Behätärlik yolidiki җavapkärlik väzipä

0
54 ret oqıldı

Qazaqstan BDT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi süpitidiki җavapkärlik väzipisini orunlaşqa kirişti. Җumhuriyät bayriği Behätärlik Keŋişiniŋ Zali aldiğa ornitildi, mämlikitimiz delegatliri birinçi mäҗliskä qatnaşti. Uniŋda qatnaşquçilar yanvar' eyiğa bälgülängän iş programmisini tästiqlidi.Qazaqstan namidin sšzgä çiqqan Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ BDTtiki vaqitliq işäşlik väkili Barlıbay Sadıqov Qazaqstan üçün muhim bolğan mäsililärgä tohtaldi. Asasliq yšnilişlär tizimida aldini eliş diplomatiyasi vä işänçä çarilirini küçäytiş, qural tarqatmasliq, toqunuşlarni birtäräp qiliş vä häliqara terrorizmğa qarşi turuş ohşaş väzipilär turidu.

Mämlikitimizniŋ BDT Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs äzasi bolup saylinişi muhim taşqi säyasiy vaqiä boldi. Däsläpki qetim Birläşkän Dšlätlär Täşkilatiniŋ alämşumul teçliq vä behätärlikni saqlaş vakaliti jüklängän muhim häliqara quruluminiŋ tärkivigä Märkiziy Aziya dšliti kirdi. Bu yärdä şuni qoşumçä qiliş keräkki, BDTqa äza hazirqi 193 dšlätniŋ üçtin bir qismi heçqaçan Behätärlik Keŋişiniŋ äzasi bolmiğan.

Bizniŋ mämlikitimiz bilän billä Behätärlik Keŋişigä turaqliq ämäs qatnaşquçi süpitidä yänä tšrt dšlät – İtaliya, Efiopiya, Boliviya vä Şvetsiya kirdi. Buniŋda štkän jili saylanğan bäş mämlikät (Behätärlik Keŋişiniŋ turaqliq ämäs on äzasiniŋ bäşi här jili almaşturulidu, yeŋi saylanğan mämlikätlärniŋ vakalätlik qäräli – ikki jil) – Yaponiya, Ukraina, Urugvay, Senegal vä Misir Behätärlik Keŋişiniŋ tärkividä qalidu. Qazaqstan 2017-jili mana moşu mämlikätlärniŋ väkilliri, şundaqla bäş turaqliq äza – Rossiya, Büyük Britaniya, Hitay, Frantsiya vä AQŞ bilän hämkarliqta işläydu.

Javap qalduruŋ