Sürätlärdä štmüş namayän

0
429 ret oqıldı

Silär kšrüvatqan bu sürät buniŋdin 60 jil ilgiri, 1956-jili Taşkänt şähiridä çüşirilgän. Sürätniŋ beşida V.İ.Leninniŋ turuşiniŋ sävävi, uniŋdiki student­lar­niŋ besim kšpçiligi şuniŋ namida ati­lidiğan Ottura Aziya dšlät universitetida oquydiğanlar. Sü­rättiki juqurqi qa­tardiki oŋdin ikkinçi vä üçinçi Tursun Turdiev – geografiya, Yaqup Rähmätullin himiya fakul'tetiniŋ uyğur bšlümidä oqatti. Oŋ­din birinçi Qadir Tohtahunov – birinçi, başqilirimiz altinçi kursta eduq. Äslidä universitettiki oquş bäş jil. Bizdä bir jilni qoşuşiniŋ sävävi –  šzbäk tilini, uniŋ grammatikisini mukämmäl biliş häm haliğuçilarğa šzbäk mäktäpliridä hiz­mät qiliş imkaniyitini yaritip beriştin ibarät edi. Lekin altinçi kursta oquğanlirimiz häm­mimiz šz jutliri­mizğa — Rehimҗan Rehim­qu­lov Yarkäntkä, İliyas Semätov, Abdureşit Turdiev häm män  Çeläkkä qayttuq. Bäzilär Rehimҗanni yarkäntlik däp oylap qelişimu mümkin. Am­ma Rehimҗan šziniŋ eytişiğa qariğanda, uniŋ ata-boviliri Çe­läk täväsidiki Qa­raturuqtin bolup, u şu mälidä duniyağa kelip, andin Yarkänt täräpkä kšçüp kätkän ekän…

Biz, juqurida isim­liri atalğanlar Taş­käntkä 1950-ji­li kälduq. Äslidä biz altä eduq – yeni­mizda Abduğäni Bäribaev, Tohtahun Setiev boldi. Abduğäni emtihan­lardin štälmidi, Toh­tahun ailä şa­raitiğa bağliq oquşi­ni ikkinçi kursta taşlavetişkä mäҗbur boldi. Arimizdin Ab­duğäniniŋ mäŋgügä ke­tişi bizgä bäk eğir käldi. Çünki Taş­känttiki universitetta uyğur bšlüminiŋ bar ekänligidin hävär tap­qan häm bizniŋ şu yärgä berişimizğa sä­väpçi bolğan näq şu aği­nimiz edi. Uniŋ anisi rus bol­ğanliqtin, bizgä qariğanda, rus ti­lida «sayratti» häm Taşkäntkä yät­kiçä, tilğa bağliq mä­sililärni u šz üstigä alğan edi.

Äslidä bizniŋ sü­rätkä çü­şüştiki mäh­sitimiz — pä­qät uni­­ve­rsitetta oquvat­qan­­larniŋla beşi­ni qo­şuş bo­lidiğan. Am­ma stu­dentlarniŋ häm­­mi­sini ti­zimlap kš­rüveduq, ularniŋ sani yätmiştin eşip kätti. Sürätçi-fotograf bilän mäs­lihätlişip kšrüveduq, u hämmiŋlarni bir «qäğäzgä çüşirişkä bolidu, lekin härbi­riŋlar intayin kiçik kšrünüsilär», degän gäpni qildi. Şunda biz umumiy ämäs, nahiyälär boyiçä ayrim-ayrim çüşüş qarariğa kälduq. Çonҗiliqlar ottuzğa yeqin, yarkänt­liklär jigirmä bäş, çeläkliklär ji­gir­mä ekänmiz. Şun­daq qilip, Çeläk täväsidiki mälilär boyiçä qariğanda, män, İliyas Semätov, Yaqup Rähmatulin, Musin İbragimov, Mars Nasirov, Rabik İsmayilov, Şämşinur Baqieva, Rehimbüvi Mäsimova, İzzätbüvi Tohniyazova, T.Җapparov, Tur­sunbüvi Tohtahunova, Ha­siyät Nasirova – Çe­läktin; Qadir Tohtahunov, Ömärҗan Rähmitullaev, Rehim­büvi Mäsimova – Bay­seyittin; Tur­­sun Tur­diev Tur­ğanҗan Tur­dahunov – Qara­yotidin; Re­himҗan Rehimqulov, Abdureşit Turdiev – Qaraturuqtin; Nur Mäsimov – Ğäyrättin.

Çeläklik jigirmä studenttin on tšrti universitetta, qalğan­lar härhil tehnikumlarda tähsil kšr­di. Universitetni ta­mam­liğanlar, huddi kelişivalğandäk, yättimiz maarip sa­hasini, qal­ğan yät­timiz ilim-pänni talliduq. İliyas Se­mätov, Rabik İs­mayilov, Yaqup Räh­matullin, Mars Na­sirov, Qadir Tohta­hunov  alim bolup yetildi. Ändi maarip sahasidikilärgä kälsäk, bu­larniŋ hämmisi jutliriğa qaytip, šzliri oqu­ğan mäktäplärdä paa­liyät elip bardi. Ular şundaqla jutliri­niŋ täräq­qiyatiğa, hässi­ni qoşti.

Atmiş jil – bu yerim äsirdin oşuq vaqit. Şuniŋğa bola sürättikilärniŋ yeri­mi­din oşuği ba­qiliq bolup kätti. Män bu sürätni gezit sähipisidä elan qiliş arqiliq baqiliq bol­ğan säpdaşlirimni hatiriläp, ularniŋ içidiki hayat käçürü­vatqanlarğa mustähkäm salamätlik tiläşni niyät qildim, halas.

Säydullam ÄMİNOV.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ