Sšyümlük ahaŋlar yaŋridi

0
512 ret oqıldı

Buniŋdin 45 jil muqäddäm Bayseyit yezisida «Hoşalliq» ansambli täşkil qilinip, uniŋ repertuaridiki nahşilar kšpçilikniŋ sšyüp tiŋşaydiğan ahaŋliriğa aylanğanliğini Çeläk tävä­siniŋ turğunliri yahşi bilidu. Uniŋ hulini qurğan akilar alliqaçan hšrmätlik däm elişqa çiqip, mehnätlik ämgiginiŋ yemişini kšrüvatsa, şu ansambl'niŋ «känҗisi»  Һaşimҗan Nasirov yeqinda 60 yaşqa käldi. Һaşimҗan akiniŋ  tävälludi munasivitigä bağliq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ qollap-quvätlişi bilän Çeläk yezisiniŋ Mädäniyät šyidä «Bahar sadasi» namliq iҗadiy käç bolup štti.

Һaşimҗan Nasirovniŋ tärҗimihaliğa qisqiçä tohtilidiğan bolsaq, u 1956-jili Bayseyit yezisida tuğulup, Çeläktä çoŋ boldi. Başta İsmayil Tayirov namidiki, andin Abdulla Rozibaqiev namidiki mäktäplärdä bilim aldi. Һaşimҗan akiniŋ bovisi Abdurasul Abulov sän°ätkä intayin yeqin bolup, šziniŋ bilginini pärzäntliri häm nävrilirigä ügitip ketişkä tirişqan. Şuŋlaşqa bolsa keräk, uniŋ nävriliri Һaşimҗan, Velahun vä Һasanҗan nahşa häm saz-näğminiŋ siriğa çoŋqur çšküp šsti. Һaşimҗan bilän Velahun sän°ätkä bšläkçä qiziqip, šzliriniŋ hayatini moşu saha bilän bağlaşturuşqa bäl bağlidi. Һaşimҗan akiniŋ bu qarariğa, 1970-jili Bayseyitta «Hoşalliq» estrada ansambliniŋ quruluşimu çoŋ türtkä boldi. Mäzkür kollektiv qisqa vaqit içidila häliqniŋ sšyümlük nahşiliri bilän tamaşibinliriniŋ jürigidin çoŋqur orun elip, «Häliq ansambliğa» aylandi. 1977-jili Pütkülittipaqliq «Häliq iҗadiyiti» fes­tivaliğa qatnişip, uniŋ laureati ataldi. Uyğur äsvapliriniŋ quliğida oynap, nahşilirini babiğa yätküzüp orunlaydiğan Һeziz Turdiev, Mirkail Һevullaev, Älahun İminov, Һakimҗan Güliev, Rehimҗan Һetämov, Märüpҗan Tayirov, Valeriy Һämraev, Validin Äkbärov vä Turğanҗan Razievniŋ qollap-quvätlişi bilän Һaşimҗan täbiät hädiyä qilğan talantini tehimu rivaҗlanduruş imkaniyitigä egä boldi. Mana moşundaq utuqlar bilän Һaşimҗan aka ottura mäktäpni tamamlapla Özbäkstanniŋ mädäniyät-aqartiş tehnikumiğa oquşqa çüşüp, uni muvappäqiyätlik  pütärdi. 1975-jili qoliğa diplom elip, Almuta vilayitiniŋ bir türküm bilim beriş därgahlirida ustazliq qildi. Җümlidin Bayseyittiki «Aygül» balilar bağçisida, Almuta şähiridiki 101-Mäsim Yaqupov namidiki, Çeläktiki Abdulla Rozibaqiev namidiki mäktäplärdä muzıka pänidin däris bärdi. Keyinki bäş jildin beri Һaşimҗan Nasirov Çeläk yezisiniŋ mäktividiki «Dutar sinipida» şagirt tärbiyilävatidu. Uniŋ qolida tälim-tärbiyä alğan Yadikar Gayit bilän Ärmidin Nurambäkov «Ğunçä» konkursiniŋ laureatliri atalsa, üç şagirti — Rişat Yarmähämmätov, Qurvanҗan Ğäniev vä Sultan İbragimov hazir Çaykovskiy namidiki muzıka kolledjida bilim elivatidu.

Käç davamida Çeläk yeza okrugi hakiminiŋ orunbasari Mädi Bektasov, Һaşimҗan akiniŋ mäktäptiki ustazliri Rähimҗan Qämbärov, Boris Maevskiy, şair Җämşit Rozahunov vä sän°ätkar-käsipdaşliri tävällud egisiniŋ insaniy päzilätliri vä käspiy mahariti häqqidä illiq lävzilirini izhar qildi.

Käç mehmanliri — «Diyar» topi, җümlidin uniŋ tärkividiki Һaşimҗan akiniŋ inisi Velahun, tiҗarätçi inisi Һasanҗan, yaş ussulçi Saida Furqät, Tayirovlarniŋ ailäviy an­sam­bli vä başqilar sän°ätkarniŋ hšrmitigä nahşilar eytip, ussullarni oynidi.

Ahirida «Hoşalliq» ansambli tamaşibinliri seğinğan sšyümlük ahaŋlarni hädiyä qildi.

Raşidäm RÄҺMANOVA.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ