Layaqätlik ana bolğiŋiz kälsä…

0
485 ret oqıldı

Ana boluş täbiätniŋ härbir ayalğa äta qilğan muqäddäs soğisi. Ägär šzi razi bolsila mutlaq kšp qisim ayal yänä bir hayatliqniŋ anisi bolalaydu. Lekin «ana» boluş bu duniyadiki äŋ җapaliq, äŋ muräkkäp, riqabät küçigä äŋ bay «käsiptur». Män bir uyğur ana, meniŋ ikki pärzändim bar, biri toluq ottura mäktäpniŋ 3-jilliğida, yänä biri başlanğuç mäktäptä oquydu.Män šzämni bir layaqätlik ana däp eytalmaymän, lekin meniŋ balilirim sağlam, җanliq, tetik, ümütvar, huşhoy, paal ilgirilävatidu. Ular minnätdar boluşni, җavap qayturuşni bilidu, mana bu män äŋ pähirlinidiğan iş.

İlgiri biz «ayallar bilimlik bolmisimu, ählaqliq bolsila bolidu» däp qarattuq. Bügünki kündä barliq anilar ärlär bilän ohşaş tärbiyigä egä boluş hoquqiğa erişti. Ayallar tärbiyä arqiliq tehimu kšp mädäniyät bilimlirigä egä boldi. Bu bizniŋ bähit-täliyimiz, şuniŋ bilän billä balilirimizniŋ bähit-täliyi. Çünki biz balilirimizni tärbiyiläydiğan, yetäkläydiğan vä yardäm beridiğan tehimu kšp ihtidarğa egä bolduq.

Bir qisim ata-anilar baliliriniŋ kiçik vaqtidiki däsläpki tärbiyiniŋ zšrüriyiti yoq, säl çoŋ bolsa, andin bir nemä deyişäyli, däp qaraydu. Çünki bu ata-anilar däsläpki tärbiyiniŋ muhimliğini tonup yetälmigän edi. Ular pul häşläp balilirini nuqtiliq başlanğuç mäktäp, toluqsiz vä toluq ottura mäktäplärdä oqutuşqa yaki pul häşläp, çät äldä oqutuşqa raziki, baliliriğa kiçigidin başlap yahşi adätni, üginiş qizğinliğini yetildürmäydu. Ular däsläpki basquçtiki tärbiyini asas qilmisa, başqa tärbiyilärniŋ muvappäqiyätlik bolup ketişiniŋ intayin täsligini bilip yetälmäydu.

Bäzi ata-anilar «Meniŋ balam üç yaştin eşip kätti, ändi qandaq qilsam bolidu?»  deyişi mümkin. Meniŋ bu sšzlärni deyişimniŋ mähsiti, siz bir ana bolsiŋiz, däsläpki tärbiyiniŋ muhimliğini tonup yetiŋ. Ägär baliŋiz bovaq vaqtida tonup yetälmigän bolsiŋiz, hazir bolsimu keçikmäysiz. Baliŋizniŋ tärbiyiliniş pursiti štüp ketip qalsa, qayturuvalmaq bäk täs, şuŋlaşqa ata-anilarniŋ balilarni tärbiyiläş pursiti intayin qimmätliktur.

Angliyadä Edvard җämäti degän җämät bar. Bu җämät kişiliri häqiqätän oqumuşluq ailiniŋ pärzäntliri. Edvard bilimlik vä qabiliyätlik pälsäpäşunas, ehtiyatçan, tirişçan kişi. Uniŋ ävlatliriniŋ içidin 13 aliy mäktäpniŋ mudiri, 100 professor, 80din kšpiräk ädip, 60tin oşuq dohtur, bir baş älçi, 20din kšp parlament äzasi çiqqan. Angliyadä yänä bir Juk familiyalik bir җämät bar. Bu ikki җämättä asman bilän yärdäk päriq bar. Juk – jiraq-yeqinğa pur kätkän haraqkäş vä qimarvaz, nadan, bekartälät. Bu ailiniŋ hazirğiçä säkkiz ävladi bar. İçidiki 300din kšpirägi tilämçi, särgärdan bolğan. 400din kšpirägi haraqni kšp içip, meyip bolup qalğan yaki šlüp kätkän. 30din kšpirägi qazzap yaki oğri. Yättisi qatil bolğan. Bu җämättin birmu yaramliq adäm çiqmiğan.

Juqarqi ikki җämätniŋ ikki hil ähvaliğa qarap şuni täsävvur qilip baqayli. Ägär Juk җämätidiki biräylänni bovaq vaqtidila Edvard җämätidikilär beqivalğan bolsa, uniŋ täğdiri qandaq bolar edi? U çoqum oqumuşluq bolup yetilätti.

Baliŋizniŋ qosiğini toyğuzuşqila küçisiŋiz, baliŋiz çoŋ adämgä aylinidu, halas. Ägär baliŋizğa yahşi ideyani siŋdürsiŋiz, baliŋiz çoŋ bolğanda, uluq ärbap boluş yetişip çiqidu. Bir baliniŋ kälgüsidä qandaq adäm bolup çiqişi baliniŋ ata-anisiniŋ qaysi qatlamdiki adäm ekänligigä, baliniŋ däsläpki mäzgildiki šsüp yetiliş җäriyanida qandaq qatlamdiki ailä tärbiyisini qobul qilğanliğiğa bağliq. Bala ata-aniniŋ kšläŋgisi. Balini ählaq-päzilätlik qiliş üçün ata-ana bolğuçi šz härikitidä ehtiyatçan bolup, hämmä yärdä balisiğa ülgä boluşi keräk. Baliniŋ yahşi vä yaman aditiniŋ hämmisi ata-ana bolğuçiniŋ tärbiyisiniŋ vä täsiriniŋ mähsuli.

Ägär ana bolğuçi yasinişqa amraq bolsa, qizimu kälgüsidä šzini güldäk yasap jüridiğan bolidu. Ägär atisi haraq içişkä amraq bolsa, oğliniŋmu haraq içiş ehtimalliği juquri bolidu. Ata-anisi sät vä qopal gäplärni qilidiğan bolsa, balimu bu sšzlärgä asta-asta kšnüp, şundaq sšzlärni deyiştin yanmaydiğan bolup qalidu. Bu ailä tärbiyisidiki bir qaidigä aylinip boldi.

Danalar eytqinidäk, «baliniŋ qälbi bir äҗayip sirliq topraqqa ohşaydu. Buniŋğa täpäkkür uruğini tärsiŋiz, härikät hosulini alisiz. Һärikät uruğini tärsiŋiz, adät hosulini alisiz. Adät uruğini tärsiŋiz, ählaq hosulini alisiz. Ählaq uruğini tärsiŋiz, täğdir hosulini alisiz!».

Şuŋlaşqa biz tarihiy borçimizni zimmimizgä elip, pärzäntlirimizni insaniy päziliti mukämmäl bolğan layaqätlik äzimät qilip tärbiyiläp çiqişimiz keräk.

Gülbahar QADİR. (ŞUAR).

Bälüşüş

Javap qalduruŋ