Prezidentniŋ iş babidiki säpärliri

0
798 ret oqıldı

Ötkän päyşänbä küni Dšlät rähbiri Şimaliy Qazaqstan vilayitidä iş babidiki säpärdä boldi. Säpär Petropavlovsk häliqara aeroportiniŋ benasini ziyarät qiliştin başlandi. Prezident uçuş-qonuş mäydani vä yoluvçilar terminalini rekonstruktsiya qilişniŋ ketip berişi bilän tonuşti.Bu yärdä Nursultan Nazarbaevni aeroportniŋ başquruş yolini, perronni, yorutuş җabduqlirini yeŋilaş boyiçä ketip barğan işlar, şundaqla hava portini tehimu täräqqiy ätküzüşniŋ istiqbali toğriliq hävärdar qildi.

Andin keyin Dšlät rähbiri «Şağala Agro» ҖÇYni ziyarät qilip, hosul jiğişturuş işliriniŋ ketip berişi, regionniŋ agrar-sanaät kompleksidiki iş-ähvali vä sahani täräqqiy ätküzüş boyiçä kšrülüvatqan çarilär toğriliq ähbaratqa egä boldi. Prezident şundaqla Şimaliy Qazaqstan vilayitidä çiqirilivatqan vä šziniŋ nätiҗidarliği bilän puhtiliğini ämäliyatta ispatliğan yeza egiligi tehnikisiniŋ ülgilirini kšzdin käçürdi.

Nursultan Nazarbaev mehanizatorlar vä regionniŋ yetäkçi agrar egilikliriniŋ väkilliri bilän sšhbätläşti.

Silärniŋ egilik Şimaliy Qazaqstan vilayitiniŋ päqät aşliq regionila ämäsligini ispatlidi. Bu yärdä şundaqla may çiqirilidiğan ziraätlärniŋ barliq türliri yahşi šsüp yetilidu. Һazirqi vaqitta agrar-sanaät sektorida barliq asasiy problemiliq mäsililär häl qilinip boldi. Ändi ämgäk ünümini vä yetiştürülüvatqan mähsulatniŋ süpitini aşuruş keräk, — dedi Prezident.

Dšlät rähbiri säpär dairisidä yärlik karhanilar çiqirivatqan härbiy tehnika kšrgäzmisini ziyarät qildi. Nursultan Nazarbaevniŋ «S.M Kirov namidiki zavod», «Petropavlovsk eğir maşina yasaş zavodi», «ZİKSTO» aktsionerliq җämiyätliriniŋ injenerliri vä konstruktorliri bilän štküzgän sšhbättä elimiz sanaiti innovatsiyalik ihtidariniŋ istiqbali toğriliq sšz boldi.

Andin keyin Petropavlovskta fizkul'tura vä sportni täräqqiy ätküzüş boyiçä dšlät programmisi dairisidä selinğan yeŋi Sport sariyida, Prezident vilayät җamaätçiliginiŋ väkilliri bilän uçraşti.

Dšlät rähbiri uçrişişni eçip, šzi şu küni maŋğan yollarniŋ süpitigä iҗabiy baha bärdi, boluq šskän aşliqni kšrüp, hšzür alğanliğini alahidä qanaät bilän täkitlidi.

Qazaqstanda başqa ällär äsirlär mabaynida ämälgä aşuruşi mümkin bolğan işlar royapqa çiqti. Şimaliy Qazaqstan vilayiti mämlikitimizniŋ asasiy aşliq kani bolup hesaplinidu. Ändi heçqandaq altunniŋ bahasi nanğa täŋ kälmäydu: yär şariniŋ šsüvatqan ahalisi ozuq-tülükkä muhtaҗ, vaqit štüp, tehimu muhtaҗ bolidu. Sahaniŋ ihtidaridin teҗämlik paydiliniş keräk. Buniŋ üçün bazar tälivini hesapqa alğan halda terilğuluqlarni diversifikatsiyaläş bilän äqilgä muvapiq şuğulliniş keräk. Andin keyin yeza egiligi mähsulatini eksportqa çiqirişqa diqqät bšlüş lazim. Uniŋdin bügünki künniŋ yänä bir muhim väzipisi — kooperatsiyani täräqqiy ätküzüş väzipisi kelip çiqidu, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.

Dšlät rähbiri sahada ämgäk ünümini aşuruş toğriliq gäp qilip, bu yolniŋ hämmidin aval juquri qoşulğan bahani täminläydiğan mähsulatni çoŋqur qayta işläştin ibarät ekänligini atap kšrsätti. Prezident mustäqillik jillirida nurğun närsiniŋ qolğa kältürülgänligini, biraq härbir qazaqstanliq ailiniŋ güllinişi vä uniŋ paravänligini yahşilaş üçün yänä nurğun işni ämälgä aşuruşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

Nursultan Nazarbaevniŋ sšzlirini Şimaliy Qazaqstan vilayitiniŋ hakimi Erik Sultanovniŋ regiondiki iş-ähvali toğriliq hesaviti tästiqlidi.

Ötkän jil bilän selişturğanda barliq sahalar boyiçä kšrsätküçlär yahşilinip, region ahalisiniŋ iҗtimaiy käypiyatini helä yahşilidi. Dšlätniŋ qollap-quvätlişi tüpäyli (biyil yeza egiligigä 21 milliard 500 million täŋgä ävätildi) sahada ämgäk ünümi ikki hässä šsti. Etizlarda birläşkän karhanilarda çiqirilğan kombaynlar bilän traktorlar işlävatidu.

Süt, gšş, aşliqni qayta işläşkä çoŋ diqqät bšlünüvatidu. Moşu yšniliştä qobul qilinğan 62 investitsiyalik layihiniŋ toqquzi ämälgä aşuruldi.

Ötkän jili Şimaliy Qazaqstan vilayiti investitsiyani җälip qilişniŋ šsüşi boyiçä җumhuriyättä birinçi orunni egilidi vä bu tendentsiya saqlanmaqta. Mäsilän, hitayliq şeriklär bilän birqatar mähsulatni qayta işläş karhanilirini seliş boyiçä tüzülgän üç şärtnamä helä nurğun mäbläğ elip kelidu.

Mähsätçanliq jürgüzülgän ihtisadiy säyasät 15 miŋdin oşuq adämni işqa orunlaşturuş imkaniyitini bärdi, štkän säkkiz ayda vilayät boyiçä ottura iş häqqi 14,8 payiz šsüp, 94,4 miŋ täŋgigä yätti.

Erik Sultanov ähvalğa qisqa, biraq täpsiliy baha bärdi vä teçliq häm turaqliqniŋ muhim ähmiyätkä egä ekänligini täkitläp, bu yšniliştä QHAniŋ yetäkçi rol' oynavatqanliğini alahidä tilğa aldi.

***

Ätisi Nursultan Nazarbaev Qostanay vilayitidä iş babidiki säpärdä boldi.

Prezident säpär dairisidä Qostanay nahiyäsiniŋ «Öteulin» dehan egiligidä ominiŋ ketip berişini kšzdin käçürüp, agrar karhaniniŋ paaliyiti bilän tonuşti, yeza egiligi sahasiniŋ hadimliri bilän sšhbätläşti. Bu yärdä Nursultan Nazarbaevqa hosul jiğişturuş sür°iti vä regionda agrar-sanaät kompleksini täräqqiy ätküzüş boyiçä jürgüzülüvatqan işlar toğriliq doklad qildi.

Andin keyin Dšlät rähbiri Qostanaydiki «Bayan Sulu» aktsionerliq җämiyitiniŋ qändälät fabrikisini ziyarät qildi vä biskvit tsehiniŋ işi bilän tonuşti. Һazirqi vaqitta karhanida 1,5 miŋğa yeqin adäm işlävatidu.

Prezident şundaqla ozuq-tülük vä mähsulatni qayta işläş sanaiti karhaniliri qoyulğan kšrgäzmini kšzdin käçürdi, regionniŋ çoŋ karhaniliri çiqirivatqan elektromobil' ülgiliri bilän tonuşti. Ular «Astana EKSPO-2017» Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmisigä qoyulidu. Nursultan Nazarbaev elektromobil'ni haydap kšrüp, uniŋ süpitigä qanaät hasil qilğanliğini täkitlidi.

İş babidiki säpärniŋ yäküni Ömirzaqov namidiki vilayätlik filarmoniyaniŋ gümbäz zalida ilmiy vä iҗadiy ziyalilarniŋ väkilliri bilän bolğan uçrişişta çiqirildi.

Prezident adättä moşu vaqitta yetäkçi agrar regionğa alahidä diqqät bšlinidiğanliğini äslitip štti. Biyil vilayät 5,5 million tonna dan elişqa vädä bärgän edi, biraq uniŋdinmu kšp bolidiğanliği kütülüvatidu. Nursultan Nazarbaev şundaqla vilayät hakimi Arhimed Muhambetovniŋ yahşi başlanmilirini tilğa aldi.

Uçrişişta region hakimi štkän jili 443 milliard täŋgilik mähsulat çiqirilğan bolsa, uniŋ yeriminiŋ qayta işläş karhaniliriğa toğra kelivatqanliğini, buniŋdin birnäççä jil ilgirila ular on miŋ täŋgilik mähsulat çiqarğanliğini doklad qildi. 5 miŋ zamaniviy iş ornini bärgän investitsiyalik layihilär ämälgä aşuruluvatidu.

Uçrişiş davamida Dšlät rähbiri jiğilğanlarni Mustäqillikniŋ 25 jilliği bilän täbriklidi vä җumhuriyät qolğa kältürgän utuqlarğa tohtaldi.

Bizniŋ barliq utuqlirimiz puhta hulğa — mämlikättiki teçliq vä turaqliqqa asaslanğan. Milliy birlik vä razimänlik — Mustäqillikniŋ asasiy bayliği. Säyasättä, ihtisatta, җämiyättä, mädäniyättä tüp-asasliq šzgirişlär yüz bärdi. Dšlitimizniŋ häliqara abroyi sezilärlik šsti. Mäsilän, salmaqliq taşqi säyasiy yol vä duniyaviy yadro quraliğa qarşi härikättiki umumetirap qilinğan liderliq Qazaqstanğa BDT Behätärlik Keŋişidiki turaqliq ämäs orun täminlidi, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Prezident yeza egiligi täräqqiyati toğriliq gäp qilip, hämmä närsiniŋ qandaq başlanğanliğini äslitip štti. Kolhozlar vä sovhozlar štmüştä qalğan jigirmä jil ilgiri nurğunliğan adämlär yäydiğan heçnärsä qalmaydu, däp qorqqan edi. Biraq aşliq yetiştürüş šsti, çarviçiliq mähsulatimu šsüvatidu. Mämlikät aç qalmay, bälki başqilarni beqivatidu. Çünki 25 jilda šz pärzäntliridin yeziniŋ yeŋi ğoҗayinliriniŋ ävladini šsüp yetildürdi, ular partiyaviy rähbärlärniŋ kšrsätmilirisiz işläşni halaydu vä işläläydu. Dšlät ularğa buyruq qilmay, äksiçä yardäm qilidu.

Prezident şundaqla regionniŋ resursliq ihtidariğa vä sanaitniŋ täräqqiy ätkänligigä diqqät ağdurup, transport vä iҗtimaiy infraqurulumni kompleksliq rivaҗlanduruşniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

Öz novitidä qostanayliqlar Nursultan Nazarbaevqa regionğa dayim diqqät bšlüvatqanliği vä nätiҗidarliq dšlät säyasiti üçün minnätdarliq bildürdi.

***

Andin keyin Dšlät rähbiri Aqmola vilayitidä iş babidiki säpärdä boldi.

Täkitläş keräkki, moşu ayda Prezident mäzkür regionğa ikkinçi qetim käldi. Buniŋdin birnäççä kün ilgiri Şortandı nahiyäsidä etizliqlarni, yeza egiligi tehnikisini kšzdin käçürüp, vilayätniŋ çoŋ yeza egiligi karhaniliriniŋ mudirliri bilän keŋäşmä štküzgän edi.

Bu qetim җamaätçilik bilän uçraşti. Uniŋğa veteranlar, yeza egiligi karhaniliriniŋ, dšlät organliriniŋ, hškümätlik ämäs täşkilatlarniŋ, yaşlar täşkilatliriniŋ rähbärliri, tiҗarätçilärniŋ väkilliri qatnaşti.

Prezident mustäqillik jillirida dšlätniŋ turaqliq ihtisadiy šsüşni vä juquri iҗtimaiy ülgilärni täminläligänligini täkitlidi.

Һazir Qazaqstanğa selinivatqan investitsiya miqdari 250 milliard dollardin oşuq mäbläğni tämin qilidu. 1995-jildin buyan qazaqstanliqlarniŋ kirimi 40 hässä degidäk šsti. Ahali paravänliginiŋ aşuruluşi hayat käçürüş uzaqliğini 67 yaştin 72 yaşqiçä kšpäytişkä imkaniyät yaratti. Tuğutniŋ šsüşi 60 payizni täşkil qildi. Buniŋda balilarğa berilidiğan yardäm pulniŋ miqdari yättä hässidin oşuq kšpäydi, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Prezident agrar sektorniŋ vilayätniŋ ihtisadini diversifikatsiyaläşniŋ asasiy mänbäliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini täkitlidi. Päqät paytähtniŋ ozuq-tülük bälbeği dairisidila 100din oşuq layihini ämälgä aşuruş üçün 85 milliard täŋgigä yeqin investitsiya җälip qilindi. Keyinki 15 jilda 10 miŋdin oşuq yeŋi traktor, hosul jiğişturuş kombayni vä terilğu agregatliri setivelindi.

Dšlät rähbiri şundaqla regionniŋ turistik sahasini täräqqiy ätküzüşniŋ zšrür ekänligini alahidä täkitlidi.

Һär jili Šuçinsk-Borovoe kurort zonisi dšlät täripidin qollap-quvätläş tüpäyli vilayätni yüz miŋliğan turist ziyarät qilidu. Kelär jili yazda Astanada muhim tarihiy vaqiä — «EKSPO-2017» Häliqara kšrgäzmisi štküzülüp, uniŋğa duniyaniŋ yüzdin oşuq mämlikitiniŋ väkilliri qatnişidu. Ularniŋ kšpçiligi päqät Astananila ämäs, bälki regionniŋ turistik ob°ektlirinimu ziyarät qilidu, — däp äslätti Prezident vä regionniŋ turistik ihtidarini tilğa aldi.

Uçrişişta vilayät hakimi Sergey Kulagin regionniŋ asasiy  iҗtimaiy vä ihtisadiy kšrsätküçliri, şundaqla istiqbalğa bälgülängän planlar toğriliq doklad qildi.

Sizniŋ qollap-quvätlişiŋiz vä bälgülängän layihilärniŋ ämälgä aşuruluşiğa mänpiyätdar boluşiŋiz Aqmola vilayitiniŋ yeqinqi üç-tšrt jildila taza agrar regiondin industrial-agrar regionğa aylinidiğanliği toğriliq gäp qilişqa imkaniyät yaritidu, — dedi vilayät hakimi Prezidenqa muraҗiät qilip.

Dšlät rähbiri iş babidiki säpär dairisidä şundaqla «Kazahstanskaya Agro-İnnovatsionnaya korporatsiya» җavapkärligi çäklängän yoldaşliğida bolup, bu yärdä çiqirilivatqan tehnikini quraşturuş җäriyani vä uniŋ ülgiliri bilän tonuşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ