Kälmäs bolup kättiŋğu…

0
305 ret oqıldı

Bahar käldi. Bu ağinäm Maksim Hoҗaev qävätla yahşi kšridiğan päsil. Һelimu yadimda, kiçigimizdä ikkimiz yärgä җan kirişi bilän qoy beqip qirğa çiqip ketättuq. Käçqurunluği pada-kaliğa billä barattuq. Kalilarni solavetip, koçiğa çiqimiz. Bala üçünmu, oynap harmattuqqu, äytävir. Bolupmu Maksimniŋ küç-quvitigä häyran qalattim.  Käçniŋ kirişi bilän yä bizniŋ šydä, yä ularniŋ šyidä yetip qalattuq. Bäzi ağinilär bizni «bularniŋ kindigi qoş» däpmu qoyidiğan. İkkimizniŋ qerindaşliğimu bar. U akiniŋ, män ininiŋ balisi. İkkimiz birinçi sinipqa billä barduq. Mäktäptä şohluqnimu billä qilattuq. Qiziq yeri, ata-animiz ikkimizniŋ hätmä toyini billä qilğan ekän. Mäktäptin män säkkizinçi sinipni pütirip kätmäkçi boldum. Umu heç oylanmayla şundaq qararğa käldi. Maksim — Taşkäntkä, män Almutiğa oquşqa kättuq. Kindigimizniŋ qoşliğini qarimamsiz, bir-birimizsiz zadila kšnälmiduq. Ahiri u Taşkänttin oquşini taşlavetip, yenip käldi.

Künlär, jillar bir-birini qoğlap štüvärdi. Yeşimiz yetip härbiy hizmätkä çaqirtilduq. Armiyadin keyin tuğulğan jutumiz — Dolatiğa qayttuq. Yeşimiz jigirmidin aşsimu yänä şu qiliğimizni taşlimiduq. Ätigänligi çiqip ketimizdä, uhlaydiğanğa birla kelimiz. U şähärdä yaşaşni arman qilatti. Şuŋlaşqimu Almutiğa kätti. Şu yaqta El'mira isimliq qizğa šylinip, şähärniŋ hayatiğa tezla üginivaldi. Aziza, Älişer isimliq ikki pärzänt sšydi. Vaqit tapsila balilirini ägäştürüp Dolatiğa yetip kälätti. U maşinisiğa barliq sinipdaşlarniŋ balilirini oltarğuzup, dšŋgä elip çiqatti. Ular u yaq-bu yaqqa jügräp harmatti. İkkimiz baliliğimiz štkän dšŋgä qarap, sšzläp zerikmättuq.  Keçilirimu uhlimay uzaq muŋdişattuq. İkkimizniŋ arisida heç qandaq sir yoq edi.

2010-jili u Talğir nahiyäsidin yär elip šy salmaqçi boldi. Şu jili u hayatida birinçi qetim ätiyazliği mäligä kelälmäy qaldi. Män uniŋğa nahayiti hapa boldum. Şundimu künigä telefon arqiliq 7-8 qetim sšzlişip turimiz.

Şu jili 17-may küni ätigänla yetip qaptimän. Yerim keçidä Maksimniŋ akisi telefon qiptu. Üni jiğa arilaş çiqti.

– Yalqun ukam, Maksimdin ayrilip qalduq, – dedi u vä hšküräp jiğlap kätti. Mänmu šzämni tutalmidim.

Sähärligi bir top qerindaşlar Maksimniŋ җäsidini elip kälgili Dolatidin Almutiğa atlanduq. Yolniŋ uzaqliğiçu. Mundaq päytlärdä yol  tügimäyla ketidekän. Yol boyi Maksimniŋ qiyapiti kšz aldimdin kätmidi. Uniŋ aq kšŋüllügi, märtligi, mehrivanliği, adämgärçiligi, kšyümçanliği. Eytsam-eytsam tügimäydu. Bäzidä ikkimiz vaqirişip ketättuq. U aççiğidin çapsan qaytatti. Һämmini birdämdila untup qalatti. Män undaq müҗäzgä egä adämni tehi uçratmidim.  İş babi bilän mänmu Almutiğa kšp barattim. Dolatidin yolğa çiqqanda, u meni kütüşkä başlatti. Bäş minutta bir telefon qilip: «Qäyärgä yetip käldiŋ?» däp sorap turatti. Öziniŋ oqitini bir çätkä qayrip qoyup, meniŋ işimni pütirätti. U maŋila ämäs, hämmisigä şundaq kšyümçan bolidiğan. Baya qerindişimniŋ jürigi hämmimizgä kšyüp tügigän ekän. U jüräktin ketiptu. 44 yeşida vapat boldi.

Biyil sinipdaşlar 50 jilliğimizni nişanlavatimiz. Ägär Maksim hayat bolğan bolsa umu toylatti. Amal qançä.

– Adaş, baharda nemişkä kälmidiŋ? – däp uniŋğa  pat-pat ränҗişimni bildürättim.

Biyil barmisam, kelär jili barimän, – dätti u salmaqliq bilän.

Biz kütkändäk bolmidi. Qerindişim mäŋgügä, kälmäs bolup kätkän ekän…

Yalqunҗan HOҖAEV.

Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ