Jüräklärdä tügimäs hatirä

0
420 ret oqıldı

Yeqinda bir näzirdin çiqip, birqançä yarkäntliklär šzara sšhbätlişip qalduq. Gepimizniŋ ahiri yoruq duniyadin mäzgilsiz štkän jutdaşlirimizğa ulaşti. Şularniŋ biri – märipätçi vä ideolog Aliyäm İmär qizi Tayirova toğriliq sšhbitimiz helä uzaqqa sozuldi. Uniŋ bari-yoqi 56 yaşqa qariğan çeğida tuyuqsiz vapat bolğanliğini, ägär hayat bolğinida, moşu künlärdä 80 yaşliq tävälludini nişanlaydiğanliğini eçiniş bilän äskä alduq. U häqqidä šz hatirilirimizni bšlüştuq. Şu jili Panfilov nahiyäsidä uzaq jil partiya vä keŋäş organlirida işligän Һakim İsmayilov mundaq dedi:

— Aliyämniŋ dadisi İmär aka Tayirov egiliklärni başqurğan mahir täşkilatçi edi. Uniŋ bilän dadam İsrayil ilpätçilik qilip, yeqin arilişidiğan. Şu jilliri qizliri Adalät vä Aliyäm rus mäktividä oqatti. Ular gšzäl, tirişçan, bilimgä intizar yaşlardin bolup, ailisidä şäkillängän inaqliq, mehrivanliq, mehmandostluq muhitida šsti. Aridin jillar štüp, mutähässislik elip jutumizğa kälgändin keyin, Panfilov nahiyälik partiya komiteti apparatida Aliyäm bilän billä işläşkä nesip boldi. U tärğibat vä täşviqat bšlümidä instruktor bolup işläş җäriyanida yahşi täräpliri bilän kšzgä çüşti, hšrmät-işänçigä erişti, hizmitidä kštirildi. Nahiyädä uyğur ayalliri arisidin yetilip çiqqan täҗribilik ideologiya hadimi süpitidä kšpkä tonuldi.

Ändi Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän muällimi Asiyäm Ömärbaqieva Һakimniŋ eytqinini tehimu toluqturğandäk gäp qildi.

— 1961-jili Aliyäm hädä Tayirova Kirov namidiki (hazirqi H.Һämraev namidiki) uyğur ottura mäktivigä muällimä bolup işqa kälginidä män şu mäktäptä oquvatattim. Bizgä šz mutähässisligi boyiçä rus tili vä ädäbiyati pänliridin däris bärdi. Şundaqla ilmiy mudir hizmitinimu atqurdi. Aliyäm hädä šziniŋ gšzäl-illiq qiyapiti bilänla ämäs, juquri mädäniyätlikligi, çoŋqur bilimlikligi, däris štüş uslubi bilänmu oquğuçilarni mähliya qilivalğandi. Mäktäpni altun medal' bilän tamamlap, Taşkänt pedagogika instituti filologiya fakul'tetiniŋ rus tili vä ädäbiyati bšlümidä tähsil kšrüp, uni qizil diplom bilän pütärdim. Jutumğa kelip, šzäm uçum bolğan mäktäptä ämgäk paaliyitimni başlidim. Qatardiki muällimdin mäktäp mudiriğiçä bolğan şäräplik ämgäk yolini besip šttüm. Buniŋda çoqum ustazim Aliyäm Tayirovaniŋmu ülüşi, eqidisi bar, däp bilimän. Dadisi İmär aka Tayirov Yarkänt täväsidä häliq egiligi täräqqiy ätküzüş yolida ästaidil ämgäk qilğan kişilärniŋ biri. U uzun jillar Voroşilov namidiki, Kaşanoviç namidiki kolhozlarniŋ räisi bolup işläp, ularniŋ ihtisadi vä mädäniyitini kštiriş yolida uyuşturğuçiliq qabiliyitini namayiş qildi.

Aliyäm Tayirova 1936-jili 23-fevral'da tuğulğan. Şähärdiki Krupskaya namidiki rus ottura mäktivini pütärgändin keyin Yarkänt peduçiliöeğa oquşqa çüşidu. Uni muvappäqiyätlik tamamlap, 1955-jili KazPİniŋ filologiya fakul'tetiniŋ rus tili vä ädäbiyati bšlümidä tähsil kšridu. Uni 1959-jili ülgilik tamamlap, jutida däsläp Altınsarin namidiki mäktäp yenidiki internatta tärbiyiçi bolup ämgäk paaliyitini başlaydu. Andin keyin bilim därgahliriniŋ biri – Kirov namidiki uyğur ottura mäktivigä yštkilip, oquğuçilarğa mutähässisligi boyiçä däris beridu, Öziniŋ bilimlikligi, päm-parasiti vä aliy insaniy hislätliri bilän kollektivqa çapsan siŋişip, hšrmät-işänçigä erişidu. Aliyämgä ilmiy mudir hizmiti häm tapşurulidu. Vuҗudida şäkillängän işçanliq, tirişçanliq, mäs°ulçanliq, muamilä qiliş mädäniyiti, gšzäl ählaqiy päzilätliri başqilarğimu ülgä bolup, kollektivniŋ küç-quvitini mäktäp paaliyitini yahşilaşqa, oqutuş, tärbiyä işliriniŋ nätiҗidarliğini kštirişkä säpärvär qildi. Az štmäy mäktäpmu yahşilar qataridin orun aldi. Aliyäm Tayirova bolsa, šz pänini yetük bilidiğan mutähässisla ämäs, işbilärmän täşkilatçi, täҗribilik tärğibatçi süpitidä kšpçilikkä tonuldi.

Bu toğriliq nahiyälik gezitniŋ 1968-jili 18-martta çiqqan sanida yoruq kšrgän «Uniŋ täҗribisi mol» särlävhilik maqalida «Һä, Aliyäm Tayirovağa mäktäptä kšp işlar tapşurulğan. Üç jildin beri tärğibatçi väzipisinimu atqurup kelivatidu. Mäzkür mäktäptä muällimlärni marksizm-leninizm tälimatlirini bilän käŋ tonuşturuş üçün teoriyalik seminar uyuşturulğan. Buniŋğa barliq muällimlär җälip  qilinğan. Ändi oquşni juquri däriҗidä štüşi asasän tärğibatçiniŋ bilim säviyäsigä, maharitigä bağliq. Uni Aliyäm yahşi çüşinidu. Şuŋlaşqa dayim oqup izdinişni adätkä aylandurğan. 1961-jili Moskvada marksizm-leninizm mäktividä oqup, bilimini mukämmälläştürdi. Һazir uni nahiyä ämgäkçiliri äŋ täҗribilik tärğibatçi süpitidä bilidu. Bu җähättiki ünümlük ämgigi äskä elinip, A.Tayirovani nahiyälik partiya komiteti 1967-jili Moskağa pütkül ittipaqliq häliq muvappäqiyätliri kšrgäzmisigä ävätti. Uni vä paytäht şähiriniŋ kšrnäklik җaylirini ziyarät qilip, çoŋ täsiratlar elip qaytti. Keyin uni härbir štülgän savaqta maharät bilän paydilandi. Täҗribilik tärğibatçi A.Tayirovaniŋ süriti ilğarlar alleyasidä turaqliq iliqliq turidu…», däp yezilğanliği sšzümizniŋ yarqin ispatidur.

İdeologiya mäydanida kšzgä çüşkän Aliyäm 1974-jili nahiyälik partiya komitetiğa işqa täklip qilindi. Şu jili kommunistlarniŋ partiya biletlirini yeŋilaş işi jürgüzülüvatatti. Uniŋda moşu väzipiniŋ hšddisidin çiqiş tapşuruldi. Җavapkärlik işni utuqluq tamamliğandin keyin biraz vaqit instruktor hizmitini atqurup, täҗribisini toluqturdi. Şuniŋdin keyin maarip kabinetiniŋ, tärğibat vä täşviqat bšlüminiŋ başliği, täşkiliy bšlümi başliğiniŋ orunbasari ohşaş hizmätlärni atqurup, nahiyädin ideologiya sahasiniŋ җanlinişiğa salmaqliq ülüşini qoşti.

Aliyäm 1978-jili šz iltimasi bilän yaŋlivaştin maarip sahasiğa işqa avuşti. Nahiyälik bilim bšlümidä çoŋ metodist hizmitini atqurup, mäktäplärdä oqutuş-tärbiyä işlirini yahşilaşqa, muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüştimu ämgäk siŋärdi. Birnäççä medal'lar kšpligän Pähriy yarliqlar bilän mukapatlandi. U moşundaq ilham bilän işlävatqan bir çağda, yäni 1992-jili tuyuqsiz yoruq duniyadin kšz jumdi. Şu җudaliqqimu çaräk äsirgä yeqin vaqit boptu. Ägär hayat bolğinida bu künlärdä Aliyäm 80 yaşliq tävälludini qarşi alattekän… 1999-jili Aliyämniŋ yoldişi, kšrnäklik pedagog Ruşidin aka Haliqovmu alämdin štti. Uniŋmu milliy maaripimizniŋ rivaҗlinişiğa qoşqan ülüşi çoŋ.

Är-ayal märipätçilärniŋ çiriği, izi šçmidi, ikki pärzändi ularniŋ ämgäk yolini, ülgilik hayatini davamlaşuturuvatidu. Oğli Veläm aliy bilimlik mutähässis. U 2003-jildin buyan Yarkänt şähiridiki çoŋ karhanilarniŋ biri – krahmal-şirnä zavodiniŋ mudiri hizmitini şäräplik atquruvatidu. Qizi Gšzäl Almuta şähiridä vraç-stomatolog bolup işlävatidu. Ularmu inaq aililiridä bala tärbiyiläp qatarğa qoşqan, nävrä sšygän inavätlik insanlar, ata-anisini dayim hatiriläp turidu.

Abdukerim TUDİYaROV. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ