Ustaz eqidisi

0
724 ret oqıldı

«Mäktäpniŋ jürigi — ustaz» demäkçi, bilim därgahida şagirtlar qälbigä bilim nurini sepip kelivatqan ustazlar nurğun. Şularniŋ biri — Malivay yezisidiki ottura mäktäptä uzun jillardin beri ämgäk qilivatqan Näsirdin aka Qurbanov. U yüzligän şagirtlarğa bilim beripla qoymay, ularniŋ hayattin birkişilik ornini tepişida tutqan orni alahidä. Näsirdin Qurbanov 1955-jili tarihiy Vätinimizniŋ Ğulҗa şähiridä duniyağa kälgän. Atisi İsmayilniŋ vapatidin keyin 1962-jili  anisi Hatämhan ikki balisi bilän Qazaqstanğa kšçüp çiqidu. Qurbanovlar ailisi däsläp Malivay yezisiğa orunlişidu vä Näsirdin şu yezidiki ottura mäktäptä bilim alidu. Natonuş jutta kšpligän qiyinçiliqlarni baştin käçürsimu, Näsirdin mäktäpni äla bahalar bilän pütirip, 1985-jili QazPİniŋ matematika fakul'tetiğa oquşqa çüşidu vä unimu muvappäqiyätlik tamamlaydu. Ämgäk paaliyitini Malivay yezisidiki mäktäptin başliğan u kšp štmäyla šziniŋ käspigä bolğan sadaqitigi, täläpçanliği vä jüklängän väzipilirigä җavapkärlik bilän qarişi tüpäyli mäktäp mämuriyitini qayil qilidu. Bilim beriş sahasida helila täҗribä topliğan Näsirdin Qurbanov 1995-jili mudirniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari hizmitigä avuşturulidu vä ta moşu küngiçä şu lavazimda hizmät qilip kälmäktä.

Mäktäp uniŋ ikkinçi ailisigä aylinip, šsmürlärniŋ bilim elişi yolida tinmay ämgäk qilip kelivatqan Näsirdin Qurbanov jut içidimu alahidä hšrmätkä sazavär. Täkitläş lazimki, kšpjilliq ustazliq ämgäk paaliyitidä šziniŋ täşäbbusi bilän qabiliyätlik oquğuçilarniŋ bilimini nahiyälik, vilayätlik bayqaş-kšrüklärdä namayiş qilişiğa yar-yšläk boldi. Tädbirçan ustazniŋ äҗri munasip bahalinip, Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrliginiŋ, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Pähriy yarliqliri bilän mukapatlandi. Şuniŋ bilän birqatarda ünümlük iş-paaliyiti tüpäyli «Aliy däriҗilik ustaz» degän pähriy namiğimu muyässär boldi. Buniŋdin taşqiri bilim sahasidiki täҗribisi härdayim başqilarğa ülgä-ibrät boluvatidu. Mäsilän, 2008-jili Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä štkän «Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärniŋ täräqqiyat strategiyasi» namliq änҗumanda oquğan dokladi qatnaşquçilar täripidin qizğin qarşi elindi.

Bu künlärdä pütkül hayatini ustazliq käspigä beğişliğan Näsirdin Qurbanovniŋ šmürlük җüpti Päzilät hädä bilän ailä qurğiniğa ottuz jilğa yeqin vaqit boptu. Ular hayatniŋ egiz-päs davanlirida bir-birigä hämra bolğan halda Raşid vä Saida isimliq ikki pärzändigä puhta bilim, aŋliq tälim-tärbiyä bärdi. Öz novitidä, här ikkisi aliy bilim därgahlirini tamamlap, ata-ana eqidisini aqlidi.

Pütkül aŋliq hayatini mäktäp qoynida, jut hizmitidä štküzgän Näsirdin Qurbanov biyil 60 yaşliq şanliq tävälludini nişanlavatidu. Mäzmunluq hayat vä salmaqliq äҗri arqiliq kšpçilikniŋ izzät-hšrmitigä erişkän Näsirdin akiğa ohşaş insanlar aldida şagirtliri dayim baş egidu. Undaq insanlarniŋ  hayati yaş ävlatqa ülgä bolidiğanliği talaşsiz.

Firuza NÄVİRDİNOVA.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ