Kurortliq region täräqqiy etidu

0
624 ret oqıldı

Dšlät rähbiri «Burabay» dšlät milliy täbiiy parkiniŋ hizmiti toğriliq interv'yu bärdi. Sšhbät davamida, Nursultan Nazarbaev turizm sahasiniŋ hazirqi ähvali toğriliq eytip, Burabay kurortluq regionini täräqqiy ätküzüş boyiçä oylirini otturiğa saldi vä barliq qazaqstanliqlarni täbiätni qoğdaş işiğa alahidä kšŋül bšlüşkä çaqirdi, däp hävärlidi Prezidentniŋ Mätbuat hizmiti.

Dšlät rähbiri Qazaqstanniŋ täbiiti gšzäl җayliri içidä Burabayniŋ orni alahidä ekänligigä diqqät bšldi.

— İlgiri barliq içimlik su moşu kšllärdin elinatti. Şuŋlaşqa bu yärlärdiki su kšlämi tšvänläşkä başliğan. Şu säväptin Sergeev su qoymisidin su trubilirini elip keliş väzipisi jükländi. Һazir kšllärdin su tartiş tohtitilip, su kšlämi qelipiğa çüşti. İkkinçi novättä — regionniŋ äҗayip täbiitini bulğimasliq üçün märkäzläştürülgän issiq beriş täminlinidu. Moşu mähsättä issiq elektr märkizi selinivatidu. Bizniŋ aldimizda turğan üçinçi väzipä — su qoymiliri bilän ormanlarni paskinçiliqtin saqlaydiğan tazartiş vasitilirini ornitiş, — dedi Dšlät rähbiri.

Dšlät rähbiri täkitliginidäk, kurortluq region dšlitimizniŋ ammibap turistliq brendi bolup, qazaqstanliqlar bilän çätällik mehmanlarniŋ sšyümlük däm eliş orniğa aylandi.

— Burabay hazirniŋ šzidä Qazaqstanniŋ rämzigä aylandi. Paytähtimizniŋ yeniğa orunlaşqan vä yahşi avtomagistral' bolğanliqtin keyinki vaqitta turistlar sani kšpäymäktä. Jil boyi däm eliş üçün barliq şaraitlar yaritilmaqta. Velosiped bilän vä piyadä säylä qiliş yolliri eçildi, qişta çana bilän teyiliş, at miniş, çaŋğu sporti bilän şuğullinişqa bolidu. Bu yärdä çoŋ häliqara çarä-tädbirlärni štküzüşkä imkaniyätlär bar.

Mäsilän, çät äl investorliri keŋişi bolğanda, Burabayda duniyaniŋ çoŋ tiҗarätçiliri baş qoşti. Bu yärdä MDҺ, EAİİ sammitliri štti. Uniŋğa qatnaşqan dšlät rähbärliri bilän hškümät äzaliri şu çarilär toğriliq yahşi hissiyatlar ilkidä äsläydu. Älvättä, EKSPO-2017 häliqara kšrgäzmisigä kälgän mehmanlar üçünmu Burabayğa säyahätlär uyuşturulidu. Kurortluq region kšpligän turistlarni җälip qilmaqta, Muhimi, ular üçün barliq şaraitlarni yaritiş lazim. İnfraqurulumi täräqqiy ätkänsiri, Burabayniŋ namimu duniyağa tonulidu. Tiҗarätçilärniŋ diqqitini moşundaq ähvallarni yaritişqa vä däm eliş üçün zamaniviy komplekslarni selişqa bšlüşini haliğan bolar eduq, — dedi Nursultan Nazarbaev. – Һazir Astana ätrapida çoŋ aglomeratsiya qeliplaşmaqta. Ämäliyatta, paytäht bilän kurortluq region arisidiki musapä qisqarmaqta. Keläçäktä kiçik aviatsiya uçup, vertoletlar hizmiti täräqqiy etidu, däp oylaymän. Män Astanani seliş davamida täbiät ähvali durus kälmäydu, degängä qarimastin, uniŋ ätrapiğa däräq tikiş väzipisini qoydum. Bügünki taŋda kšrüvatqinimizdäk, Astananiŋ ätrapiğa 73 miŋ gektarğa däräq tikildi. Bu Burabay regioni bilän birdäk. Һazir ikki regionniŋ ormanlirini biriktürüş väzipisi qoyuldi. Bu işniŋ yerimi ämälgä aşuruldi. Elimizniŋ härqandaq gšzäl җaylirini  täräqqiy ätküzüş çoŋ küç vä quvätni täläp qilidu häm nurğun mäbläğ lazim. Amma turizmğa selinğan härbir täŋgä keyin on hässä payda elip kelidu. Şuŋlaşqa elimizniŋ barliq turistliq orunliriğa haҗät investitsiyalärni selip, qolayliq şaraitlarni yaritiş lazim.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ