Tağ-kan işi sahasidiki kšrnäklik alim

0
591 ret oqıldı

Biyil, aprel'da geologiya-mineralogiya pänliriniŋ doktori, professor, häliqara ähbaratlaşturuş vä häliqara ekologiya vä insan häm täbiät behätärligi akademiyaliriniŋ akademigi, mustäqil «İlham» mukapitiniŋ sahibi, Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrligi Seysmologiya instituti gidrogeodinamika laboratoriyasiniŋ başliği Abduläziz Ömär oğli Abdullaev 80 yaşliq tävälludini nişanlidi.

Män uniŋ bilän 2011-jildin buyan yeqindin tonuş. Buniŋğa tšvändiki vaqiä säväp boldi. Bu jilliri Qazaqstanda ilim-pän sahasida җiddiy islahatlar jürgüzülgän. Meniŋ kšpligän jillar davamida yazğan namzatliq işim qoğdaşqa täyyar bolğan edi. Äpsus, män säl keçikip qalğan ekänmän. Җumhuriyättä ilmiy ämgäk­lär üstidin šz aldiğa izdinip işläş şäkli  rät qilinğan edi. Qazaqstanniŋ Bolon җäriyaniğa qoşuluşiğa bağliq mämlikitimiz kadrlarni täyarlaşniŋ üç baldaqliq: bakalavr-magistr-filosofiya doktori, (HhD), saha doktori sistemisiğa kšçkän.

Män nahayiti äpsus­landim, çünki kšpjilliq ämgigim  qisqa vaqit içidä  heçkimgä haҗiti yoq bolup qalğandäk sezildi. Mana şu çağda, juqurda täkitlinigimdäk, kütülmigän vaqiä yüz bärdi. Abduläziz aka bilän bolğan sšhbätlirimniŋ biridä, män šzämniŋ muämmasi häqqidä gäp qozğidim. U meni sävirlikkä çaqirip, yardäm qilidiğanliğini  bildürdi.

Kšp štmäy, maŋa telefon qilip, Bişkek şähiridiki Qirğizstan Pänlär akademiyasi yenidiki Filosofiya instituti yenida mädäniyätşunasliq bšlümniŋ eçilğanliğini hävär qildi. U moşu yärdä işläydiğan ataqliq alim, filosofiya pänliriniŋ doktori Äziz Narinbaevqa işimğa bağliq hät yolliğanliğini eytti.

Bir häptidin keyin män Bişkek şähirigä bardim, bu yärdä meni mäzkür institutqa qobul qildi. Bir jildin keyin män namzatliq dissertatsiyamni qoğdaşqa Abduläziz akamni täklip qildim, u yärdä mäzmunluq nutqi bilän meni härtäräplimä qollap quvätlidi.

Bişkek şähiridä isti­qamät qilidiğan barliq alimlar Abduläziz akiğa çoŋ hšrmät bilän munasivät qilidiğanliğini bayqidim. Buniŋğa uniŋ šmürbayani bilän yeqindin tonuşqandin keyin yänä birqetim kšz yätküzdüm. U bu abroyğa ästaidil ämgigi tüpäyli erişqan insan.

Abduläziz Ömär oğli Abdullaev 1936-jili HHҖniŋ Şinjaŋ-Uyğur Avtonom Ra­yoniğa qaraşliq Qäşqär şähiridä duniyağa kälgän. 1953-jili aliy bilim eliş üçün Moskva şähirigä oquşqa ävitilidu vä şu jili M.İ.Kalinin namidiki Moskva räŋlik metallar vä altun institutiniŋ geologorazvedka fakul'tetiğa oquşqa çüşidu. Bir qiziqarliği, u rus tilinila ämäs, bälki bu häliqniŋ mädiniyitinimu üginişkä alahidä diqqät ağduridu. Moşu mähsättä, Moskva şähiriniŋ çoŋ  mirasgahlirida vä teatrlirida, başqimu mädäniyät mähkimiliridä bolup turidu vä härtäräplimä bilim elişqa tirişidu. 1958-jili Moskva şähiri studentliriniŋ ilmiy konferentsiyasidä däsläpki ilmiy dokladini oquydu. Moskvağa rus tilini bilmäy kelip, bäş jildin keyin moşu tilda doklad oquş – häyran qalarliq iş, älvättä. Muhimi u duç kälgän qiyinçiliqlarğa qarimay, bu işniŋ hšddisidin munasip çiqalidi.

1962-jili Abduläziz Abdullaev HHҖdin Keŋäş İttipaqiğa, Qirğizstanniŋ paytähti Frunze (hazirqi Bişkek) şähirigä kšçüp kelip, Qirğizstan pänlär akademiyasi Geologiya institutiğa işqa orunlişidu. Bu yärdä u boksitliq qalduqlar mavzusi boyiçä iş elip baridu vä 1968-jili  namzatliq  dissertatsiya yaqlaydu.

1969 – 1972-jillarda Qirğizstan Pänlär akademiyasi prezidiumi yenidiki ilmiy paaliyitini uyğun­laşturuş boyiçä Keŋäşniŋ çoŋ ilmiy hadimi bolup ämgäk qilidu.

1972-jildin tartip Qir­ğizstan Dšlät geologiya komitetida baş geolog, keyinäräk, birqatar geologorazvedka kar­haniliriniŋ başliği bolup işlidi. Uniŋ bu yärdiki ämgäkliri Qirğizstan dšlät mukapiti bilän bahalandi. 1979-jili A.Abdullaev Qirğizstan pänlär akademiyasi yenida qurulğan Seysmologiya institutiğa işqa täklip qilindi.

1987-jili Qirğizstan Pänlär akademiyasi Abduläziz Abdullaevni Keŋäş İtti­paqi Pänlär akademiyasi O.Yu.Şmidt namidiki yär fizikisi baş institutiniŋ doktoranturisiğa oquşqa ävätidu. Bu yärdä u Keŋäş İttipaqi Pänlär akademiyasiniŋ yetäkçi geofizik vä geohimik alimliri bilän yeqindin arilişiş vä mäslihätlirini eliş imkaniyitigä egä bolidu. Yaş alim Moskvada doktorluq dissertatsiyasiniŋ däsläpki ülgisini täyyarlaydu.

1990-jili Abduläziz Abdullaev Qazaqstanniŋ seysmogeohimiyalik vä seys­mogidrogeodinamikiliq täh­­min tätqiqatlirini tä­räq­qiy ätküzüş üçün Almuta şähiridiki Qazaqstan Җumhuriyiti Pänlär akademiyasiniŋ Seysmologiya institutiğa işqa täklip qilinidu. Bu yärdä u Almuta tähmin qiliş poligoni bazisida yär qatliminiŋ flyuidliq šzgirişliriniŋ kompleksliq tätqiqatliriğa aktiv iştirak qilidu vä seysmikiliq  җähättin hovup­luq rayonlarda küçlük yär tävräşlärniŋ säväplirini izdäp tepiş häm tähmin qiliş mähsitidä geohimiyalik vä gidrogeodinamikiliq җaylarni turaqliq monitoringtin štküzüşniŋ usullirini işläp çiqidu.

Abduläziz  Abdullaev häliq­­­ara seysmologiya­lik häm­­karliqni uyuş­tu­­­ruş­­niŋ däsläpki tä­­şäb­­­­­bus­­­kar­liriniŋ biri bo­­lup hesaplinidu. U däsläp­kilärdin bolup Qirğizstan, Qazaqstan, vä Özbäkstan seys­mologliri otturisida qoyuq ilmiy-tehnikiliq alaqilarni ornatti.

1989-jildin tartip Qazaq­stan Pänlär akademiyasi Seysmologiya institutiniŋ Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoni Seymologiya byurosi otturisida däsläpki räsmiy uzaq muddätlik ilmiy-tehnikiliq hämkarliq toğriliq keli­şimlärni tüzüştä, seysmi­kiliq hovupqa baha beriş vä yär tävräşni aldin-ala tähmin qilişta  paal iş elip bardi. Şundaqla uniŋ rähbärligidä birtop yaş mutähässislär, җümlidin tšrt pän namziti täyyarlandi.

Alimlar arisida ägär adäm ilim-pän sahasida juquri çoqqilardin kšrüngüsi käl­sä, ailisidä hatirҗämlik boluşi, tegişlik şarait yaritilişi haҗät degän pikir bar. Lekin  Abduläziz  akiniŋ ailisidimu äksiçä ähval. Çünki uniŋ räpiqisi Qapiyäm Şeriyazdan qizi Abdullaevamu ilim-pän adimi. Tonulğan alimä-ihtisat pänliriniŋ doktori, nurğun jillar davamida aliy bilim beriş sahasida paaliyät elip bardi.

Älvättä, qisqa bir maqa­lida tonulğan alimniŋ bar­liq paaliyitini yorutuş mümkin ämäs. Lekin ilim-pändä u bevasitä asasini salğan birnäççä yšnilişniŋ bar ekänligi eniq. Män oylaymänki, ularni täkitläş muhim. Seysmoaktiv vilayätlärdä zamanaviy gaz rejimini oqup-üginiş — Abduläziz Abdullaevniŋ muhim ilmiy tätqiqatliriniŋ biri. U G.İ.Voytov vä başqimu tätqiqatçilar bilän birliktä yärni soğ gazsizlaşturuş näzäriyäsi alğa sürüldi. Bu yärniŋ seysmohovupluq zonilirida oçuq bayqilidu. Bu mälumatlar yärni gazsizlaşturuşniŋ vulka­nogenliq näzäriyäsini tüpa­­sasidin qayta qarap çiqiş imkaniyitini yaratti.

Abduläziz Abdullaev yär häqqidä sahada «Dinamikiliq gidrohimiya» ohşaş yeŋi yšnilişniŋ asasini selip, täräqqiy ätküzdi. U muhim geodinamika, şu җümlidin seysmologiyalik tähmin qiliş väzipilirini häl qilişqa imkaniyät yaritidu. Alim kšpjilliq tätqiqatlirini 2001-jili muvapäqiyätlik qoğdiğan «Yär qatlimi flyuidliq rejiminiŋ Tyan'-Şan' ülgisidä zamanaviy geodinamikiliq җäriyanlarda šz äksini tepiş» mavzudiki doktorluq dissertatsiyasidä birläştürdi.

Tävällud egisiniŋ ilmiy vä җämiyätlik paaliyitidiki muvappäqiyätliri Qirğizstan häm Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrlikliri, şun­daqla Qazaqstan hälqi Assam­bleyasiniŋ pähriy yarliqliri bilän bahalandi.

Һakimҗan GÜLİEV, mädäniyätşunasliq pänliriniŋ namziti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ