Һärtäräplimä hässä qoşti

0
5 351 ret oqıldı

Mälumki, moşu jilniŋ fevral' eyida Talğir nahiyäsiniŋ baş jigitbeşi bolup Җamaldin Nasirov saylanğan edi. U biyil muştiri toplaş mävsümidä tährirat hadimliri bilän yeqin munasivät ornitip, işimizniŋ nätiҗidarliq boluşiğa çoŋ hässä qoşti. Çünki u mävsüm başlinişi bilän tävädiki jutlarda asasiy işni qilivatqan mälä yaki koça jigitbaşlirini räğbätländürüş täşäbbusini kštärdi vä bu çarä-tädbirni uyuşturuş väzipisini šz zimmisigä aldi.

Şundaq qilip, Talğir nahiyäsidiki çoŋ-kiçik mähällilärdä birqatar baş qoşuşlarni uyuşturdi, җamaätçilik kšpiräk jiğilğan näzir-çiraqlarda tärğibat işliri jürgüzüldi. Biz barliq җaylarda uniŋ bilän billä bolup, milliy näşirlärgä muştiri toplaşta paaliyätçanliq kšrsitivatqan äzimätlärgä «Uyğur avazi» gezitiniŋ Pähriy yarliqlirini tapşurduq. Bu işlarni ämälgä aşuruş җäriyanida päqät gezit häqqidila sšz bolup qalmastin, ahaliniŋ pikir-täkliplirini vä dil qetidiki arzu-tiläkliridin hävärdar boluş imkaniyiti tuğuldi. Bu bolsimu, tährirat hadimliriniŋ oqurmänlirimizgä aram bärmäy kelivatqan ayrim mäsililärniŋ iҗabiy häl qilinişiğa türtkä boldi.

Mana moşundaq gezit bilän gezithan otturisidiki alaqini mustähkämläştiki Җamaldin Nasirovniŋ äҗrini tilğa almay mümkin ämäs. Buniŋdin taşqiri, u biyil Qazaqstan hälqi Assambleyasi jili dairisidä elimiz hayatida nişanlanğan şanliq sänälärni häliq arisida tärğip qiliş mähsitidä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ täşäbbusi häm Uyğur teatri vä «Uyğur avazi» gezitiniŋ qollap-quvätlişi bilän uyuşturulğan «Razimänlik karvininiŋ» Talğir nahiyäsidiki paaliyätlirigä yeqindin arilişip, amma arisida täşviqat işlirini jürgüzüştä alahidä paaliyätçanliq kšrsätti.

Juqurida täkitlängän uçrişiş, baş qoşuşlardin şundaq hulasä çiqirişqa boliduki, şu җaylardiki mädäniyät märkäzliri, yärlik jut aktivistliri bilän jigitbaşliriniŋmu aktiv paaliyät elip berivatqanliğini bayqaveliş täs ämäs. Mäsilän, Qizil Tuğ yezisida gezitniŋ tarqiliş mäsilisi ançila yahşi bolmiğanliği tüpäyli, ägär hämmä iş šz yolida bolsa, keyinki jildin başlap bu väzipini şu yärdiki millätpärvär insanlar häqsiz atquruşqa täyyar ekän. Älvättä, «kam yärni tolturuş» mähsitidä җankšyärlirimizniŋ kšrsitivatqan bu җanpidaliği bizni hoşal qilmay qalmidi.

«Җüjini küzdä sana» demäkçi, nahiyäniŋ baş jigitbeşi Җamaldin Nasirovniŋ hämkarliğida ämälgä aşurulğan işlar qandaq nätiҗä beridu, uni yeŋi jilda bilidiğan bolimiz.

Mäşür SASİQOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ