Talantliq jurnalist yaki Häliqqä dava izdigän insan

0
550 ret oqıldı

Kamal Һasamdinovniŋ ismi uyğur җamaätçiligi arisida istedatliq yazğuçi, jurnalist vä täҗribilik tibabätçi süpitidä käŋ tonuş. Mänmu  uni štkän äsirniŋ atmişinçi jilliridin buyan bilimän. Çünki Kamal aka Qazaqstan Televiziya vä radio hävärlirini aŋlitiş Dšlät komiteti yenidiki Uyğur redaktsiyasiniŋ başliği, Özbäkstan Televiziya vä radio hävärlirini aŋlitiş Dšlät komiteti yenidiki Uyğur bšlüminiŋ Qazaqstan boyiçä muhbiri vä «Kommunizim tuği» (hazirqi «Uyğur avazi») gezitiniŋ hadimi hizmät-lavazimlirida işligän şu jilliri iş babi bilän Panfilov nahiyäsigimu pat-pat kelip turatti. Şähärdä turidiğan jurnalist ağinisi Tudahun Mäşräpovniŋ šyigä çüşüp, hal-ähvalni bilgändin keyinla säpirini başlatti. Aldi bilän nahiyälik gezit redaktsiyasigä qädäm täşrip qilip, ähvalimizdin vaqip bolatti, bizni hät-hävärlär yezip turuşqa dävät qilatti. Kamal akiniŋ adämlär bilän çapsanla tonuşup, içäkişip ketidiğan hisliti vä kişini җälip qilidiğan qiziq-qiziq gäpliri häm bar edi. Mundaq eytqanda, härkimgä juqumluq, aliy insaniy hususiyätliri bilän päriqlinätti. Keyin maŋa štkür qäläm sahibi bilän billä işläşkä nesip boldi.

1979-jili şu çağdiki «Kommunizm tuği» gezitiniŋ häptisigä bäş qetim näşir qilinişiğa bağliq mänmu mäzkür gezit redaktsiyasidä işläşkä täklip qilindim. Meŋiş aldida ändişä, hiyallarğimu çšmdüm. Çünki redaktsiya hadimliriniŋ kšpçiligini tonumaymän vä çoŋ gezitta işläş җavapkärligi häm bar edi. Yolum onuşluq boldi. Maŋa däsläp gezitniŋ yeza egiligi bšlümini başquruş tapşuruldi, bu yärdä täҗribilik jurnalistlar Kamal aka Һasamdinov vä Savut aka Kärimov bilän billä işlidim. Һär ikkilisi yeza egiligi sahasidin ätrapliq hävärdar, işlämçan hadimlardin edi. Ular çüşlük däm eliş mäzgilidimu materiallarni işläş bilän bänt bolatti. Bir-birimiz bilän mäslihätlişip, yar-yšläk bolup, bšlüm işini yahşilaşqa küç salduq. İşçi-yeza muhbirliri bilän alaqini yahşilaş tüpäyli bšlümgä җay-җaylardin kelidiğan hät-hävärlär kšpäydi, yäni bšlümgä jiliğa miŋdin oşuq hät kelätti. Özimizmu pat-pat komandirovkilarğa çiqip, җaylardiki tirikçilik-härikätlärni kšrüp, adämlär bilän tonuşup, sšhbätlişip, material jiğip qaytattuq. Bu җähättin Kamal aka Һasamdinovniŋ täҗribisi mol edi. U barliq sahalardin degidäk material toplap kelättidä, reportaj, maqalä, oçerkliri käyni-käynidin yoruq kšrätti.

Biz iş bilänla çäklinip qalmattuq, mundişip-sirdişişqimu vaqit tapattuq. Mundaq çağlarda Kamal akiniŋ beşidin štküzgän särgüzäştilirini aŋlap, birdä külsäk, birdä muŋğa patattuq. Şu äҗayip dilkäş insan hayat bolğinida, biyil tävälludiniŋ 85 jilliğini qarşi alattekän. Äpsus, u 2003-jili yanvar' eyida alämdin štti.

1930-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Tügmän yezisida duniyağa kälgän Kamal aka Һasamdinovniŋ baliliq vä yaşliq çağliri kolhoz quruluşi vä uni mustähkämläş jilliriğa duç käldidä, şu dävirdä yüz bärgän hatirҗämsizlik, qalaymiqançiliq vä paҗiälik vaqiälär uniŋmu hatirisidä azdu-tola saqlinip qaldi. Keyin qiyinçiliqlarniŋ ahiri täqipläş, uruş jilliriğa ulaştidä, väziyät tehimu käskinlişip, adämlär ğäm-vähimigä çüşti. Şu eğirçiliq-müşküllükni Kamal akimu beşidin štküzüp, hayatniŋ häryan atqan dolqunlirida urulup, tavlandi, turmuşqa pişti, hayat ğälvüridä tasqaldi. Buniŋ šzi keyin uniŋğa ilham mänbäsi boldi.

Kamal aka miŋ җapalar bilän 1949-jili Çoŋ Aqsu ottura mäktivini pütirip, mutähässislik egiläş istigidä Almuta şähirigä kelip, Abay namidiki Qazaqstan pedagogika institutiniŋ til  vä ädäbiyat fakul'tetiğa çüşidu. Uni 1953-jili muvappäqiyätlik tamamlap, ämgäk paaliyiti başlinidu. Aŋliq  hayatini asasän ana tilimizda çiqqan «Kommunizm tuği» gezitiniŋ paaliyitini yahşilaşqa beğişlidi, uniŋ birinçi sanini çiqirişqa qatnaşqan jurnalistlarniŋ biri boldi. Bu yärdä ädäbiy hadim vä bšlüm başliği bolup, җan kšydirip işlidi. Mäzkür gezitniŋ şu jilliri yätkän utuqlirini Kamal Һasamdinovniŋ härtäräplimilik iҗadiy paaliyitisiz täsävvur  qiliş täs. Jurnalistniŋ häqiqiy hayat näpäsi bilän juğirilğan zarisovkiliri, oçerkliri, problemiliq maqaliliri gezithanlardimu härqaçan çoŋ täsirat  qalduratti. Mundaq eytqanda, u qatardiki ädäbiy hadimdin bädiiyligi juquri äsärlärni yaratqan qabiliyätlik yazğuçi däriҗisigä kštirilgän ädip. Kšpligän kitapliri hälqimizgä yahşi tonuş, ismi här yärdä ehtiram-hšrmät bilän tilğa elinidu.

Şuni yahşi bilimänki, Kamal aka nahayiti ämgäkçan, tirişçan, tinimsiz, yeŋiliqqa, yeŋi mavzuğa huştar qäläm egisi edi. Birär yeŋi äsärgä tutuş qildimu, hämmä närsini untup, uni ahiriğa çiqarmiğiçä aram almatti. Uniŋ qälimigä mänsüp «Tonuş kişilär», «Ässalam, hayat», «Mehrivanlar», «Meniŋ zamandaşlirim», «Seniŋ täŋtuşliriŋ», «Tiläymän amanliqni», «Җäŋçiniŋ oğli», «Jillar näpäsi» vä başqimu toplamliri kitaphanlarniŋ juquri bahasiğa erişti.

Kamal aka Һasamdinovniŋ yänä bir artuqçiliği, u ilgiridinla häliq tibabätçiligidin hävärdar edi. Pensiyagä çiqqandin keyin bu yolda җiddiy izdändi, kişilärni davalapmu jürdi. U adämlärniŋ därdigä därman boluşni aliy mähsät-arminim däp bildi, uniŋğimu yätti. Uniŋ milliy tibabätçiligimiz toğriliq hekayä qilidiğan «Şipaliq yüz on giya» vä «Salamätlik häqqidiki hekayilär» kitapliri nurğunliğan uyğur ailisiniŋ bahaliq mülkigä aylanğan, hazir uni sorap, izdäp jürgänlär az ämäs.

Mana moşundaq härtäräplimä talant egisi bolğan K.Һasamdinov päräz qilişimçä, näzärdin taşqiri qelivatqandäk. Çünki uniŋ toğriliq gäp-sšz az, tävälludliriniŋmu nişanlanğanliğini aŋlimidim. Bu, älvättä, qälämdaş, käsipdaşlirinimu oylanduridiğan mäsilä.

 Abdukerim TUDİYaROV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ