Ömlügi yoq jutta bärikät bolmaydu

0
767 ret oqıldı

Erşat ÄSMÄTOV/ «Uyğur avazi». a.ershat@mail.ru/ Ötkän häptidä Almutida talantliq yazğuçi häm satirik Abduhaliq Mahmudovniŋ 70 jilliq tävälludiğa munasivätlik çoŋ ziyapät štküzüldi. Bu sänä qäläm sahibiniŋ jutdaşliri — besağaşliqlar täripidin mäzmunluq häm juquri däriҗidä uyuşturuluptu.Tävällud egisi nağra-sürnäylär sadasi bilän kütüvelindi, uniŋ hšrmitigä nahşa-saz, ussullar orunlandi, qälimigä mänsüp äsärliri sähniläştürüldi…

Buniŋ hämmisini bayqap oltarğan yenimdiki Panfilov nahiyäsiniŋ Pänҗim yezisidin kälgän mehman, millätpärvär insan Şämsimähämät  Şämsidin akimiz: «Apirin! Moşuniŋ hämmisi — besağaşliqlarniŋ šmlüginiŋ ipadisi» däp sämimiyitini bildürdi. Aqsaqalniŋ pikrigä mänmu qoşuldum.

Talğir nahiyäsiniŋ uyğurlar ziç yaşaydiğan Besağaş yezisi — häqiqätänmu ülgilik jut. Çünki u hämmä җähättin — urpi-adätlirimizni, mädäniyitimizni saqlap, rivaҗlanduruşqa munasip tšhpisini qoşup kelivatidu. Jigitbeşi Ähmätҗan Ahmollaev rähbärligidiki җamaätçilik işlar aktivistliriniŋ «bir yaqidin — baş, bir yäŋdin qol çiqirişi» nätiҗisidä 1989-jildin buyan yezidiki 29-mäktäptä (şundaqla keyiniräk qäd kštärgän 28-mäktäptä) uyğur sinipliri paaliyät elip berivatidu.

Moşu bir kiçikkinä jutta šsüp, ana tilimizda oquğan jigit-qizlarniŋ käyni elimizdiki aliy oquş orunlirida bilim elivatsa, aldi çät ällärdä tähsil kšrüp, ilim-pän duniyasida häm härhil sahada çoŋ-çoŋ hizmätlärdä işlävatidu. Başqisini eytmiğanda Abduhaliq Mahmudovniŋ qizi Mahiräm «Bolaşaq» programmisi boyiçä Angliyadä magistraturini tamamlap, hazir Astanadiki  Nazarbaev  universitetiniŋ doktaranturisida oquvatidu. Oğli Arslan Almutida Qazaq milliy universitetni tügitip, Moskvadiki häliqara häliqlär dostluği universitetida bilim elivatidu. Mana moşuniŋ hämmisi pärzäntlirigä toğra tälim häm bilim bärgän, milliy maaripimiz täğdirigä bepärva qarimiğan aŋliq äzimätlär bilän ustazlarniŋ ämgäk-äҗriniŋ häm birlik-šmlüginiŋ nätiҗisidur. Buniŋdin taşqiri besağaşliqlar milliy näşirlirimizgä muştiri boluş, teatrimizni ziyarät qiliş, uyğur yazğuçi-şairliriniŋ kitaplirini setiveliş җähättinmu kšçniŋ aldida kelivatidu. Mundaq utuqlarğa päqät ittipaqliği yaraşqan, aqsaqalliriniŋ nesihät-mäslihitigä riayä qilidiğan, millätpärvär-vätänpärvär insanlar җämlängän juttila qol yätküzüş mümkin.

Män bu yärdä bir jutnila ülgä süpitidä kältürüp šttüm. Bähitkä  yarişa, mundaq uyğur jutliri nurğun. Şundimu, bähitkä qarşi, birlik-ittipaqliği kšŋüldikidäk bolmay, işliri jürüşmäyvatqan jutlarmu yoq ämäs. Jut rähbärlirini sayliğanda, heçbir qarşiliğini bildürmäy yaki jiğinğa  qatnaşmay, keyiniräk ularğa beqinğusi kälmäydiğan, qilğan işini yaqturmaydiğanlar çiqip qalidu. Öziniŋ  qolidin iş kälmäydiğan,  işligänlärni asassiz tänqitläydiğan «bilärmän», «mämädanlarmu» tepilidu. Undaqlar adättä šzlirini hämmidin äqillik çağlap, aŋliq jutdaşliriniŋ, kšpni kšrgän aqsaqalliriniŋ gepini quliğiğa qisqisimu kälmäydu. Äŋ yamini, šziniŋ pikri, mävqäsi yoq bepärvalar jut işiğa tamamän arilaşmay, «beşini çškürüvelip» yetivalidu. Һä, mundaq ähvalniŋ birlikniŋ, bärikät-amätniŋ yoqilişiğa, umumän, jut işiniŋ bärbat boluşiğa elip kelişi täbiiy. Aqsaqalini tiŋşimiğan, rähbirigä beqinmiğan jutta mädäniyätmu, tälim-tärbiyimu toğra yolğa qoyulmaydu. Pärzäntliriniŋ ädäp-ählaqi, tärtip-intizami buzulidu. Һä, tärbiyä kšrmigän ävlatniŋ härqandaq yaman yolğa çüşüşi, hiyanät-җinayätkä berişi ehtimaldin jiraq ämäs. Buniŋ aqiviti jut abroyini tšküşi, millät şänigä dağ kältürüşi mümkin. Şuŋlaşqimu juqurida kštirilgän mäsilä häqqidä җiddiy oylinip, uniŋdin tegişlik hulasä çiqarğinimiz ävzäl.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ