Uyğur bolup yaralğinim – amitim

0
870 ret oqıldı

Һesap berär kün kelär

Eytar sir bar, uluq uyğur millitim,

Һärbirimiz milliy miras mäs°uli.

Biläyliçu ana tilniŋ qimmitin,

Öz tilimiz kšp äsirniŋ mähsuli.Sundi bizgä ätivalap äҗdatlar,

Hiyanät qip җinayätkä barmayli.

Һesap berär kün kälgändä ävlatqa,

Üz qizirip hiҗalättä qalmayli.

Ana jutqa hitap

Äziz jutum, sändin biraz çätnidim,

Vayim qilma, ançä jiraq kätmidim.

Saŋa mänsüp çoŋ hoşalliq ämäsmu,

Meniŋ ahir qut-bähitkä yätkinim.

U jigitmu yat ämäs, šz millitim,

(Bayqimidim tšzüp bolmas illitin).

Bardu, bälkim, müҗäzi äŋ muhimi –

Bilidekän şeiriyätniŋ qimmitin.

Ömürdä kšp tükkän tügüç – kšrginim,

Һär sinaqta sänğu tayanç-tüvrügüm.

Käŋ bağriŋdin uçum bolup kätsämmu,

Ana jut däp soqar dayim jürigim.

Rast, seniŋçün haman säbi-balimän,

Һär qetimda seğinişta barimän.

Tutqan bilän Pänҗim juti tizginni,

Özäŋ altun bšşügüm bop qalisän.

Jutdaşlarğa täşäkkürnamä

Bağriŋlarğa siŋdi meniŋ bäŋvaşliğim, şohliğim,

Silär barçün җudaliqniŋ därdin ançä uqmidim.

Bu qetimmu yat yeziğa uzattiŋlar җuğiҗäm,

Jutdaşlirim, säzdürmästin ata-anamniŋ yoqliğin.

Silär barda qattiq ämäs täkkän  täğdir qamçisi,

Mähsitidin yaltayğan yat-düşmänniŋ qançisi.

Anam käbi ottäk issiq mehriŋlarni oylisam,

Boylap çüşär qoş kšzümdin täşäkkürlük tamçisi.

Öz qizim däp alma qilip kštärdiŋlar  aliqanda,

Täŋ bšlüşüp şatliq-därtni monušmür – yalğanda.

Silär käbi dana äldin tälim alğaç miŋ şükri,

Aq-qarini ayriğidäk dilimda dit-talğam bar.

Bayqalsa gär çoŋğa hšrmät, hä kiçikkä izzitim,

Bir silärdin dariğan boydiki şu hislitim.

Untulmaydu ğeripliqta kšrgän şäpqät-ğämhorluq

Sezinimän zimmämdä bar talay qäriz-hizmitim.

Pänҗim jutiğa iltiҗa

Va, qedimiy Pänҗim juti – qeyin jut,

Qoynuŋni aç, käldim saŋa kelin bop.

Öz qiziŋdäk tšksäŋ maŋa mehriŋni,

Kätmäs bälkim üginişim qiyin bop.

Tarihqa bay tävärük jut äzäldin,

Täşna qälbi qanğan şeir, ğäzäldin.

Alla buyrup sšygü riştim bağlandi,

Ändi mana mänmu seniŋ pärzändiŋ.

Ätivaliq šz jutida här kişi,

Elip käldi tälvä täğdir tälkisi.

Kamçiliqni käçürüp qil käŋçilik,

Mänmu, bilsäŋ, šz jutumniŋ ärkisi…

Tamçilar

Mudhiş päläk bizgä yatni haqan ätti,

Äşu haqan älni ezip çakar ätti.

Äziz Vätän, qanlar keçip käŋ qoynuŋni,

Täläylikmu, täläysizmu makan ätti.

***

Vätinim, väsliŋni kinäp jürimän,

Hiyallarara häm tenäp jürimän.

Süzülgän aq taŋdin qara tüngiçä,

Alladin ärkinlik tiläp jürimän.

***

Käŋ bağriŋda här gšhärniŋ närqi yoq,

Ätivarin bilmäs şuŋa pärqi yoq.

Äsli hätta qum-teşiŋni, Vätinim,

Talişişqa heçkimniŋğu häqqi yoq.

***

Җanğa patti bu җahanniŋ tarliği,

Vätänsiz täs dil-kšŋülniŋ qanmiği.

Uluq diyar, jürigimdä bäk eğir,

Saŋa degän seğinişniŋ salmiği.

***

Bovam jürgän koçilarda mänmu biraz meŋip keläy,

İkki oçum topriğini kšzgä sürtüp yenip keläy.

Çüşlirimdä kšrüp jürgän vätinimniŋ didariğa,

Äziz yarim, iҗazät qil oŋumda bir qenip keläy.

***

Jürimiz rast qanaät qip barimizğa,

Һeçkimniŋğu kari yoqtur zarimizğa.

Vätändiki qäysär, qorqmas jigitlär,

Tepilarmu bügün bizniŋ arimizda?

***

Җan vätinim sän bayliğim, dšlitim,

Makaniŋ bar mäŋgü qälbim tšridin.

Şum qismitiŋ häqtä, bilsäŋ, här qurni,

Nalä qilip bozlap yazar jürigim.

***

Hulqiğa has hislitini bilip bolmas,

Jügän çetip tizginlängän duldulniŋ.

Һayatliqta bäkmu ävzäl ärkinlik,

Üni çiqmas qäpäzdiki bulbulniŋ.

***

Yavniŋ oqi täşkän talay oğlanlarniŋ tenini

Qoğdimaq bop çiqqinida šz hälqini, elini.

Uluq Alla, qerindaş äl büyük qazaq hälqiniŋ

Bizgimu häm nesip ätkin bügünki aq teŋini.

***

Va, oylirim Vätinimni kezip yät,

Sän qälimim, äl täğdirin yezip kät.

Ata-bovam kinäp štkän makanni,

Alla, šzäŋ ävladiğa nesip ät.

***

Tamaşä kšrär älniŋ kšzi bizdä,

Äyipni qoyğan toğra šzimizgä.

Birlikni bayraq qilip tutalmiduq,

Ändi heç ilaҗä yoq, tšzimizdä…

***

Nadanliq häm beğämliktin zerikkän äl,

Һärhil topqa bšlünmästin birikkän äl.

Bolmas härgiz düşmininiŋ qarmiğida,

Yetär çoqum Vätinigä – arminiğa.

***

Hälqim, štmüş tarihiŋni boylisam,

Asan ämäs sän käçürgän käçmişiŋ.

Eçinişliq täğdiriŋni oylisam,

Aram bärmäy kelär dilğa täşvişim.

***

Uyğur bolup yaralğinim – amitim,

Hälqim barda pükülmäydu qamitim.

Һeçkimgimu qilğum kälmäs šçmänlik,

Millitimgä käŋ yeyilar qanitim.

***

Oy ilkidä biz qaytimiz toydinmu,

(Çäksiz hiyal, çigiç oydin toydumğu).

Çüşänmidim, äziz hälqim, äzäldin,

Mehman jugaç bolattiğu qoydinmu.

***

Vaqit kelär çoqum bir kün täğdirimiz  šzgirär

Üzülmisä ümüt rişti azatliqni kšz kšrär.

Һä, hazirçä biz šzimiz šzimizni mahtimay,

«Uyğur degän šm häliq» däp mahtap jürsun šzgilär.

***

Üstün bolup haman milliy ğururuŋ,

Alla dilğa ümüt bilän tšzüm bärsun.

Һärbiriŋgä yetälmisäm, uyğurum,

Bu jüräkni yerip çiqqan sšzüm barsun.

***

Biriksäk bu başqa kälgülük kälmäs,

Һazirçä keläçäk bälgülük ämäs.

İntilip kšräyli armanğa, hälqim,

Bu šmür štkünçi, mäŋgülük ämäs.

***

Huş bolğum yoq qosaq toyup kšŋül biraz qanğanğa,

Şatlinimän äl dilida ümüt oti yanğanda.

Hälqim muŋi – meniŋ därdim çünki, dostlar, jüräktä,

Atam salğan «Uyğur qizi» degän  esil tamğam bar.

***

Beğämliktä yol qoymiğin hiyanätkä,

Äҗdat bärgän amanätkä ziyan ätmä.

Bilmisäŋ gär milliylikniŋ qimmitini,

Jüküŋ eğir bolar ahir qiyamättä.

***

Oy-pikrimni bšläy hälqim iҗazät qilğay,

(Uluq Alla  arminini iҗavät qilğay).

Bepärvaliq uyqisida uhlap yatqanlar,

Milliy rohin oyğitişta şiҗaät qilğay.

Öz ğururi elip šzin sansiz soraqqa

Һar-nomusi aram bärmäy, hiҗalät qilğay.

***

Musapirliq mäşäqitin kšp kšrgän,

Därt-älämgä şu häliqtäk kim kšngän?

Baqmiğaçqa ärkilitip şum täğdir,

Uyğurlarmu «miŋ tirilip, miŋ šlgän».

***

Älgä hizmät ätmäk äla, şanu-şäräp, nam ämäs,

Bizgä ävzäl hur, azatliq maddiy bayliq, kan ämäs.

Varaqlap kšr sähipisin kšp  äsirlik štmüşniŋ,

Kšzüŋ yetär päqät şunda biz heçkimdin  kam ämäs.

***

Äldin aval çiriğini yaqqan hälqim,

Kälgüsigä ümüt bilän baqqan hälqim.

Amma äpsus, tuğulğan jut-makaniniŋ,

Qozuğini šzgilärçün qaqqan hälqim.

***

Kirdim iҗat deŋiziğa şuŋğup ärkin,

İlham elip šz hälqimniŋ ihlasidin.

Gär basmisa äl bağriğa unda bälkim,

Özgilärniŋ quçiğiğa siğmas edim.

***

İlhamniŋ buliğiğa berip talay,

Sšzlärniŋ gšhirini terip alay.

Çigilgän, hälqim, saŋa sšygü mehrim,

Bağriŋni açqin qayta qenivalay.

***

Qolda bolsa, kšŋlüm, härgiz qorunma,

Yol kšrsätkin hätta beğäm, horunğa.

Millitimniŋ jigit-qizi qandişim,

Һär uyğurğa jürigimdä orun bar.

***

Qandaş bolğaç härbir uyğur, va bälkim,

Bšlüşimän dildiki muŋ-därdimni.

Ätivaliq päqät sänçün, җan hälqim,

Sändin başqa kim bilidu qädrimni.

***

Ana tilim bäk qedimiy jirik kšrük,

Qädrin bilmäy ättuq bügün çirik tüvrük.

Til, maarip, andin hälqim, millät jütsä,

Jürimizğu biz atilip tirik šlük.

***

Ata, bizgä şäpqitiŋdä tayanç bolup dayattiŋ,

Qanalmidi uluq ana mehrigä däp ayattiŋ.

Ayriğanda seniŋdinmu qurğur äҗäl bevaqit,

Män tonuştum elipbäsi bilän monu hayatniŋ.

***

Tiŋ qälbimgä säptiŋ ilim uruğin,

Tälimiŋni dil riştimgä ulidim.

Vayim qilma, laylanmaydu, ustazim,

Özäŋ tepip kšzin açqan buliğim.

***

Һayatimda bäk äsqatti tälimiŋ,

Şuŋa bälkim tohtimidi qälimim.

Mehnät etip izdinimän helimu

Tağdäk bolsun, ustaz, qoyar täliviŋ.

***

Yaz qälimim, äl därdini yazğina,

Sirliq štmüş duniyasini qazğina.

Dilğa pükkän bar oyumni yätküzgin,

Uniŋsizmu šmür qisqa, azğina.

***

Äl täğdiri dil-kšŋülni etär ğämkin,

Män qayğumni şeirimda eytay ärkin.

Äzäldinla sšz bahasin bilgän hälqim,

Vaqit kelär šz bahasin berär bälkim.

***

Vayim qilma, kšrünmisäm män iҗatniŋ yolida,

At aylinip ahir bir kün qozuğini tapidiğu.

Qälimimni tohtidi däp guman bilän oylima,

Һätta tulpar birär mähäl aram elip çapidiğu.

***

İҗatniŋ jükini artip kelimän,

Җapasin, läzzitin tartip kelimän.

Miŋ şükri şu duniya yetär šmürdä,

Män başqa bayliqni artuq kšrimän.

***

Änsizliktin azat etip dilini,

Huş-şatliqqa bšläp hälqim qinini.

Tinmay mehnät etäy iҗat yolida,

Beşin tšvän, qisqa qilmay tilini.

***

Tulparmän bäygigä yarap qalğan,

İҗatniŋ yolini tallap alğan.

Hälqimgä sšygüniŋ yalquni bar,

Jüräktä mäŋgülük parlap yanğan.

***

Yetär, täğdir, ändi älni azar ätmä,

Uniŋsizmu štti šmri asarättä.

Hoşalliqqa kšŋli täşna qaçanğiçä,

Bu qälimim här misrani yazar därttä?..

***

Män tutqan qälämni talaşma,

Sänmu yaz qälimiŋ yaraşsa.

Vayimğa salmastin dilimni,

Rayimğa qoyğinä, arilaşma.

***

Täŋsitmäy jürgängä qädrim ärzän,

Davasiz bilinär därdim bäzän.

Tehi kšp hälqimgä täğdim etär,

Kšŋlümdä pütülgän bayliq-ğäznäm.

***

Ötkän işni härgiz qayta qazğum yoq,

Sahta sšzgä ägişip heç azğum yoq.

Orğup çiqqay qaynaq ilham ilkidä,

Qur-misrani mäҗbur bilän yazğum yoq.

***

Seni kšrüp lap ätti, yar, sezimim,

Äşu mähäl şeirim bop yezildiŋ.

Yanda hämra bolğiniŋda šmürlük,

Män šzämni bähitlik däp sezindim.

***

Jiraq kätsäŋ işän, yarim, qiyalmaymän,

Seğiniştin taqät qilmay kütär kšŋül.

Keläçäk seniŋ bilän hiyallaymän,

Һär sinaqta qol tutuşup štär šmür.

***

Şükri ändi yalğuz ämäs šmürdä,

Sän uçraşqaç yaşliq degän bšlümdä.

Aqquşuŋ bop üzüp štäy, äziz yar,

Mäŋgü seniŋ, kšŋül degän kšlüŋdä.

***

Kšyünsämmu qerindaşqa kšŋüldin,

Saŋa degän kšyüm yänä bšläkçä.

Jütär çoqum gšzälligi šmürniŋ,

Öçsä ägär sšygü oti jüräktä.

***

Ömrümniŋ tšridä,

Kšŋlümniŋ kšlidä

Ornuŋ bar, aşiğim.

Sän bilän šmürlük,

Qol tutup kšŋüllük

Yolumni başlidim.

Bu hayat gšzäl hä,

Gšzällik – šzäŋdä!

***

Bu šmürdä sinaqlar kšp rohiŋni,

Çüşärmigin, qizim, dayim zeräk bol.

Milliyligiŋ üstün bolup muhimi –

Öz hälqiŋgä haҗitidä keräk bol.

***

Tosattin amät kelär, bäzän kälmäs,

Ömürdä bäri, botam, häsäl ämäs.

Uyğurniŋ qizi degän namğa layiq,

Boluşniŋ šzi äsli asan ämäs.

***

Ömür degän turaqsiz bir karvan saray,

Ötti undin talay dana, palvan talay.

Täğdim etip bäzän şatliq, bäzän qayğu,

Һär insanğa sinaq degän alvan salar.

***

Tayinimän danalarniŋ tälimigä,

Kšyär kšŋlüm älniŋ qayğu-älimigä.

Ömür yolda mahtiğanğa aldinip män,

Oyniğum yoq šzgilärniŋ sänimigä.

***

Monu šmür tolğan җapa-җävirgä,

Һär җapani yeŋäy tšzüm-sävirdä.

Ötkän kim bar ğäriq bolup qädirgä,

Kätkän kim bar heç armansiz qäbirgä…

***

Eytilar nesihät šmürdä bäzän,

Bilgängä – marҗandur, bilmisä – ärzän.

Kšŋülgä qondurğan savaqtin bšläk,

Һär kimçün çiqarğan hulasä ävzäl.

***

Män bir qizi uyğur degän häliqniŋ,

Kšp izdigän šz bähtini äriktin.

Täŋsiz täğdir tälkisidin bezar bop,

Kütüp jürgän taŋ etişin şäriqtin.

***

İhtidarni kšrüp turup kšrälmigän,

Adämlär bar utuğumğa kšnälmigän.

Mänmu bändä bšlängüm bar huş-şatliqqa,

Bu hayatqa jiğlaşqila tšrälmigän.

***

Layiq җayğa oltiray, qoy ärkimgä,

Һaҗät ämäs toyniŋ tšri, togasi.

Bu šmürdä qanaätçan qälbimgä,

Ävzäl haman šz hälqimniŋ duasi.

***

Dağ kältürüp hšrmitigä, nam-şänigä,

Kšrgüŋ käldi uniŋ mäyüs halitini.

Bäs, torima yätsun mähsät-nişaniğa,

Qayrimayli qiranniŋ qoş qanitini.

***

Mahtaş, mänsäp şärviti mäs qilidu,

Mäs adämdin barçä äl säskinidu.

Bändä bärgän bähittin baş aylinip,

Bir šmürlük sägimäk täs kelidu.

***

Һaman pulniŋ quli bolup yaşiğan,

Näp-paydisi šz beşidin aşmiğan.

Adämlär bar arimizda qädrini

Bayliq bilän šlçäp, kškläp yaşniğan.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ