Asasiy Qanunğa muvapiq qädäm

0
488 ret oqıldı

Dšlät Rähbiri Nursultan Nazarbaev novättin taşqiri Parlament saylimini štküzüşkä bağliq birqatar muhim uçrişişlarni štküzdi. Mäsilän, Senat räisi Qasımjomart Toqaev, Parlamentniŋ tšvänki palatisiniŋ räisi Qabibolla Jaqıpov vä Prem'er-Ministr Kärim Mäsimov bilän bolğan uçrişişlarda Dšlät rähbiri Mäҗlis deputatliriniŋ novättin taşqiri Parlament saylimini štküzüş toğriliq täşäbbusiniŋ türlük munazirä mäydanlirida, ekspertlar arisida vä ammiviy ähbarat vasitiliridä käŋ muhakimä qilinivatqanliğini täkitlidi.

Prezident jürgüzülgän җamaätçilik pikrini soraş nätiҗiliriniŋmu bu täklipniŋ käŋ qollap-quvätlinivatqanliğini eytti.

Dšlät rähbiri mäzkür täşäbbusniŋ maliyä vä täşkiliy hiraҗätlärni optimallaşturup, Mäҗlis vä mäslihätlär saylimini birläştürüş imkaniyitini beridiğanliğiğa diqqät ağdurdi.

Qasım-Jomart Toqaev novättin taşqiri saylam štküzüş toğriliq täşäbbusniŋ šz vaqtida kštirilgänligini, çünki hazir Mäҗlisniŋ mämlikät aldida turuvatqan väzipilärni ämäliy iş yüzigä aşuruş üçün häliqniŋ yeŋi işänçä mandatiğa egä boluşi keräkligini atap kšrsätti.

Öz novitidä, Qabibolla Jaqıpov partiyalärniŋ sayliğuçilarniŋ yeŋi işänçä mandatiğa egä boluşi, barliq däriҗilärdä islahatlarni ämälgä aşuruş üçün Mäҗlis vä mäslihätlär deputatliriniŋ iş-härikitini uyğunlaşturuşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.

***

Nursultan Nazarbaevniŋ Parlamentniŋ här ikki palatisiniŋ räisi vä Prem'er-Ministr bilän štküzgän uçrişişqa Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri Nurlan Niğmatulin qatnaşti.

***

Nursultan Nazarbaev şundaqla Konstitutsiyalik keŋäş räisi İgor' Rogov bilänmu uçraşti.

Konstitutsiyalik keŋäş räisi Konstitutsiyaniŋ 63-maddisiniŋ 1-punktiğa muvapiq Parlament yaki Mäҗlis qanun çiqiriş orgini palatiliriniŋ räisliri vä Һškümät rähbiri bilän mäslihätlärni štküzgändin keyin mämlikät Prezidenti täripidin tarqitilişiniŋ mümkin ekänligini täkitlidi.

Uniŋdin taşqiri İgor' Rogov novättin taşqiri saylamniŋ Parlament yaki Mäҗlis vakalätliri mudditidin ilgiri tohtitilğan kündin tartip ikki ay mabaynida štküzülidiğanliğiğa diqqät ağdurdi.

U Mäҗlisniŋ novättin taşqiri saylimini barliq däriҗidiki mäslihätlärniŋ aldiki saylimi bilän bir vaqitta štküzüşniŋ Konstitutsiya normiliriğa toluq muvapiq kelidiğanliğini atap kšrsätti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ