Һärtäräplimä täyyarliq bilän käldi

0
488 ret oqıldı

Panfilov nahiyäsidä ällikniŋ oşuq mäktäptä yeŋi oquş jiliğa härtäräplimä täyyarliqlar kšrü­lüp, oquş jili täşkillik häm täntänilik şaraitta  başlandi.  Barliq mäktäplärdiki Bilim küni märikisigä nahiyälik häm yärlik hakimiyätlär bilän bilim bšlüminiŋ  metodistliri, iş vä oquş orunliriniŋ rähbärliri, peşqädäm ustazlar, җäŋçi-bäynälmilälçilär, ämgäk veteranliri  bilän ata-anilar qatnaşti.

Bu yeŋi oquş jiliğa täyyarliq kšrüş çariliri štkän oquş jili ayaqlişişi bilänla qolğa elinğanliğini täkitläş orunluq. Җümlidin şähärdiki 6-mäktäp-internati bilän Pänҗim yezisidiki Abdulla Rozibaqiev namidiki ottura mäktäplär muräkkäp җšndäştin štküzüldi. Ändi Yarkänt şähiridiki Helil Һämraev namidiki taza uyğur mäktiviniŋ  yeŋi benasiniŋ quruluş işliriniŋ süpätlik elip berilivatqanliği kšptin beri kütülüvatqan hoşalliqlarniŋ biri bolmaqta. Mäzkür mäktäpniŋ oquğuçiliri hazirçä Ämgäkçi ottura mäktividä ikkinçi smenida vaqitliq oquvatidu.

Yarkänttiki Bilal Nazim namidiki ottura mäktividä biyil 5 birinçi sinipi eçildi, Helil hämraev namidiki mäktäptä – 2, Җambul namidiki üçtilliq (qazaq, uyğur, rus) mäktäptä  — 2,  Ämgäkçi ottura mäktividä — 2, Çoŋ-Çiğan ottura mäktividä — 2, Alitšy yezisidiki Ä.Qasteev namidiki ottura mäktäptä — 1, Avat ottura mäktividä — 2, Pänҗim yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki mäktäptä — 2, Tšvänki Pänҗim ottura mäktividä — 1, Çuluqay yezisi Җ.Bosaqov namidiki mäktäptä ikkidin uyğur sinipliri  eçildi. Bu štkän oquş jiliğa nisbätän juquri kšrsätküç bolğiniğa qarimay, yänila bizniŋ millitimiz väkilliri balilirini šzgä tilliq mäktäplärdä oqutuşni halavatqanliği «häp» degüzidu. Undaq deyişimizgä säväp, şähärdiki rustilliq mäktäplärdä altä-yättä birinçi sinip eçildi. Ulardiki oquğuçilarniŋ 90 payizini uyğur baliliri täşkil qilidu.

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ