, vapadar yar, yeqinliri üçün sadiq dost bolup štkän edi.

Raşidäm RÄҺMANOVA.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ