Väsiyät qalduruş aditimiz

0
473 ret oqıldı

Qedimiy dävirlärdin tartipla uyğurlarda väsiyät qalduruş aditi şäkillängän bolup, u härqaysi dävirlärdä izçil davamlişip kälgän. Bu adät väsiyät qaldurğuçiniŋ šzi šlüp kätkändin keyin qaldurğan mirasiğa ävlatliriniŋ varisliq qiliş zšrürlügi häqqidiki arzu vä täläplirini bildürüş, şundaqla hayat vaqtida ämälgä aşuruşqa mümkinçiligi yar bärmigän işlarni bevasitä vasitilik qandaşliq munasiviti bar yaki işinidiğan kişilärgä tapilap qoyuş zšrüriyitidin päyda bolğan. Väsiyät şäkli asasän «eğizçä väsiyät» häm «yazma väsiyät» däp ikkigä bšlünidu.

Yazma väsiyät konkret, muräkkäp vä räsmiy hesaplinidu häm yezilip bolğandin keyin uniŋ astiğa guvaçilarniŋ qol qoyuşi täläp qilinidu. Feodalliq җämiyättä talaş-tartişlarğa nisbätän qazilar täripidin hšküm çiqirilğaçqa, väsiyätniŋ iҗra qilinişimu şularniŋ nazaritigä elinatti. Väsiyätni jiraq säpärgä yaki җäŋgä atlinip, qaytip kelişidin ümütsizlängän yaki eğir ağriqqa muptila bolup, saqiyip ketişigä kšzi yätmigän adämmu qalduruşi mümkin.

Turpandin tepilğan İdiqut uyğur hanliğiğa ait väsiqilärdin biz hät-çäk işliri, miras qalduruş vä uni tähsimläş, җämiyät qurulmisi, kişilik häm tuqqançiliq munasivät, egilik ähvali, pul-amanät, qäriz, gšrüçilik işliri vä ularniŋ iҗra qilinişi qatarliq çüşänçilärgä egä bolumiz. Qedimiy uyğur yeziğida yezilğan tšvändiki väsiyätkä näzär ağdurayli:

 «Çaşqan jili säkkizinçi ayniŋ on säkkizinçi küni män, Tüşiki, eğir kesälgä giriptar bolğaçqa, yahşi-yaman bolup qalimänmekin däp ayalim Silaŋğa väsiyätnamä yezip qaldurdum. Ayalim mändin keyin qalsa, ärgä-bägkä tägmästin šyümni tutup, oğlum Altmiş Qayani beqip štsun. Başqa oğullirim Qoşaq, Äsän Qayalar «Ögäy animiz Silaŋ bizgä mänsüp, biz alimiz» däp uni almisun vä uniŋ işliriğa arilaşmisun. Ägär uni alimiz  däp dättalaş qilsa, han ordisiğa bir altun yastuq (pul), oğul şahzadilärgä birdin kümüç yastuq (pul), içki (orda) ğäznisigä bir yastuq, (yänä) içki (orda) ğäznisigä bir at (җäriman) tšlisun häm eğir җazağa tartilsun. Bu väsiyätnamini Şutra, Käd Qiya Tutuŋ, Tükälä, Kimts başçiliğidiki (buddist) җamaät, Tavğaç Yaŋa, İkiçi başçiliğidiki (mähällä) hälqi, tuqqanlirimiz Äsänä qatarliqlarniŋ aldida bärdim. Guvaçi İngä, guvaçi Qan Toyin. Bu tamğa meniŋdur. Män Qaysin sorap yazdim. Bu tamğa män Tavğaç Yiŋaniŋdur. Bu tamğa män Äsänäniŋdur».

«Oğuznamä» dastanida, Oğuz haqan qurultay çaqirip «Һäy, oğullirim, män kšp yaşidim, kšp uruşlarni baştin käçürdüm.  Ya bilän kšp oq attim, ayğir bilän kšp yollarni käzdim. Düşmänlärni zar jiğlitip, dostlarni şat äylättim. Ändi yurtni silärgä bšlüp berimän…» däp väsiyät qalduridu.

Musulmançiliq qaidisidä väsiyät boyiçä tähsim qilinidiğan miras märhumniŋ sap mülkiniŋ üçtin bir qismi bilän çäklinidu; ülüş boyiçä varisliq qilğuçida mirasqa moşu şäkilgä asasän varisliq qiliş hoquqi berilmäydu; väsiyät qaldurğuçi hayat vaqtida väsiyätni adilliq bilän qalduruşi keräk. Äqil-hoşi җayida, balağätkä yätkän musulman eğizçä, yazmiçä väsiyät qalduruş hoquqiğa egä. Lekin mähsiti eniq boluşi keräk. Alahidä ähvalda, mäsilän, adäm paläç bolsa yaki tildin qalsa, väsiyätni qol yaki baş işariti bilän ipadilisä bolidu. Muhimi, buniŋ šz ihtiyari bilän ämälgä aşuruluşi lazim. Mäҗburlaş arqiliq yezilğan väsiyätlär küçkä egä bolmaydu.

Uyğurlarda adäm  šlüp  ketiştin aval mäyitini ata-anisiniŋ yeniğa qoyuş, namizini eniq bir adämgä çüşärgüzüş, pärzäntliriniŋ çoŋiğa qalğan bala-çaqisiğa egä boluş väzipisini tapşuruş mänasidiki väsiyätnamilärnimu uçritişqa bolidu.

Umumän, väsiyät qalduruş — җamaät guvaçiliği, qandaşliq, miras tähsimläş, mülük varisliği vä häq-täläp işliriğa çetilidiğan, şundaqla iҗtimaiy tüzümlärni tehimu mukämmälläştüridiğan nämunilik adättur. Şuŋlaşqimu hälqimiz uni zšrür däp  hesaplap, ämäliyatta paydilanğan.

«Miras» jurnaliniŋ 2008-jilqi 3-sanidin ihçamlap elindi (ŞUAR).

Bälüşüş

Javap qalduruŋ