Yadro quralisiz duniya

0
528 ret oqıldı

29-avgust küni Astanada «Yadro quralisiz duniya quruş» mavzusida häliqara konferentsiya štküzülüp, uniŋğa mämlikät Prezidenti Nursultan Nazarbaev qatnaşti. Mäzkür forum BDT Baş Assambleyasiniŋ qarariğa muvapiq här jili nişanlinidiğan Häliqara yadro sinaqliriğa qarşi härikät künigä munasivätlik štküzüldi vä Şämäy yadro poligoniniŋ yepilğiniğa 25 jil toluşiğa beğişlandi.

Konferentsiya işiğa dšlät organliriniŋ, hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ, diplomatik korpusniŋ, pän vä maarip sahaliriniŋ väkilliri, kšrnäklik җämiyät ärbapliri, şundaqla 50tin oşuq mämlikättin kälgän çätällik mehmanlar qatnaşti.

Dšlät rähbiri forumda sšzgä çiqip, Qazaqstanniŋ duniyada birinçi bolup yadro poligonini yapqanliğini äslitip štti.

1991-jili 29-avgustta häm bizniŋ elimiz üçün, häm pütkül duniya üçün tarihiy ähmiyätkä egä vaqiä yüz bärdi. Çaräk äsir ilgiri militarizmniŋ bizniŋ yerimiz vä hälqimiz üstidin qiriq jilğa yeqin jürgüzülgän dähşätlik täҗribä qanuniy tohtitildi. Bu vaqiä yüz beriştin aval onliğan jillar ilgiri duniya atom quralini qisqartiş, uni sinaşqa moratoriy elan qiliş arqiliq yadro hätärligini tšvänlitişkä tirişti. Biz Qazaqstanda duniyadiki äŋ çoŋ sinaq poligonini yepiş toğriliq pärman qobul qilip, yeşilmäs tügünni üzül-kesil üzduq. Bizniŋ moşu qararimizdin keyin yetäkçi yadro dšlätliriniŋ poligonliri җim boldi, biraq ular heç yärdä moşu kämgiçä yepilmidi. Qazaqstan mundaq qädämgä maŋğan  birinçi dšlät boldi – hälqimizniŋ hahişi şundaq boldi, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Prezident Qazaqstanniŋ yadroluq dšlät märtivisidin vaz keçip, teçliq atomni täräqqiy ätküzüş, җümlidin yadro energetikisini vä yadro yeqilğusini işläpçiqiriş imkaniyitini saqlap qaldi. Milliy yadro märkizi, «Kazatomprom» milliy atom kompaniyasi qurulup işlävatidu. Qazaqstan Häliqara tšvän beyitilğan yadro yeqilğusi bankisiniŋ depozitariyi boldi. Bu Qazaqstan behätärliginiŋ juquri däriҗisini vä häliqara abroyimizniŋ juquriliğini kšrsitidu.

Çaräk äsir içidä җumhuriyitimiz yadro quralidin azat duniyağa bolğan yolniŋ nätiҗidarliq ülgisini şäkilländürälidi. Nursultan Nazarbaev uni paydilinişni barliq ällärgä täklip qildi. Bu yeŋi kšptäräplimilik säyasiy qararlarni vä häliqara munasivätlärdä juquri işänçä däriҗisini täläp qilidu.

— Yadro quralini qisqartiş җäriyanini ämäliyatta şundaq härbiy küçkä egä barliq dšlätlärniŋ qatnişişi bilän kšptäräplimilik җäriyanğa aylanduruş keräk. Uniŋ aldida hazir «bosuğidiki» topqa yatidiğan dšlätlärniŋ yadroluq märtivisi toluq qanunlaşturuluşi şärt. Barliq yadro dšlätliri Yadro quralini qisqartiş toğriliq umumyüzlük şärtnamini täyyarlaş üçün muzakirilärgä kirişişi keräk, — däp täkitlidi Prezident.

Dšlät rähbiri şundaqla yadro behätärligi mäsililiri boyiçä barliq häliqara hoquqni kodlaşturuşniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti.

— Yadro quraliğa egä dšlätlärniŋ atom quraliğa egä boluştin ihtiyariy vaz käçkän, şundaqla yadrosiz dšlät märtivisigä egä dšlätlärgä yuridik җähättin kapalätlik beriş sistemisini täräqqiy ätküzüş keräk. Yadro quraliğa egä boluş vä tarqitişqa qarşi qattiq çarilär kšrüşniŋ häqiqiy işläydiğan mehanizmini işläp çiqiş keräk. Mundaq kšptäräplimilik kelişimlärni BDT Behätärlik Keŋişiniŋ qararliri bilän tästiqläş lazim, — däp hesaplaydu Nursultan Nazarbaev.

Prezident duniyaviy birläşmini toqunuşlarniŋ aldini eliş üçün çoŋ dšlätlär, yeŋi häliqara täşkilatlar otturisidiki munasivätlärni tärtipkä kältürüşniŋ yeŋi mehanizmlirini yaritişqa çaqirdi.

— Şundaqla adättiki qural türliriniŋ vä yeŋi härbiy tehnologiyalärniŋ tarqitilişi üstidin nazarätni küçäytiş lazim. Barliq hškümätlärni yadro behätärliginiŋ asasini täşkil qilidiğan häliqara şärtnamilär vä institutlarni tehimu küçäytiş mäҗburiyätlirini qobul qilişqa çaqirimän. Män şundaqla hazir šz mämlikätliri vä häliqlirigä vakalätlik qilivatqan barliq parlamentariylarğa bu җäriyanğa paal qatnişiş çaqiriği bilän muraҗiät qilimän. Qazaqstanniŋ BDT Behätärlik Keŋişiniŋ äzasi süpitidiki paaliyiti häliqara teçliq vä  behätärlikni küçäytiş boyiçä moşu vä başqa çarilärgä beğişlinidu. Yadro behätärligini küçäytiş, yadro quralini sinaq qilişqa vä mukämmälläştürüşkä qarşi käŋ җämiyätlik härikät yadro hovupidin qutuluşqa yeŋi küç-quvät beriş keräk, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Dšlät rähbiri konferentsiya qatnaşquçilirini eniq işliri bilän säyyarimizni yadrosiz keläçäkkä ilgirilitişkä çaqirdi.

— Yadro qurali toğriliq umumyüzlük konventsiyani täyyarlaş vä qobul qiliş moşu yšniliştiki eniq qädämlärniŋ biri bolup hesaplinidu. Silärniŋ qollap-quvätlişiŋlarğa ümüt qilimän. Konventsiya yadro quralini män°iy qilişni bälgülişi, җümlidin yadro quraliğa egä mämlikätlärdä uni yoqitişniŋ eniq qärällirini bälgülişi keräk. Şuniŋ bilän birqatarda biz yadro quraliğa qanunsiz märtivä beridiğan başqa yuridik hšҗҗätlärniŋ qobul qilinişini istisna qilmaymiz, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.

U şundaqla konferentsiya qatnaşquçiliriğa ilgiri otturiğa qoyulğan Qazaqstan Prezidentiniŋ alämşumul duniya vä behätärlik üçün mukapitini täsis qiliş toğriliq täşäbbusiğa minnätdarliq bildürdi.

— Umumän, män bu täşäbbusni qollap-quvätläymän. Ätimalim, uni yadroluq quralsizliniş üçün mukapat däp ataş helä toğra bolar, mukapat nami üstidä yänä oyliniş zšrür. Biz oylaşturup, mundaq mukapatni täsis qiliş toğriliq qarar qobul qilimiz, — däp  çüşändürdi Prezident.

Uniŋdin taşqiri Nursultan Nazarbaev noyabr' eyida Qazaqstan paytähtidä Astana teçliq sammitiniŋ štküzülidiğanliği toğriliq hävär qildi.

— Uniŋğa dšlätlär vä hškümätlär rähbärliri, kšpligän mämlikätlärdin ataqliq säyasiy vä җämiyät ärbapliri, alimlar vä biznesmenlar qatnişidu. Näq äynä şu sammitta mukapat täsis qiliş vä uni birinçi laureatqa tapşuruş toğriliq gäp qilişimiz mümkin, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri.

Ahirida Nursultan Nazarbaev konferentsiya qatnaşquçiliri otturiğa qoyğan täkliplärniŋ pütkül duniya säyasätçiliri bilän alimliriniŋ diqqät-etivariğa yetidiğanliğiğa işänçä bildürdi.

***

Häliqara konferentsiya dairisidä Nursultan Nazarbaev. Parlamentlarara ittipaqniŋ räisi Saber Çoudhuri vä Rossiya Federatsiyasiniŋ hizmät kšrsätkän mädäniyät ärbabi, yazğuçi Leonid Mleçin bilän sšhbätläşti. Prezident şundaqla BBC, Euronews, Arabia, CNBC, «Rossiya 24» telekanaliriniŋ jurnalistliri bilän uçrişip, ularniŋ soalliriğa җavap bärdi.

Sšz – konferentsiya iştrakçisiğa

Şahimärdan NURUMOV, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti  Mäҗlisiniŋ deputati:

— Astanada štkän «Yadro quralisiz duniya» häliqara konferentsiyadä oltirip, hiyallirim alämni çarlap kätti. Һä, konferentsiyagä qatnaşqan häm çoŋ programmiliq nutuq bilän sšzgä çiqqan elimiz Prezidenti Nursultan Äbiş oğli Nazarbaev šziniŋ duniyada birinçi bolup yadro poligonini yapqanliği toğriliq eytqanda, bizniŋ dana Rähbirimizniŋ duniyada teçliqniŋ mäŋgülük boluşini halaydiğanliğini, bu yšniliştä duniya etirap qilğan alämşumul çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruvatqanliğini yänä bir qetim ihtiyarsiz äskä aldim. Öziniŋ täşäbbusi bilän işlängän «Mäŋgilik El» vätänpärvärlik akti bilän päqät Uluq Dala Eli – mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitiniŋla ämäs, bälki pütkül duniyaniŋ mäŋgülük boluşini arman qilidiğanliği vä moşu yšniliştä bay hayatiy täҗribisi bilän çoŋqur bilimini vä küç-ğäyritini toluq särip qilivatqanliği bilän häqliq räviştä pähirländim.

Һämmimizgä mälumki, 1991-jili Prezident Şämäy yadro poligonini yapti. Bu poligonniŋ zärdavini pütkül qazaq eli helä qattiq tartti vä helikäm tartip kälmäktä. Poligon yepilğan päyt Keŋäş İttipaqi tehi çeçilmiğan dävir edi. Şuŋlaşqa uni yepiş, älvättä, oŋayğa çüşkini yoq. Bu Qazaq eli üçün äŋ çoŋ vä äŋ muhim qarar boldi.

Yadroluq quralsizliniş – muhim mäsilä. Ägär, duniya älliriniŋ arisida birlik-ittipaqliq bolsa, bu mäsilini häl qilip, duniyaviy minbärniŋ kün tärtividin birätola elip taşlaşqa bolidu. Biraq u nahayiti qiyin, oŋayla häl bolidiğan mäsilä ämäs. Umumän alğanda, Şämäy sinaq poligoniniŋ yepilişini Qazaqstanniŋ yadroluq quralsizlinişqa qoşqan çoŋ hässisi däp hesaplaymän.

Elimizniŋ, җümlidin Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ yadrosiz duniya quruş boyiçä täşäbbusliri nahayiti nurğan. Mäsilän, Märkiziy Aziyadä yadro quralisiz region qeliplaşturuş, yadroluq quralni qisqartiş, atomni teçliq mähsättä paydiliniş ohşaş täşäbbusliri şu җümlidindur. Astanada štkän konferentsiyadä mana moşu mäsililär toğriliq ätrapliq sšz bolğanda, şähsän män Nursultan Nazarbaevniŋ ätini pämläşni bilidiğan dana säyasitigä yänä bir qetim qayil boldum.

Astana şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ