Qançilik tirişsaq, şunçilik nätiҗä bolidu

0
421 ret oqıldı

Bügünki ustaz u mustäqil oylaşni bilidiğan, härtäräplimä savatliq, mädäniyätlik, zamaniviy tehnologiyalärni šzläştürgän, riqabätkä qabil şähs boluşi keräk. Aŋliq ustazdin, älvättä, savatliq şagirt yetilip çiqidu. Muällim «yazğuçi» bolsa, şagirti uniŋ yaratqan äsäridur. Şu äsärniŋ tili, bädiiyligi – muällipniŋ, yäni ustazniŋ maharitigä bağliqtur. Yaritilğan äsär bilän tonuşup, muällipniŋ däriҗisini päräz qiliş mümkin bolğinidäk, şagirtini kšrüp muällimniŋ däriҗisini biliş mümkin. Ändi oquğuçiniŋ tänqidiy vä ätrapliq oylaş qabiliyitini rivaҗlanduruş üçün härbir pän boyiçä härtäräplimä yetilgän liderlarni täyyarlap, ularni olimpiada — ilmiy layihilärgä qatnaşturuş lazim vä uniŋ arqiliq oquğuçilarniŋ häm ata-anilarniŋ bilimgä, mädäniyätkä degän kšzqarişini käŋäytişkä bolidu. Mähsät — mäktäplärniŋ ilmiy, täşkiliy qurulumini, bilim beriş mäzmunini Nazarbaev äqliy mäktäpliri däriҗisigä kštiriş, kšptilliq bilim beriş modeliniŋ täläplirini ämälgä aşuruş arqiliq şagirtlirimizni päqät ana tilida häm qazaq, rus vä ingliz tilida ärkin sšzlitipla qoymay, ayrim pänlärni şu tillarda çoŋqur ügitiş arqiliq ularni riqabätkä qabil şähslärdin qilip täyyarlaş.

Qazaqstan maarip sistemisida yüz berivatqan alämşumul islahatlar dävridä uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärniŋ bügünki ähvali qandaq? İslahatlarni qobul qilişqa biz, ustazlar, ata-anilar, җämiyätlik täşkilatlar täyyarmu? Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär mämuriyiti, mäktäp kollektivi juqurida qoyulğan täläplärni qançilik däriҗidä yaki qançä payiz orunliduq? Bügünki kündä şagirtlirimiz yenimizdiki yaki nahiyälärdiki başqa tilliq mäktäplär oquğuçiliri bilän riqabätkä çüşälämdu? Uçumkarlirimiz vä 2 — 10- sinip oquğuçiliri härqandaq sirtqi täkşürüşlärgä täyyarmu? Һärbir pän muälliminiŋ şagirtliri, qaysi pän boluşidin qät°iy näzär, šz väzipisiniŋ hšddisidin çiqalamdu? Ägär riqabätkä täyyar bolsaq, mäktäplirimizdä nemişkä oquğuçi sani jildin-jilğa aziyip, bilim süpiti tšvänlävatidu?

Rast, moҗut kamçiliqlarni yoqitiş yolida Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär assotsiatsiyasi mäktäplirimizgä ämäliy yardäm kšrsitişkä tirişti. Milliy mäktäplirimizniŋ süpitini kštiriş, sanini aşuruş, BMTqa täyyarlaş yollirini ügitiş boyiçä mäktäp mudirliri bilän ilmiy mudirlarğa, şundaqla pän muällimliriniŋ qatnişişida birqançä ämäliy seminarlar bilän konferentsiyalär štküzüldi. Äpsuski, bu paaliyätlärdin biz kütkändäk nätiҗä çiqmidi. Jiraqqa barmayla, uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplirimiz uçumkarliriniŋ biyilqi BMT boyiçä kšrsätküçlirini alsaq, kupayä. Mäsilän, biyil mäktäpni tamamliğan 654 balidin päqät 10,5% BMTqa qatnaşti. Uniŋ içidä Uyğur nahiyäsidä 254 uçumkarniŋ päqät 19i, yäni 7,4% test siniğiğa qatnişip, 76,7 ball toplidi. Panfilov nahiyäsidä 184 uçumkarniŋ 18i, yäni 9,7% testqa qatnişip, 80,8 ball, Ämgäkçiqazaq nahiyäsidä 89 uçumkarniŋ 11i, yäni 12,3% bu sinaqqa qatnişip, 82,2 ball, Talğir nahiyäsidä 58 uçumkarniŋ 4i, yäni 6,8% qatnişip, 95 ball topliğan. Bu räqämlär bizniŋ keläçäk milliy kadrlirimizni, yäni milliy süpitimizni bälgüläydiğanliğini inavätkä alsaq, u çağda bu muhim җäriyanğa härbirimizniŋ qançilik ülüş qoşuvatqanliğimizni kšrüşkä bolidu. Şundaqla, bu kšrsätküçlärniŋ sanimu, şagirtlirimizniŋ topliğan ballirimu bizgä, yäni uyğur tilliq mäktäplirimizgä abroy elip kälmäydiğanliği eniq. Biz kimdin kam? İşäşlik eytalaymän, heçkimdin kam ämäsmiz. Biraq bu muhim soalni šzigä qoyuvatqan maarip hadimliri kamdin-kam!

Bizniŋ ana tilimizda puhta vä süpätlik bilim elişimiz üçün Qazaqstanda barliq mümkinçiliklär yaritilğan. Şu imkaniyätlärni biz nemişkä durus paydilanmay, vaqtimizni boşqa štküzüp jürimiz? Qarakšzlirimizniŋ keläçigini kimgä yaki nemigä işäş qilip tapşuruvatimiz?! Birla misal. Biyil Almuta şähiridiki 178-litseyni tamamliğan 131 uçumkarniŋ hämmisi (100%) BMTqa qatnişip, ottura hesapta 111 ball toplap, 35 uçumkar «Altun bälgü» sahibi ataldi. Ändi oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan 62 mäktäptin (uniŋ içidä 13i taza, qalğanlirida uyğur sinipliri moҗut) bari-yoqi 6 uçumkar «Altun bälgü» elişqa muyässär boldi! Mana moşu selişturuşniŋ šzi bizni çoŋqur oylinişqa mäҗburlaydu, däp oylaymän…

Mälumki, bügünki ata-ana aliy bilimlik, savatliq, aq-qarini ilğa-päriq qilalaydiğan, mustäqil pikri şäkillängän vä ular pärzäntliriniŋ keläçigigä bepärva qarimaydu. Ägär härbir mäktäp mämuriyiti vä härbir ustaz toğra tüzülgän reҗilärgä asaslanğan halda därislärni juquri däriҗidä štküzsä, mämuriy täläplär küçäytilsä, mäktäptiki oquş җäriyanimu, yäni härbir oquğuçiniŋ bilimi vä ularniŋ bilimgä bolğan kšzqarişi iҗabiy täripigä šzgirätti. Ändi ata-anilarni җälip qiliş arqiliq bilim elişniŋ mahiyitini aşurup, uni juquri däriҗigä kštirişkä bolidiğanliği talaşsiz. Därväqä, bügünki balilarniŋ aŋ-säviyäsi alämşumullaşturuş dävridä kün ämäs, saat sanap šsmäktä vä ularniŋmu mäktäpkä, ustazlarğa bolğan tälivi küçäymäktä. Bäzi mäktäplärdä, ayrim pän yaki muällimlärniŋ ata-anilar bilän oquğuçilarniŋ ehtiyaҗiğa yaki zaman tälivigä muvapiq «hizmät» qilip, šz işiğa degändäk etivar bärmäyvatqanliği eçinarliq, älvättä.

Biz birävniŋ balisiğa däris beripla qoymay, bälki millitimiz keläçigi aldidiki šz väzipimizni juquri däriҗidä atquruşimiz lazim. Bu bizniŋ äŋ asasiy borçimizdur. Gäp, bu muqäddäs häm muräkkäp väzipini kim qandaq orunlavatqanliğida. Ägär biz bilim bärgän oquğuçilar riqabätkä qabil bolmisa, BMTqa bari-yoqi 10 payizla uçumkarimiz qatnişip, (birmunçä mäktäplirimizdä bumu yoq!) qalğan 90 payiz uçumkarniŋ šzi bilän šzi qelişi, älvättä, eçinarliq. Biyil BMT tapşuruş şäkli šzgärdi. Ändi uniŋ bizgä qandaq qiyinçiliq vä yeŋiliqlarni elip kelidiğini namälum. «BMTtin qutulduq» däp hoşal boluşniŋ haҗiti yoq. Sävävi, BMT bolupmu milliy mäktäplär üçün aliy oquş orunliriğa çüşüşniŋ äŋ durus, asan vä qolayliq yoli edi (ägär mälum täyyarliq bolsa, älvättä).

Bilim beriş sahasidiki yeŋiliqlar, җümlidin yeŋiçä BMT vä dšlätlik emtihan toğriliq bizgä layihilär kälmäktä. Һä, yeŋi formatniŋ ilgärkidinmu qiyin häm muräkkäp bolidiğanliği sšzsiz. Prezidentimiz N.Ä. Nazarbaev elimizniŋ duniyadiki äŋ ilğar 30 mämlikitiniŋ qatariğa kirişi boyiçä qazaqstanliqlarğa birqatar väzipilärni jüklidi. Bilim beriş sahasini rivaҗlanduruşmu şular җümlisidindur. Demäk, maarip sistemisimu şuniŋğa muvapiq täräqqiy etişi keräk. Һä, buniŋdin yeŋi şäkildiki BMTniŋ bizgä ilgärkidinmu eğir bolidiğanliğini, tehimu zor izdiniş vä täyyarliqlarni täläp qilidiğanliğini seziveliş täs ämäs.

Yeqinda mäktivimizdä štkän däsläpki qoŋğuraq märasimiğa kälgän bir top mehmanlarniŋ šzara sšhbitigä dahil bolup qaldim. Mehmanlarniŋ biri «Oquğuçiniŋ sani kšpiyiş üçün jigitbaşliri işlişi keräk» desä, yänä bir natiq «Bu nahiyälik mädäniyät märkäzliriniŋ väzipisi», degän pikirni alğa sürdi. Qisqisi, bu mäsilä ätrapida helä uzaq bäs-munazirä boldi. Toğra, jigitbaşliriniŋ, nahiyälik mädäniyät märkäzliriniŋ, ziyalilirimiz bilän jut aktivistliriniŋ bu sovapliq işta qilğan vä qilivatqan ämgäkliri bebaha vä bizniŋ mäktäplirimiz hazirçä şu täşviqat işliriğa muhtaҗ. Biraq jigitbaşliri bilän jut aktivistliri şu mäktäpkä baridiğan gšdäkniŋ šyigä berip yetivalsimu, «uyğur mäktivigä balamni bärmäymän», däp tiräҗäp turuvelip, pärzäntlirini ana tilidiki mäktäptin qaçurup, taksi yallap 7-8 kilometr jiraqliqtiki başqa tilliq mäktäplärgä äkitivatqan yaş ata-anilar sani kündin-küngä kšpäymäktä. «Buniŋ sävävi nemidä? Nemişkä? Nemä üçün?», degän soallarni šzimizgä šzimiz, ustazlar bir-birimizgä, mäktäp mämuriyitigä qoyduqmu? Uni ätrapliq tählil qilduqmu? Yaq! Sävävi, heçqandaq ämäliyatsiz jürgüzülgän täşviqat qumğa säpkän su ohşaş yoqap ketidu. Şuniŋ üçün, birinçi novättä, biz, ustazlar, ämäliy işimiz arqiliq moşundaq tärsa ata-anilarğa milliy mäktäplirimizniŋ başqa mäktäplärdin kam ämäsligini ispatlişimiz keräk! Һäqiqiy ämäliy täşviqat – oquğuçiniŋ häm uniŋ ata-anisiniŋ lävzidin çiqqan ustazlarğa bolğan sämimiy minnätdarliği, puhta bilim vä aŋliq tärbiyigä berilgän bahasi. Şu iҗabiy bahani holum-hoşniliri, jutdaşliri aŋlap, šz pärzäntliri üçün äynä şu süpätlik bilim beridiğan mäktäpni tallaydu vä u bilim därgahiğa berişniŋ amalini jiraqliğiğa qarimay izdäydu. Ata-anilar šz pärzäntliriniŋ yahşi mäktäptä, salahiyätlik ustazniŋ qolida puhta bilim elişi üçün barliq şaraitlarni yaritidu.

Öz novitidä biz, Abdulla Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ kollektivi, mäzkür bilim därgahiniŋ aldinqi qatarliq mäktäplärdin atilişi häm riqabätkä qabil boluşi üçün tinmay izdinip, iҗadiy işlävatimiz. «İşligän çişläydu» demäkçi, şu şiҗaätlik ämgäkniŋ nätiҗisidä җänubiy paytähttiki aldinqi qatarliq mäktäplär qatariğa kirduq. Muällimlirimizniŋ käspiy däriҗisi, oquğuçilirimizniŋ bilim sapasi, şu tüpäyli aliy oquş orunliriğa çüşüş kšrsätküçi vä mäktivimizniŋ maddiy-tehnikiliq bazisi zaman tälivigä layiq bolğaçqa, oquğuçilirimiz saniniŋ jildin-jilğa šsüşigä elip käldi. Biyil 7 birinçi (194 bala) vä 5 täyyarliq sinipiniŋ (100 bala) eçilişi häm 2016 — 2017- oquş jili oquğuçilar saniniŋ 1500gä šsüşi şuniŋ yaqqal ispatidur.

2015 — 2016-oquş jili 153-mäktäp-gimnaziya üçün utuqluq jil boldi. Mäktäplärniŋ asasiy kšrsätküçi bolğan BMT ahirqi tšrt jilda ottura hesapta 20 ballğa šsüp, 2015 — 2016-oquş jilida bu kšrsätküç 111,14 ballğa yätti häm 32 mäktivi bar Ävezov nahiyäsidä ikkinçi orunğa, şundaqla Almuta şähiridiki 210 mäktäp içidä BMT boyiçä äŋ ilğar 4 mäktäp qatariğa kirdi. Altä uçumkarimiz «Altun bälgü», üçi «Alahidä ülgidiki şahadätnamä» elişqa muyässär boldi. Aliy oquş orunliriğa çüşüş dinamikisi bilän dšlät grantiğa erişiş kšrsätküçlirimu šsti. 2016-jili 9 oquğuçi (umumiy uçumkarlarniŋ 31%) dšlät grantini yeŋivalğan bolsa, 1 oquğuçi Rektor grantiğa, 2 oquğuçi çät äl grantiğa, җämi 12 uçumkar dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti. 29 uçumkarniŋ 26si yäni 89,65% vä ahirqi toqquz jilda 65,8 %, 468 uçumkarniŋ 308i aliy oquş orunliriğa, uniŋ içidä 115i grantqa (häqsiz), 193i häq tšläp oquydiğan oquş orunliriğa çüşüşi vä 15 uçumkarniŋ BMT arqiliq «Altun bälgügä» erişişi — bizniŋ äŋ asasiy, çoŋ utuqlarniŋ biri. Şundaqla Almuta şähiridä däsläpki qetim yeŋi şäkildä štküzülüvatqan «Almatı qalasındağı bilim beru wyımdarınıŋ üzdik pedagogikalıq wjımı» kšrügidä 3-orunğa erişip, härbir muällimniŋ ayliq maaşiğa 130 payiz ahçiliq mukapatniŋ qoşuluşi, yäni mäktäp kollektiviniŋ 8.375.000 täŋgä bilän täğdirlinişi çoŋ utuqlarniŋ biridur. Mäktäp-gimnaziya kollektiviniŋ konkursta mukapatliq orunğa erişişi, bu, älvättä, muällimlirimizniŋ salahiyitiniŋ juquriliği, ularniŋ šz käspigä җavapkärlik bilän yandaşqanliği, şundaqla kšptilliq bilim beriş programmisiniŋ ämäldä utuqluq paydilinilişiniŋ vä BMT kšrsätküçliriniŋ juquri däriҗigä kštirilişiniŋ nätiҗisidur.

Bizniŋ utuqlirimiz – gimnaziyaniŋla ämäs, bälki milliy maaripimizniŋ utuği. Buniŋ bilän häqliq yosunda pähirlinimiz. Amma qol yätküzgän pällilirimiz bilän çäklänmäymiz. Sävävi, biz «Qanaät täräqqiyatni çäkläydu», däp çüşinimiz. Bügünki riqabätçilik zamanida tehimu tirişip işläp, buniŋdinmu juquri nätiҗilärni qolğa kältürüşimiz keräk, däp oylaymiz häm bu җähättin qatarimizniŋ kšp boluşiğa ümüt qilimiz.

Şavkät ÖMÄROV, Almuta şähiri A.Rozibaqiev namidiki 153- mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri, Almuta şähärlik mäslihätniŋ deputati.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ