Aka-ukidäk bolup kättuq

0
516 ret oqıldı

Ğäyrät inim bilän tonuşqinimizdin buyan birimiz — aka, yänä birimiz uka bolup qoyun-qoltuq arilişip štüvatimiz. Bizniŋ tonuşluğimizmu şu 1961-jili täsadipi yüz bärgän edi. Män şu jili Kätmändin, tehnikumni tamamlap, yänä ikki jil yeza egiligidä işligändin keyin, Almutiğa aliy oquş ornida bilim eliş üçün käldim. Ğäyrätmu şu jili ottura mäktäpni pütirip, Qazaq yeza egiligi institutiniŋ injener-mehaniklarni täyyarlaydiğan fakul'tetiğa hšҗҗätlirini tapşurğan ekän. Һär ikkimizniŋ yoli bolup, student atalduq, yäni män — aka, u ini bolup çoŋ hayatqa taşlinidiğan qädimimizni billä bastuq. Nemişkidu, u vaqitlarda Almuta vilayitidin kälgän studentlarğa yataqhana berilmätti. Şuŋlaşqa Ğäyrät inim bilän pätir yallap billä turduq. Şu jilliri «häqiqiy studentliq hayat birinçi kurstin keyin başlinidu», degän uqum moҗut edi. Şu säväptin bolsa keräk, Ğäyrät ikkimiz oquşqa pütkül vuҗudimiz bilän berilip kättuq. Bolupmu meniŋ yeŋi tonuşum hämmä pänlärdin päqät «bäş» bahağa oqudi. İnstitutni pütärgändä bolsa, qoliğa qizil diplom aldi.

Mana, häş-päş degiçä Ğäyrät inim bilän tonuşqinimğa toğra 55 jil boluptu. Һazir Ğäyrät Panfilov nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini, «Һšrmät Bälgüsi» ordeniniŋ kavaleri, Ösäk vadisida ismi mämnuniyät bilän tilğa elinidiğan yeza egiligi işläpçiqirişiniŋ kšrnäklik väkili. U 1941-jilniŋ 16-fevral' küni Yarkänt şähiridä tuğulğan. Şu jili Uluq Vätän uruşi başlanğaçqa, Ğäyrätniŋ dadisi — Mäşräp akimizmu jutdaşliri qatarida җäŋ mäydaniğa atlinidu. Ata Ğalibiyät bilän aman-esän qaytip kälgändä Ğäyrät altä yaşta edi. Älvättä, bu kün, yäni ata-bilän baliniŋ didarlişişi, här ikkisiniŋ hayatidiki ästin çiqmas vaqiä edi. «Bizniŋ bir-birimizdin bir minutmu ayrilğumiz kälmätti, däp äsläydu şu künlärni Ğäyrät inim, — dadam nägä barsa, meni şu yärgä ägäştürüvalatti vä qolumdin tutup yetiläp maŋatti. Yadimda, däsläp mäktäpkä barğinimda, dadam Mäşräp bilän anam Zorämniŋ hoşalliğida çäk bolmidi. Ularniŋ meniŋ mäktäptä äla bahalarğa oquşum keräkligini qayta-qayta җemiligänligi kšz aldimda turidu. Män häm ottura mäktäptä, häm aliy oquş ornida ularniŋ işänçisini aqlaşqa tiriştim».

Ğäyrät Yoldaşev institutni tamamliğan 1966-jili mähsus yollanma bilän «Panfilov» yäl-yemiş sovhoziğa käldi. Yaş kadrni egilik rähbärligi quçaq yeyip qarşi aldi vä uniŋ barliq başlanma-täşäbbuslirini yäkdillik bilän qollap-quvätlidi. Şu jilliri egiliktä quruluşqa başliğan komsomol-yaşlar brigadiliriniŋ işini uyuşturuş baş injener Ğäyrät Yoldaşevqa tapşuruldi. Çünki yaşlar päqät işläpçiqiriştila ämäs, yeziniŋ mädäniy çarä-tädbirlirini štküzüşkimu paal qatnişişi keräk edi. İnstituttimu җämiyätlik işlarğa yeqindin arilaşqaçqa, yeza yaşliriniŋ mädäniy  çarä-tädbirlirini uyuşturuş uniŋğa eğirğa çüşmigänligi eniq. Äynä şundaq işlişi tüpäyli, yäni šziniŋ bilimi, qabiliyiti bilän nahiyä rähbärliginiŋ diqqät-etivariğimu sazavär boldi. Aridin 4-5 jil štä-štmäyla, yaş kadr Ğäyrät Mäşräp oğli  nahiyädiki äŋ çoŋ egiliklärniŋ biri bolğan Kirov namidiki kolhozniŋ başlanğuç partiya täşkilatini başquruşqa ävätilidu. Täҗribilik räis İvrayimҗan aka Qojahmetov bilän işläş җäriyanida u bay hayatiy täҗribigä egä bolidu. Egilik kommunistlirini çoŋ işlarni bäҗirişkä säpärvär qilalaydu. Şu jilliri Kirov namidiki kolhoz qolğa kältürgän äҗayip utuq-kšrsätküçlärdä Ğäyrät inimniŋ bebaha hässisi barliğini jutdaşliri helikäm mämnuniyät bilän tilğa alidu.

Ändi 1975-jili Ğäyrät Yoldaşev «Birlik» kolhozi başqarmisiniŋ räisi bolup saylinidu. Bu lavazimdimu u šziniŋ çoŋ işlarğa qadir ekänligini kšrsitäläydu. Uniŋ rähbärligidiki egilik dšlät planlirini aşurup orunlaş bilänla çäklängini yoq. Kolhoz yeziliriniŋ mädäniyiti kštirilip, häliqniŋ turmuş-tirikçiligimu kšzgä kšrünärlik däriҗidä yahşilandi.

Ğäyrät qäyärdä işlisä, şu yärdä utuq qazandi. Mundaq kadrniŋ hizmät-pälämpäyliridimu çapsan kštirilidiğanliği şu dävirniŋ häqiqiti bolidiğan. U  1980-jili häliq deputatliri Panfilov nahiyälik iҗraiy komitetiniŋ räisi bolup tayinlandi. Bu  lavazimdimu u šziniŋ nemigä qadir ekänligini kšrsitişni bildi, nahiyädiki barliq yeza keŋäşliriniŋ paaliyitini tehimu җanlandurup, yärlik keŋäş deputatliriniŋ häliq aldidiki zor җavapkärligini çoŋqur his qilişi lazim ekänligini qolğa kältürälidi.

Uttur sšzlük, dadil pikirlik inim Ğäyrät hazir Yarkänt täväsidiki millätpärvär şähslärniŋ karvan beşi desäm, hatalaşmaymän. Çünki u šziniŋ mänpiyitini oylaşni bilmäydiğan, dayim häliq ğemi bilän yaşaşqa adätlängän insan. Ailisidimu bähitlik ata. Ömürlük җüpti Hasiyät bilän tšrt pärzändini — Polat, Qudrät, Azat vä Gülstanni — җämiyitimizniŋ munasip grajdanliri qilip tärbiyilidi. Һämmisi aliy bilim elip, šzliri tallavalğan käspigä sadiq bolup štmäktä.

Bügün-ätä Ğäyrät inim šziniŋ 75 yaşliq tävälludini qarşi alidu. Şu munasivät bilän, šzäm yazğuçi yaki jurnalist bolmisammu, moşu maqalini yeziş arqiliq uni çin qälbimdin täbrikligüm käldi, halas.

Mähämätҗan ABDULLAEV,

yeza egiligi pänliriniŋ doktori,

QҖ  Milliy pänlär akademiyasiniŋ pähriy äzasi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ