Millitidin tanğuçilarğa bir päşva

0
471 ret oqıldı

2002-jili yazda Ürümçidä jutumizdin çiqip kätkinigä helä jillar bolğan bir şiräm tuqqinimiz bilän uçrişip qaldim. Uniŋ aldida tuyuqsiz päyda boluşum ğeripliq qapliğan qälbigä täskin boldimu, bilmidim, işlirini taşlap qoyup, helä künlärgiçä meniŋ bilän billä jürdi. Gäp arisida uniŋ iş-oqitiniŋ qandaq ketivatqanliğini so­rivedim. «Millitimni šz­gärtkändin buyan işlirim helä yahşi ketip baridu»,  däp җavap bärdi u qilçä uyalmay.

Uniŋ ağziğa qarap turupla qaldim. Şiräm tuqqinimizniŋ gepidin mälum boluşiçä, u märkiziy şähärdä hamalliqtin tartip därvaziğa qaraşqiçä hämmä işlarni qiptu. Nurğun issiq-soğni beşidin štküzüptu. Keçä-kündüz tirişip üginip, çät äl tilida helä juquri säviyägä yetiptu. Kurslarnimu eçip beqiptu. Sodigärlikmu qilip kšrüptu. Amma heçqaysisida muvappäqiyät qazinalmaptu. Şuniŋ bilän ahiri millitini šzbäkkä šzgärtip, šzbäk täşkilatiğa äza boptu. Һazir Özbäkstandin kälgän šzbäklär bilän çegara sodisini qilivetiptu. İş-oqitimu җayida ekän. Һätta u meni šzbäk täşkilati täminligän ihçam šyidä bir keçä qondurdi häm šzbäklärniŋ uyğurlardin mädäniyättä üs­tün turidiğanliğini, millitini šzbäkkä šzgärtkändin keyin nurğun qolayliqqa erişkänligini, kälgüsidä Özbäkstanğa oquşqa berip, şu yärdä oltiraqlişip qeliş niyitiniŋ barliğini yoşurmay sšzläp bärdi.

Män uniŋğa җämätimizniŋ šzbäk bilän heçqandaq alaqisi yoqluğini, näsäb tarihimizdimu undaq gäplärniŋ zadila uçrap baqmiğanliğini eytivedim, u şu hamanla çirayini birqismila qilip šŋdi.

Bu qetimqi Ürümçi säpiridin män nurğun yeŋiliqlar bilän äşu kš­ŋülsizliknimu elip käl­dim. Juttikilärdin şun­çä sürüştürsämmu, amma җämätimizniŋ šzbäk bilän çetişliq ekänligini ispatlap beräläydiğanlar çiqmidi. Mähällidikilärdin aŋlisam, heliqi şiräm tuqqinimiz nopus vä kimliktiki millät täväliginimu pütünläy šz­gärtip boptu.

Һäyran qaldim, bäzi ki­şilirimizniŋ näzäridä «mil­lät täväligi» degän bu salahiyättin haliğançä vaz käçsä, šzgärtivalsa bolidiğan närsimu? Ularniŋ näzäridä millät uqumi nemigä baravärdu? Kiçikkinä payda-mänpiyätniŋ millitidinmu üstün bolğinimu?

Һüsäyin Bayqara haki­miyitidä ämirlik aliy märtivisi bilän dšlät işlirini başqurğan Älişir Navaiy häzrätliriniŋmu äsärliridä šziniŋ uyğur bahşi ailisidä tuğulğanliğini eniq yorutup štkänligidin, bu zatniŋmu millät tävälik mäsilisidä näqädär mustähkäm kšzqaraşqa egä ekänligini kšrüvalğili bolidu.

Bulardin şuni his qiliş täs ämäski, bizniŋ ällamä bovilirimizniŋ ana jut muhäbbiti vä millät tävälik mäsilisidiki äqidä-etiqati, šzlük mäydani şuniŋdin mustähkäm bolğanki, ular qandaqtu ämäl-märtivä, mal-duniya, sahta şan-şäräplärniŋ eziqturuşiğa uçrimiğan, bäl­ki uni käskin rät qilğan.

Bäzidä җämiyättä šz yolini tapalmay gaŋgirap kelivatqan ayrim yaşlirimizniŋ hä degändä šz täğdiridin narazi bolup, uyğur millitiniŋ väkili ekänligigä puşayman qilip, «Uyğur bolğiçä başqa millät bolsaqçu», «Һäҗäp toydum, moşu millätniŋ väkili bolup qalğinimğa…» degändäk, zarlinişlirini aŋlap qali­miz.

Һärqandaq millätniŋ tarihta šrläş, çšküş basquçi bolidu. Bu tarihiy qanuniyät. Öz millitiniŋ täräqqiyatidiki vä hazirqi rohiy halitidiki qismän yetişmäslikni däpla uniŋdin üz šrüş zšrürmu? Yänä kelip, bu şunçä yeniklik bilän qilidiğan işmu? Һäҗäva, moşu millätlärniŋ äzasi bolğan härbir uyğur näsliniŋ šz millitiniŋ otida kšyüp, süyidä eqiş mäҗburiyiti yoqmidu? Öz millitidin üz šrüp, başqa millät väkili boluvalğanlar qançilik payda kšrüp ketär? Başqa millätlär  ularni šz kšrärmu?

Meniŋ bir savaqdişim bolidiğan. U aliy mäktäptä oquvatqan jilliri šz җämätiniŋ šzbäk ekänligidin pähirlinip jürätti. Һazir, aŋlisam, u millitini uyğurğa šzgärtivaptudäk. Çünki u hazir işlävatqan orunniŋ birinçi rähbiri boluşni kšŋligä püküp jürgän ekän. Amma şu orunğa җäzmän uyğur millitidin çiqqanlar qoyuluşi keräk bolğaçqa, u ändiliktä millät täväligini šzgärtip, uyğur boluvaptimiş.

Mundaq päskäşliklär ki­çikkinä mänpiyät nuq­tisidin qilinğan bolsimu, nahayiti eçinişliq iş.

Mabada, buniŋdin 250 jil muqäddäm uyğur qizi İparhan iman-etiqatini yoqitip, millät täväligidin vaz keçip, šzini Çiyänluŋ hanniŋ mäyligä tapşurğan bolsa, şu çağdiki ottura iqlimniŋ birinçi hanimi atilip, šzila ämäs, pütün uruq-tuqqanlirimu bay-bayaşätlik içidä dävran sürär ediğu?

Nazugummu šzidiki ip­pät, millät tuyğusi bilän hesaplaşmay, Mänçiŋ ämäl­darliriniŋ tälivigä qoşulup, hotunluqqa raziliğini bär­ginidä, vähşilärçä qätl qi­linmastin, bälki bay-bayaşätçilik içidä rahät içidä yaşar ediğu?

Bäş tilni mukämmäl bilidiğan katta sodigär җämätidin bolğan Abduhaliq Uyğurmu, mabada, äşu jilliri šzidiki til üstünlügi vä ihtisadiy üstünlükkä tayinip, duniyaniŋ äŋ gšzäl, äŋ bayaşät җaylirida oltiraqlişip, millitini šzgärtip, bu duniyaniŋ mäişätliridin qanğiçä hšzür sürüp yaşaymän desä, mümkin ediğu? U nemä üçün undaq qilmay, «Uyğur» tähällusini qollinip, hälqini nadanliq iskänҗisidin qutulduridiğan җäŋgivar şeirlarni yezip, hälqiniŋ hurluğini istäp,  yaş hayatini җallat Şeŋ Şisäyniŋ qanliq qiliçi astida ahirilaşturuşqa razi bolğan?

Һäҗäva, tarihta štkän äҗdatlirimiz millätniŋ hurluği, izzät-abroyi üçün hätta issiq җenidin vaz keçişkä ayanmiğan yärdä äşu pasiqlarniŋ kaltä qoşuqniŋ sepiçilik ämäl, tirnaqçilik mänpiyät üçün millät täväligini šzgärtişkä qandaq vijdani çidiğandu? Ular buniŋdin qilçilik azapliniş tuyğusini his qilmiğanmidu?

Nemä üçün äyni jilliri jutumizdin çiqip, ottura iqlimdiki malimançiliqni tinҗitişqa qatnaşqan uyğur sanğun (general), admirallarniŋ keyinki ävlatliri bolğan hazirqi hunänniŋ Tavyüän nahiyäsidiki uyğurlar näççä äsirdin buyan šz etiqatidin vaz käçmäy, «uyğur» degän namini saqlap kelivatidu? Nemä üçün mämlikät içi-sirtiğa tonulğan mäşhur alim Җiyän Bozän šz millitiniŋ uyğur ekänligini qorqmay turup җakalaydu? Һäҗäva, umu millät täväligini šzgärtiş bädiligä tehimu zor imtiyazlarğa erişişni oylimiğandimu?

Nemä üçün Ğärbiy diyardin Şäriqqä berip tarihiy ähmiyätlik ilmiy, bädiiy işlarni qilaliğan budda Çiŋa, Pir Huylan, Siksananda, Kalyanaruki, Davän, Kumarabat, Mälikä Asna, Suҗup, Bäyҗituŋ, Akari Mandaniŋ nami, Yüän sulalisidiki Häylin akademiyasiniŋ ğolluq äzaliridin Ähtäridin, Җa­malidin, İsmayil, Ähmät, Siŋqusäli Tutuŋ, Ehmiş, Saidulla, Mazuçaŋ, Tšmür, Tübrükniŋ nami tarihiy väsiqilärgä eniq qilip «uy­ğur» däp yezilidu?

Mana bular šz millät täväligini šzgärtiş bädiligä ämäl-märtivä vä payda-mänpiyät qoyiğa çüşkänlärgä azdu-tola җanliq däris bolalamdu qandaq, bilmidim…

www.anatoprak

Bälüşüş

Javap qalduruŋ