Ana-šmür güli

0
601 ret oqıldı

Tšvändä oqurmänlärniŋ diqqitigä Һ.İskändärov namidiki Avat ottura mäktividä bilim elivatqan ikki oquğuçiniŋ Ana häqqidä yezilğan maqalisini havalä qilivatimiz.

Ana-Vätän, Ana-mäktäp, Ana-diyar däp bekar eytilmisa keräk. Sävävi, anidäk uluq insanğa täŋkäş kelidiğan närsä yoq boluşi keräk. Bu uluq namğa härbir ana layiq boluşi keräk. Çünki härbir adäm yoruq duniyağa kšz açqanda mehrivan, jürigi taza insanni kšridu. U — Ana. Ata — šyniŋ bärikiti. Ana bolsa, ailiniŋ hulini çayqatmay, tävrinip eytqan bšşük nahşisi arqiliq ävladiniŋ boyiğa adämgärçilik uruğini çeçip, insaniy hislätlirini baliniŋ boyiğa siŋdüridiğan insan. Duniyada aniniŋ muhäbbitidin hasiyätlik heçnärsä yoq.

Mälikä TAŞVAEVA,

8-sinip oquğuçisi.

***

Ana degän qälbi däriya, mehri atäş uluq insan! Ana tilim äynä şu uluq insanniŋ aq süti bilän meniŋ qälbimgä juğirilğan.

Uniŋ issiq aliqanlirida qançilik illiq muhäbbät bar desiŋizçu?..

Һä, mehrivan jürigidä bolsa, pütmäs-tügimäs baliğa bolğan muhäbbät җoşqunlaydu. Uni män buluqlap çiqqan süzük bulaq süyigä ohşitimän. Sävävi, u dayim süzük, herip-eçip kälgändä jürigiŋni qanduridu.

Yüzidiki härbir qoruqta minnätsiz ämgiginiŋ izliri kšrünidu…

Һä, biz bolsaq, anilarniŋ baliğa bolğan muhäbbitini, säkparä bolup štküzgän uyqisiz tünlirini qädirlişimiz keräk.

Ana  — solmas gül, ana — bizniŋ uprimas qorğinimiz, ana — šyniŋ bärikiti!

Şahnaz UŞAMOVA,

5-sinip oquğuçisi.

Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ