Uyğurlarniŋ gül mädäniyiti

0
529 ret oqıldı

Uyğurlar  — äzäldin gülgä amraq häliq. Uyğur hanim-qizliri adättä çekkisigä gül taqap jürgänni yaqturidu. Tiҗarätçi-oqätçilärmu šzliriniŋ dukan-aşhaniliriniŋ içi-sirtini gül bilän bezäşkä adätlängän. Bu, birtäräptin, huş puraq, gšzällik beğişlisa, şundaqla heridarlarni šzigä җälip qiliştimu muhim rol' oynaydu. Hälqimizdä şundaqla mäyräm, gülçay, tuğulğan kün vä başqimu şanliq sänälärdä gül täğdim qiliş än°änisi bar. Gülniŋ bizdä näqädär ätivaliqliğini hanim-qizlirimizniŋ isimliridinmu bayqavelişqa bolidu. Mäsilän, Gülbahar, Gülhan, Gülnisa, Ayşämgül, Bostangül vä hakazilar. Ayallarniŋ kiyim-keçäk, җümlidin baş kiyimlirini tikkändimu käştilängän gül nushiliridin paydilinidiğanliğini kšrüveliş täs ämäs. Mahir hünärvänlirimiz šy-benalarniŋ tüvrük vä tam-toruslirini, turmuş-җihazlirini, kigiz-giläm, yotqan-kšrpilärni gülläp näqişläp kälgän. Turpandiki 1777-jili qäd kštärgän İmin vaŋ munarisidiki geometriyalik şäkildä kiriştürülüp yasalğan gül näqişlärmu hazirğiçä kšpçilikni mähliya qilip kälmäktä.

Gül qedimiy zamanlardin tartipla uyğurlarniŋ iҗtimaiy turmuşiğa siŋip kätkän. Hälqimizniŋ rivayät, dastan, qoşaqlirida, nahşilirida gül bähitniŋ, şatliqniŋ, gšzällikniŋ vä çin sšygüniŋ rämzi süpitidä šz ipadisini tapqan. Uyğurlar muhäbbät his-tuyğusinimu, musibät täziyäsinimu gül arqiliq şärhiligän. Bizdä qäbir beşida gül šstürüş än°änisimu bar. Umumän, gülni asraş, qädirläş hälqimizdä ävlattin-ävlatqa davamlişip, adämlärniŋ säviyäsidä gšzällikni sšyüş aditini şäkilländürgän.

Turpanda jürgüzülgän arheologiyalik qezişlar päytidä qedimiy qäbirstanliqlardiki җäsät šyiniŋ içki tamliriniŋ hak bilän aqartilğanliği vä ularğa härhil güllär räsimliriniŋ sizilğanliği mälum bolğan. Ändi 1983-jili Şinҗaŋ näşriyatidin yoruq kšrgän «Qedimiy uyğur yazma yadikarliqliridin tallanma» namliq kitapniŋ sähipilirini varaqlisaq, Mäŋgütaşniŋ nahayiti kšrkäm gül nushiliri häm näqişlär bilän bezälgänligini kšrimiz. Şundaqla 1778-jili Turpan Astanä altunluq qäbirstanliğidiki lškçünlük Teyip usta vä uniŋ şagirtliri yasiğan İmin vaŋ qäbirgahiniŋ häyvätlik gümbiziniŋ içki tamliriğimu räŋmu-räŋ gül-çeçäklärniŋ, mevä-çevilärniŋ räsimliri sizilğan.

Umumän, tarihtin buyan uyğurlarniŋ yemäk-içmäk, ädäbiyat-sän°ät vä  kiyim-keçäkkä munasivätlik paaliyätliri birpütün gül mädäniyitini vasitä qilip kälgänligi pütkül duniya ähligä mälum.                                                               

www. baxlan.com

Bälüşüş

Javap qalduruŋ