Һemitahun TOHTASUNOV

0
666 ret oqıldı

Biyil 4-yanvar' küni kšrnäklik märipätçi, peşqädäm ustaz, Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Һemitahun Tohtasunov 88 yeşida vapat boldi. Һemitahun Tohtasunov 1929-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Gomba yezisida tuğulğan. 1943-jili Yarkänt şähiridiki I.Altınsarin namidiki mäktäp-internatni tamamliğandin keyin, kindik qeni tamğan jutidiki Saribulaq başlanğuç mäktividä ustazliq paaliyitini başlidi. 1943 – 1946-jilliri Yarkänt şähiridiki pedagogika uçiliöesida oqudi. 1948 – 1952-jilliri Abay namidiki Qazaq pedagogika institutiniŋ himiya-biologiya fakul'tetida tähsil kšrdi.

İnstitutni tamamliğandin keyin, Kätmän ottura mäktividä muällim, andin mäktäp mudiriniŋ orunbasari boldi, kšp jillar davamida Çarin vä Avat ottura mäktäpliridä mudirliq qildi. Andin Uyğur, Panfilov, Kegän vä Narinqol nahiyälirini šz içigä alğan vilayätlik 3-sirttin oqutuş mäktividä mudir bolup işlidi.

Ariliqta, ailäviy şaraitqa bağliq, Talğir nahiyäsiniŋ Kalinin yezisidiki (hazirqi Tuzdibastav ottura mäktividä) üç jil işläp, keyin paaliyitini Çonҗa yezisidiki uyğur ottura mäktividä davamlaşturdi. Bahar yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäptä mudirniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari bolup işläp, 1990-jili hšrmätlik däm elişqa çiqti. Şuniŋdin keyin iҗadiyät bilän şuğullinip, «Ömrüm ävlatqa çiraq», «Ana jutum», «Ömür davanliri» vä «Mängilik dostıq» toplamlirini näşirdin çiqardi.

Märhum qäyärdä vä qandaq lavazimni egilimisun, härdayim işbilärmänligi vä juquri täşkiliy qabiliyiti bilän kšzgä çüşüp kälgän edi. Öziniŋ ämgäkçanliği, çoŋ-kiçikkä bolğan illiq munasiviti, siliq-sipayiliği vä dilkäşligi bilän dayim päriqlinip turatti. Ailidä mehrivan ata, qerindaşliriğa kšyümçan, dost-buradärlirigä sadiq insan edi.

Һemitahun Tohtasunovniŋ märipät sahasidiki uzun jilliq ämgigi munasip bahalinip, nahiyälik, vilayätlik maarip bšlümliriniŋ vä Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrliginiŋ kšpligän pähriy yarliqliri vä tävälludluq medal'lar bilän mukapatlandi.

Öz käspini җan dili bilän sšygän, jutdaşliri vä şagirtliri arisida çoŋ hšrmätkä sazavär bolğan salahiyätlik märipätçi Һemitahun Tohtasunovniŋ yarqin qiyapiti bizniŋ qälbimizdä ta äbät saqlinidu.

«Uyğur avazi» gezitiniŋ tährirati. 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ