Kadrlar ihtidarini aşuruş yolida

0
614 ret oqıldı

Arzigül Qämirdin qizi Nizamdinova, 1972-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Taştiqarisu yezisida tuğulğan. Moşu yezidiki ottura mäktäpni tamamliğandin keyin Qazaq yeza egiligi institutini pütärgän. 1997-jili keläçigidin ümüt kütküzidiğan yaş tätqiqatçilar arisida birinçilärdin bolup «Talantliq vä yaş alimlar üçün Dšlät mukapiti» laureati atalğan. 2003-jili «Yeza egiligi mähsulat yetiştürgüçiliridin seliq jiğiş sistemisini mukämmälläştürüş (Almuta vilayitiniŋ misalida)» mavzusida namzatliq dissertatsiyasini utuqluq yaqlidi. Һärhil jillarda Qazaq milliy agrar universitetida, Häliqara biznes universitetida, Turan universitetida oqutquçiliq qildi.

Һazir KazMUniŋ «Һesap vä audit» kafedrisiniŋ dotsenti.

Ötkän jilniŋ ahirilirida elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan «Qazaqstan yeŋi alämşumul şaraitta: šsüş, islahatlar, täräqqiyat» namliq Mäktübidä elimizdiki barliq aliy oquş orunliriniŋ ihtidarini tehimu aşuruşniŋ bügünki künniŋ asasiy väzipiliriniŋ biri ekänligini alahidä täkitläp, mundaq degän edi: «Qazaqstan ihtisadiniŋ innovatsiyalik ihtidarini aşuruş keräk. Keläçäk ihtisadini quruş üçün mustähkäm asas yaritiş lazim. Şuŋlaşqa kadrlarni täyyarlaş sistemisini toluq täräqqiy ätküzüş täläp qilinidu. Bilim beriş — investitsiyalik säyasätniŋ asasiy yšnilişliriniŋ biri boluşi keräk. Buniŋ üçün Germaniya, Kanada, Avstraliya vä Singapur bilän birliktä kadrlarni täyyarlaş märkäzlirini quruş zšrür. Ular pütkül mämlikät üçün käspiy bilim beriş sistemisiniŋ ülgisi bolidu».

Prezidentimizniŋ bu kšrsätmisini ämälgä aşuruş yolida  elimizniŋ barliq aliy oquş orunliri šz paaliyätlirini yeŋiçä җanlanduruşni qolğa aldi. Çünki Dšlät rähbiri juqurida sšz bolğan Mäktübidiki kšrsätmilärniŋ tehimu muhimliğini ilmiy asasta ispatliğan halda šziniŋ «Millät plani — qazaqstanliq armanğa başlaydiğan yol» maqalisida aliy oquş orunliri üçün yeŋi istiqbalni bälgüläp bärdi. Äşu istiqbal asasida moşu jilniŋ 1-yanvarida «Bäş institutsional islahatni ämälgä aşuruş boyiçä 100 eniq qädäm» Millät planini orunlaşniŋ ämäliy basquçi başlandi.

Millät plani qobul qilinğan kündin tartip ta hazirğiçä yeŋi 60tin oşuq qanun küçkä kirip, dšlätni, ihtisatni vä җämiyätni täräqqiy ätküzüş üçün printsip җähättin yeŋi hoquq muhitini vuҗutqa kältürüş başlandi. Bu qazaqstanliq armanni — HHI äsirdiki 30 lider millätniŋ biri boluş arminini — qolğa kältürüşkä qaritilğan vä parlaq keläçäkkä başlaydiğan yolni qanun asasida bäkitişkä qaritilğan.

«100 eniq qädämniŋ» 77-qädimidä ihtisatniŋ 6 asasiy sahasi üçün 10 aldinqi qatarliq kolledj bilän 10 aliy oquş ornida salahiyätlik kadrlarni täyyarlaş, andin bu täҗribini elimizniŋ başqa orunliriğa taritiş kšzdä tutulsa, 93-qädäm audit vä dšlätlik apparat işlirini bahalaşniŋ yeŋi sistemisini җariy qiliş väzipisini jükläydu. Demäk, šzäm bevasitä ämgäk qilivatqan Äl-Farabi namidiki Qazaq milliy universiteti İhtisat vä biznes aliy mäktiviniŋ «Һesap vä audit» kafedrisi juqurida sšz bolğan ikki qädämdä — 77- vä 93-qädämdä kšzdä tutulğan väzipilärniŋ ämäliyatta šz äksini tepişi yolida paaliyät elip berivatidu. Ägär 93-qädämdä kšrsitilgän väzipilär toluq ämälgä aşsa, u çağda dšlätlik programmilarni bahalaş üç jilda bir qetim jürgüzülidu; dšlätlik organlarniŋ nätiҗidarliğini bahalaş strategiyalik planlar boyiçä här jili ämälgä aşurulidu; «Dšlätlik audit vä maliyäviy nazarät toğriliq» Qanun qobul qilinidu; hesap komiteti birinçi klassliq duniyaviy auditorluq kompaniyalärniŋ model'liri boyiçä işläydiğan bolidu vä eqimdiki härqandaq operatsiyani män°iy qilidu.

Bu väzipilärni orunlaş, äŋ aldi bilän, täyyarlinivatqan kadrlarniŋ süpät däriҗisigä bevasitä munasivätlik ekänligini untumasliğimiz keräk. Äl-Farabi namidiki Qazaq milliy universiteti bu yolda karvan beşi bolup kälgän. Ändi hazir, Prezidentimiz universitetqa yeŋi vä keçiktürüşkä bolmaydiğan väzipilärni qoyğandin keyin, šziniŋ barliq ihtidarini bügünki künniŋ juquri tehnologiyalik täläplirigä toluq җavap beridiğan bilimlik vä salahiyätlik kadrlarni täyyarlaşniŋ ilğar usullirini qollinişni keçiktürüp bolmaydiğan väzipä süpitidä alğa sürmäktä. Mundaq boluşimu täbiiy ähval. Çünki KazMU elimizniŋ klassikiliq universiteti vä barliq qazaqstanliq aliy oquş orunliri arisida birinçi bolup Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ «Süpät sahasidiki utuqliri üçün» mukapitiniŋ laureati atalğan.

Moşu künlärdä universitetta 16 miŋdin oşuq student bilim almaqta, ularniŋ 80 payizidin kšpirägi ottura mäktäplärni «Altın belgi» bilän tamamliğanlar, җumhuriyätlik vä häliqara olimpiadilar bilän konkurslarniŋ ğalipliridur. Ularğa bilim berivatqan professor-oqutquçilarniŋ sani 2500 adämni täşkil qilidu, ularniŋ tärkividä 400 pän doktori, 800din oşuq pän namziti, 200din oşuq vätänlik vä çätällik filosofiya doktorliri (PhD) bar. Näq şuŋlaşqa universitet oqutquçi-professorlar tärkivi boyiçä häliqara reytingta päqät MDҺ älliri boyiçila ämäs, şundaqla Singapur vä Yaponiya bilän billä pütkül Aziya qit°äsigä vakalätlik qilidu. Yänä eytip ketidiğan bir närsä, KazMU duniyaniŋ nurğunliğan aldinqi qatarliq oquş orunliri bilän hämkarliqta qoşdiplomluq bilim berişni işäşlik täräqqiy ätküzüp kelivatidu. Һär jili miŋliğan çätällik studentlar bilän oqutquçilar KazMUni ilmiy stajirovkidin štüşi üçün tallavalidu. Ötkän jilniŋ yäküni boyiçä QS reytingliq agentliği (Büyük Britaniya) KazMUni täräqqiyatniŋ süpätlik kšrsätküçlirini bahalaş sahasida duniyaniŋ äŋ ilğar 300 universiteti arisida 275-orunni egiligänligini hävärlidi. Moşu faktlarniŋ šzila universitetniŋ duniyadiki abroy-şänini eniq ipadiläp tursa keräk.

Ändi šzäm işlävatqan «Һesap vä audit» kafedrisi toğriliq eytsam, u juqurida sšz bolğan «100 eniq qädäm — Millät planida» kšzdä tutulğan väzipilärni ämälgä aşuruş yolida utuqluq ämgäk qilivatidu. Uniŋ üstigä hesap vä audit — duniyadiki äŋ ammibap vä ehtiyaҗi küçlük mutähässislik bolup hesaplinidu. Çünki buhgalterliq hesapniŋ tarihi, huddi täräqqiyat ohşaşla, nahayiti qedimiy, tehi ottura äsirlärdä, yäni 1498-jili Rim imperatori Maksimilian šziniŋ «buhgalteri» qilip Hristofor Şteherni tayinliğan bolsa, bizniŋ zamandişimiz, duniyadiki äŋ kšrnäklik alimlarniŋ biri V.K. Radostovetsniŋ «Muhäbbät, muzıka vä buhgalterliq hesap mäŋgülük» däp eytqini bekar bolmisa keräk. Bügünmu auditorluq paaliyät duniyadiki äŋ juquri maaş tšlinidiğan mutähässislik. Demäk, undaq adämdin juquri salahiyät täläp qilinidu. Universitetniŋ «Һesap vä audit» kafedrisi bazisida «Ämäliy buhgalterlarni täyyarlaş märkizi» işläydu. Uniŋda CIPA (Certified International Professional Accountant: sertifikatsiyalängän häliqara käspiy buhgalter) programmisi boyiçä häliqara sertifikat eliş mümkinçiligi bar. Şundaqla universitetniŋ duniyada etirap qilinişiğa alämgä mäşhur kompaniyalärniŋ — Hewlett-Packard, Cisco, Intel, Konica minolta, Microsoft vä başqilarniŋ — ilmiy-oquş märkäzliri bilän laboratoriyaliriniŋ paaliyät elip berivatqanliği, AQŞ, Büyük Britaniya, Hitay, Germaniya, Finlyandiya, Yaponiya vä başqa dšlätlärniŋ 56 çoŋ häliqara ilmiy layihiliriniŋ ämälgä aşuruluvatqanliği, ularni İNTAS, MAGATE, Eİ, NATO, Duniyaviy bank, YuNESKO mäbläğ bilän täminlävatqanliği asas bolmaqta. Demäk, KazMU, җümlidin šzäm ilmiy paaliyät elip berivatqan kafedra elimiz Prezidenti alğa sürgän muhim väzipilärniŋ sšzsiz orunlinişi yolida җanpidaliq kšrsätmäktä däp eytişimizğa toluq asas bar. Çünki kadrlar ihtidarini aşuruş yolidiki paaliyitimizniŋ dayim utuqluq boluşi üçün bizgä barliq şarait vä mümkinçiliklär yaritilğan.

Arzigül NİZAMDİNOVA,

ihtisat pänliriniŋ namziti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ