Dua-tägbir ata-bovilar rohiğa beğişlandi

0
723 ret oqıldı

Mälumki, 1918-jilqi «Atu paҗiäsi» Ämgäk­çiqazaq nahiyäsiniŋ bar­­liq yezilirida šz tam­ğisini qaldurup kätti. Şuŋlaşqimu Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti N.Ä. Nazarbaevniŋ 1997-jilqi Pärmaniğa benaän här jili 31-may küni nahiyäniŋ җay-җaylirida säyasiy täqip qurvanlirini hatiriläş küni  štküzülüp kelivatidu.Mundaq çarä-tädbir Lavar yezisida  här jili uyuşturulup, ärvalar rohiğa atap dua-tägbir oqulidu. Nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Dostluq yezisidiki şšbisiniŋ räisi Halbüvi Duganovaniŋ täkitlişiçä, biyilqi näzir okrugniŋ barliq turğunliriniŋ küç çiqirişi vä Dostluq yezisi Bertaev koçisi turğunliriniŋ uyuşturuşi bilän štti.

Lavar yezisida štkän märasimni, adättikidäk, Qaraturuq yeza okruginiŋ hakimi Ermek Samsıbekov eçip, uniŋğa riyasätçilik qildi.

«Nur Otan» partiyasi Ämgäkçiqazaq nahiyälik  şšbisiniŋ räisi Quat Bayğojaev, filologiya pänliriniŋ namziti Rabik İsmayilov, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi räisiniŋ orunbasari, Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Sulayman Mähsütov, Almuta şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Abdullam Hoşurov, Çeläk jutiniŋ aqsaqili İminҗan Nasirov vä başqilar sšzgä çiqip, nahäqtin-nahäq şeyit bolğan ata-bovilirimizni, ularniŋ beşiğa çüşkän müşkül künlärni äsläp štti. Dostluq yezisi jigitbeşiniŋ orunbasari Avutahun Säydullaev Qaraturuq, Dostluq, Lavar yeziliriniŋ җamaätçiligigä uşbu märasimni štküzüştiki paaliyätçanliği üçün minnätdarliğini  bildürdi.

Märasim  davamida  uniŋ qatnaşquçiliri Lavardiki «atu» paҗiäsi qurvanliriniŋ hatirisigä ornitilğan yadikarliq mäsilisini kštärdi. Äskä salsaq, yadikarliq 1995-jili İminҗan Nasirov vä İsmayil Abdurahmanov käbi millätpärvär akilarniŋ täşäbbusi bilän bärpa bolğan edi. Şuniŋdin beri yadikarliq uprap, bügünki kündä җiddiy җšndäşni täläp qilidu. Uniŋ ätrapini qorşaş keräkligi häqqidimu dayim eytilip kälmäktä. Moşu yärdä bu işniŋ nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizi täripidin qolğa elinip, yadikarliqni räsmiyläştürüş işliriniŋ ämälgä eşivatqanliğinimu täkitläp štkän orunluq.

Ahirida mäzkür jutniŋ imami Nurahun Häyrahunov şeyit bolğan qerindaşlarniŋ rohiğa atap qur°an tilavät qildi. Mitingtin keyin yadikarliqqa gülçämbärlär qoyulup, ärvalar rohiğa atap näzir berildi.

«Atu» paҗiäsi qurvanliri hatirisigä beğişlanğan mundaq mitinglar, şundaqla Qoram vä Keyikvay yeziliridimu bolup štti. Uniŋğa kšpligän җamaätçilik väkilliri qatnaşti.

Raşidäm RÄHMANOVA.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ