Aldimizda çoŋ väzipilär vä miqiyasliq işlar turidu

0
709 ret oqıldı

Tünügün Astanada Parlament palatiliriniŋ birläşkän mäҗlisi bolup štti. Uniŋğa mämlikät Prezidenti Nursultan Nazarbaev qatnişip, doklad bilän sšzgä çiqti.Qwrmetti deputattar!

Qwrmetti Ükimet müşeleri!

Qazaqstan Respublikası Konstitutsiyasınıŋ 59-babına säykes altınşı şaqırılımdağı Parlamenttiŋ ekinşi sessiyasın aşıq dep jariyalaymın.

Qwrmetti deputattar!

Barşaŋızdı jaŋa parlamenttik mausımnıŋ bastaluımen qwttıqtaymın.

Jer-jerde saylauşılarmen kezdesip, jaŋa oy-pikirler jinaqtadı dep senemin.

Biılğı sessiya qasterli Täuelsizdigimizdiŋ 25 jıldığın toylaytın kezeŋge say kelip otır.

Qazir älemdik ekonomika asa kürdeli kezeŋderdiŋ birin bastan štkerude.

Şekara talğamaytın terrorizm men ekstremizm dünieniŋ barlıq qiırın şarpıp keledi.

Mwnıŋ bäri jahandıq älemniŋ ajıramas bšligi – Qazaqstanğa da ıqpalın  tigizude.

Soğan qaramastan, biz zamannıŋ sın-qaterlerine layıqtı jauap beru üşin zor qızmetter atqarıp kelemiz.

Elimiz Täuelsizdik tarihınıŋ ekinşi şiregin tıŋ qarqınmen bastaydı dep senemin.

Biz «Qazaqstan-2050» strategiyasında kšzdegen maqsattarımızğa üzdiksiz wmtılatın bolamız.

Aldımızda ülken mindetter men auqımdı jwmıstar twr.

Bwl orayda, Parlamentke de zor jauapkerşilik jükteledi.

5 instituttıq reformanı jüzege asırudıŋ Wlt Josparın zaŋnamalıq qamtamasız etu qarqınmen jalğasın tabuı qajet.

Elimizdiŋ damuına qajetti kšptegen zaŋdar qabıldau kerek.

Olardıŋ işinde kezek küttirmeytin, qısqa merzimde qabıldau qajet zaŋdar bar.

Men käsibi Parlamentimiz šzine jüktelgen tarihi mindetin abıroymen atqararına senimdimin.

Һšrmätlik deputatlar!

Silärni qanun çiqiriş işiniŋ yeŋi mävsüminiŋ başlinişi bilän täbrikläymän!

Parlamentniŋ ikkinçi sessiyasi šz işini җavapkärlik tarihiy päyttä başlavatidu.

Birinçidin, Qazaqstan Mustäqillikniŋ 25 jilliq yubileyini qarşi elişqa täyyarlinivatidu. Bu — jilniŋ märkiziy vaqiäsi.

Biz mämlikitimizniŋ utuqlirini çüşinişimiz muhim. Yubileylik vaqiäniŋ šzi çoŋ çüşändürüş işiniŋ hulasä basquçi boluşi keräk, härbir qazaqstanliqqa barliq ähmiyätlik nätiҗilirimizni yätküzüş zšrür. Şundaqla keläçäkkä bolğan planlarni bälgüläş muhim.

İkkinçidin, biz Qazaqstanni härtäräplimä yeŋilaş boyiçä Millät planini ämälgä aşuruşniŋ yeŋi basquçiğa kiriştuq. Parlament Һškümät bilän konstruktiv birliktä işläş än°änilirini davamlaşturuşi keräk.

Yeŋi qanunlarni täyyarlaş vä qobul qilişniŋ barliq mäsililiri boyiçä Һškümät bilän qoyuq birlişip, šzara härikät qiliş lazim, buniŋda qanunlar puhta işlinişi häm süpätlik boluşi keräk.

Bolupmu Senat vä Mäҗlis deputatliriniŋ adämlärgä yeŋi qanunniŋ mähsätliri bilän väzipilirini çüşändürüştiki rolini küçäytiş muhim. Һämmidin aval grajdanlarniŋ diqqitini ularniŋ iҗabiy ihtisadiy vä iҗtimaiy nätiҗisigä, tiҗarätni täräqqiy ätküzüş vä ahaliniŋ käŋ qatliminiŋ paravänligini aşuruş üçün yätküzidiğan paydisiğa җälip qiliş keräk.

Üçinçidin, duniyaviy ihtisadiy vä säyasiy väziyät muräkkäp peti qalmaqta. Duniyaniŋ kšpligän täräqqiy ätkän vä täräqqiy etivatqan ihtisatliri qiyinçiliqni baştin käçürüvatidu. Duniyaviy bazarlardiki  bahalarniŋ tšvänlişişi vä šzgirişi häliqara sodini aҗizlaşturdi. Mämlikätlär otturisidiki investitsiyalik eqim kšlämi tšvänlidi.

Moşuniŋ hämmisi Qazaqstandiki ähvalğa sälbiy täsir yätküzüvatidu, çünki biz duniyaviy ihtisatniŋ bir qismi bolup hesaplinimiz.

Moşu şaraitta Һškümätniŋ vä Milliy bankniŋ Bohranğa qarşi  härikät planini ämälgä aşuruş davamlişidu, u yeŋi çarilär bilän šz vaqtida toluqturulidu.

Bäş institutsional  islahat, industriyaläştürüşniŋ ikkinçi bäş jilliği, «Nwrlı jol» yeŋi ihticadiy säyasät dairisidä ihtisatni kštirişniŋ yeŋi drayviri päydin-päy vuҗutqa kältürüş keräk. Ham äşiya mähsulatiğa bolğan duniyaviy bahaliriniŋ šzgirişigä Qazaqstanniŋ bağliq boluşini tšvänlitiş işini davamlaşturuş muhim. Şuŋlaşqimu asasän ham äşiya ämäs mähsulatni çätkä çiqirivatqan karhanilarni dšlät täripidin qollap-quvätläş bizniŋ ävzälligimiz bolup hesaplinidu.

Yeŋi geosäyasiy sinaqlarni hesapqa eliş keräk. Yetäkçi dšlätlär otturisidiki qarimu-qarşiliqniŋ šsüşi aqivitidin häliqara munasivätlär sistemisini aldin-ala eniqlaş mümkin bolmayvatidu. Bu duniya birläşmisiniŋ häliqara terrorizm vä ekstremizmğa qarşi kürişişini qiyinlaşturmaqta.

Ötkän yazdiki vaqiälär kšrsätkinidäk, duniyada birmu mämlikät terrorçilar härikätliridin saqlanmiğan. Terrorluq hovup Qazaqstan üçünmu realliqqa aylandi.

Һazir häliqara kün tärtividä alämşumul uruşniŋ vä insaniyätniŋ šzini-šzi yadroluq uҗuqturuş hovupiniŋ aldini eliş mäsilisimu yaŋlivaştin aktual turuvatidu.

Buniŋ hämmisi mustäqillikniŋ  ikkinçi çaräk äsirini biz muräkkäp vaqitta başlaydiğanliğimizni kšrsitivatidu. Biraq bu bizniŋ äsirniŋ otturisida Uluq Mähsätkä — Qazaqstanni Evraziyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän dšlätliriniŋ birigä aylanduruş, yäni duniyaniŋ täräqqiy ätkän dšlätliriniŋ klubiğa kiriş mähsitimizgä yetiş niyitimizdin yandurmasliği keräk.

Buniŋ üçün pütkül dšlätniŋ, җümlidin hakimiyätniŋ qanun çiqiriş tarmiğiniŋ җipsiliq iş elip berişi, җämiyätniŋ birligi, utuqqa umumyüzlük nişan qiliş vä päqät qazaqstanliqlarniŋ turaqliqliği, šzara çüşänçisi vä tšzümlügi şaraitidila qoyulğan väzipilärni qolğa kältüräläydiğanliğimizni çüşiniş täläp qilinidu.

Һšrmätlik deputatlar!

Sessiya dairisidä silär ällikkä yeqin qanunni muhakimä qilişiŋlar vä qobul qilişiŋlar keräk. Yättä yeŋi qanunni qobul qiliş deputatlarniŋ šzliriniŋ täşäbbusi boldi vä Һškümät täripidin qollap-quvätländi. Bu täşäbbuslar – depatatlar korpusiniŋ käspiylik däriҗisiniŋ juquri ekänliginiŋ muhim ispati.

İlgärki sessiya dairisidä 28 layihä boyiçä muhakimä җäriyani başlandi.

2016-jilğa bälgülängän Qanun layihiliriniŋ planiğa muvapiq Һškümät Mäҗlisniŋ qarap çiqişiğa 4 layihini täğdim qildi, 7 layihä bolsa, moşu jilniŋ ahiriğiçä täğdim qilinidu. Birqatar qanun layihiliri Һškümät täripidin plandin taşqiri tärtiptä täğdim qilinidu.

Umumän, deputatlar korpusi tšvändiki yšnilişlär boyiçä çoŋ işni ämälgä aşuruşi keräk.

Birinçi. Mämlikät behätärliginiŋ qanun asaslirini küçäytiş. Qazaqstan, duniyaniŋ barliq degidäk mämlikätliri ohşaş, uttur terrorluq hovupqa duç  käldi. Aqtšbä vä Almutidiki terrorluq huҗumlar aqivitidä milliy gvardiyaçilär, politsiya hadimliri vä heçqandaq äyivi yoq grajdanlar halak boldi.

Moşundaq şaraitta dšlät milliy behätärlikni küçäytişi keräk. Meniŋ tapşurmam boyiçä ekstremizmğa vä terrorizmğa qarşi härikät qiliş, kontrrazvedka paaliyiti, daktiloskopiyalik vä genomluq royhätkä eliş, ähbarat behätärligini küçäytiş mäsililiri boyiçä 7 qanun layihisi Mäҗliskä täğdim qilinivatidu.

Deputatlardin täkliplärgä nahayiti җiddiy yandişişni vä ularni moşu jilniŋ ahiriğiçä qobul qilişni iltimas qilimän.

İkkinçi. Millät planini ämälgä aşuruşni qanun җähättin täminläş. Һämmidin aval bahalaş, kollektorluq vä şähsiy detektivliq paaliyät, Zärdap çäkkänlärgä yätküzülgän ziyanni štäş fondi toğriliq qanun hšҗҗätlirini qobul qiliş institutsional islahatlarni çoŋqurlitiş üçün muhim ähmiyätkä egä bolidu.

Häliqara ämäliyatni vä Nazarbaev Universitetiniŋ täҗribisini hesapqa alğan halda, aliy oquş orunliriniŋ akademiyalik vä başquruş mustäqilligini qanuniy täminläş keräk.

Deputatlar yärlik šzini-šzi başquruş organliriniŋ mustäqil byudjetini җariy qiliş qismidiki qanunğa qoşumçilarni qobul qilişi lazim.

Elektr energetikisi mäsililiri boyiçä qanunğa birqatar šzgirişlär bilän qoşumçilarni kirgüzüş kšzdä tutuldi. Ular energiya ävätiş çiqiminiŋ aziyişini vä, demäk, uniŋ istimalçilar üçün bahasini tšvänlitişni täminläşkä qaritilğan.

Şundaqla standartlaşturuş toğriliq qanunlar türkümimu muhim ähmiyätkä egä.

Silärgä mälumki, män Yär kodeksiniŋ ayrim normiliriğa bolğan moratoriy küçiniŋ qärälini 2021-jilniŋ 31-dekabriğiçä uzartiş toğriliq Yär islahiti boyiçä komissiyaniŋ täklivini maqullidim. Yär islahiti boyiçä komissiya җämiyätni täşvişländürüp-oylanduruvatqan muhim mäsililärni muhakimä qilip, çoŋ işni ämälgä aşurdi. Birqatar täkliplär täyyarlandi, ular Һškümät täğdim qilidiğan ayrim qanun layihisidä äkis etidu.

Җümlidin bu yeza egiligi mähsättiki yärlärni beriş, ulardin ünümlük paydiliniş üstidin nazarät qiliş җäriyanlirini mukämmälläştürüş mäsililirigä munasivätlik.

Şu närsini äslitip štküm keliduki, Һškümät, yär qanuniğa tüzitişlärni kirgüzüş toğriliq qarar qobul qilğanda, agrar-sanaät sahasiğa mäbläğ җälip qiliş mähsitigä ämäl qildi. Yeza egiliginiŋ kštirilişi nurğunliğan sahalarniŋ täräqqiy etişiğa elip kelidu. Barliq dehanlar sahağa yardäm qiliş üçün dšlätniŋ qançilik küç çiqarğanliğini bilidu. Һär jili agrar sektorğa nurğun mäbläğ bšlünüvatidu, u bäzidä aqlanmaydu vä qayturulmaydu.

Zamaniviy ihtisatta mundaq bolmasliği keräk. Sävävi, yeza egiligidiki ämgäk ünüminiŋ tšvänligidä vä uni aşuruş üçün qoşumçä mäbläğ särip qiliş keräk. Pütkül duniyada agrar sektorğa investitsiya җälip qiliş üstidä işlävatidu.

Bizniŋ dšlitimizmu yeza egiliginiŋ däriҗisini vä süpitini aşuruş üçün kapital mäbliğini kšpiräk җälip qilişni halidi. Ägär bu iş çüşändürüştin başlinip, päqät şuniŋdin keyinla qanunlar qobul qilinğan bolsa, ähval tamamän başqiçä bolar edi. Qanun çiqarğuçilar agrar sahani tärtipkä kältüridiğan qanun layihiliri üstidä işligändä moşu täräpni hesapqa elişi keräk.

Üçinçi. Parlament üç jilliq vaqitqa bälgülängän җumhuriyätlik byudjet toğriliq qanun layihisini qarap çiqişi vä qobul qilişi keräk. Uniŋda män eytip štkän alämşumul tendentsiyalär vä tavakälçiliklärni hesapqa alğan halda, 2017 – 2019-jillarğa bälgülängän byudjet säyasitiniŋ printsipliri bilän yandişişliri bälgülinidu.

Dšlät täripidin kapalätländürülgän iҗtimaiy mäsililärgä bolğan hiraҗätlär kšläminiŋ saqlinip qelişini qanuniy täminläş keräk. Bu yärdä sšz hämmidin aval pensiyalär, yardäm pulliri, stipendiyalär vä başqa iҗtimaiy tšlämlär toğriliq  boluvatidu.

Byudjet säyasitini heçqandaq ähvalda qazaqstanliqlarniŋ turmuş däriҗisiniŋ tšvänlişişigä yol qoymaydiğandäk qilip tüzüş muhim.

Milliy fondtin kapalätländürülgän transfert toğriliq vä җumhuriyätlik häm regional byudjetlar otturisidiki transfertlar kšlämi toğriliq qanunlar üç jilliq byudjet  bilän  bir türkümdä boluvatidu.  Parlament vä Һškümät byudjet mäbliğini šzläştürüş mäsililirini qät°iy nazarät qilişi keräk. Uniŋ üstigä byudjet haraҗätlirini šzläştürmäslik problemiliri häm sahaliq, häm regionluq däriҗidä yänila orun elivatidu. Bšlüngän mäbläğ ihtisatni täräqqiy ätküzüşkä, ahalini iş bilän täminläşkä vä häliqniŋ paravänligini aşuruşqa işlişi keräk.

Tšrtinçi. Deputatlar korpusi Qazaqstan tüzgän birqatar häliqara kelişimlärni tästiqläş mäsilisini qarap çiqişi lazim.

Bäşinçi. Parlament – bu häliq vakalätliginiŋ baş orgini. Şuŋlaşqimu Parlament palatiliriniŋ paaliyiti җämiyät üçün toluq oçuq boluşi keräk. Qanunlarni qobul qiliş ehtiyaҗi vä mäntiqisi qazaqstanliqlarğa eniq häm çüşinişlik boluşi lazim. Buniŋğa küzlük sessiyadä Senat vä Mäҗlis işlirini, şundaqla Parlament palatiliriniŋ birläşkän mäҗlislirini uttur onlayn-kšrsitişniŋ qollinilişi yardäm qilidu.

Uniŋdin taşqiri qanun çiqiriş җäriyaniniŋ dairisini käŋäytiş zšrür. Layihilärni täyyarlaş basquçida uniŋğa җämiyätlik ekspertlarni, Parlamentta yoq partiyalärniŋ, hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ vä ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkillirini җälip qiliş keräk. İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilati mämlikätliriniŋ ahalini aldin-ala hävärdar qiliş vä zšrür hoquq yeŋiliqlirini җämiyätlik muhakimä qiliş täҗribisidin aktiv paydiliniş lazim.

Qanun çiqiriş җäriyaniğa qatnişivatqan barliq dšlät organliriniŋ rähbärliri, şundaqla partiyalär fraktsiyaliri җämiyätni planlinivatqan qanun çiqiriş täşäbbusi toğriliq muntäzim asasta hävärdar qilişi şärt. Buniŋda «Nur Otan» partiyasi Parlament fraktsiyasiniŋ täşäbbuskarliq roli vä uniŋ barliq qurulumliri bilän şšbiliriniŋ birlişip iş elip berişi alahidä muhimdur.

Qanunlarni qobul qiliş җäriyanliriğa bolğan mundaq yandişiş qazaqstanliqlarniŋ hoquq mädiniyitini aşuridu.

Һšrmätlik deputatlar!

Һšrmätlik mehmanlar!

Silärni novättiki Parlament sessiyasiniŋ başlinişi bilän yänä bir qetim täbrikläymän.

Һämmiŋlarğa mustähkäm salamätlik vä ünümlük iş tiläymän!

Bälüşüş

Javap qalduruŋ