Astana җäriyani – teçliqpärvärlik yšniliştiki çoŋ qädäm

0
538 ret oqıldı

Seşänbä küni paytähtimizdä Siriya mäsililirini rätläş boyiçä ikki küngä sozulğan häliqara muzakirilär ayaqlaşti. Bu muzakirilär nätiҗisi boyiçä täräplär Siriyadiki birnäççä jildin beri davamlişip kelivatqan toqunuşlarni teçliq yoli bilän häl qiliş yšnilişidä birnäççä muhim qararlarni qobul qildi.Mälumki, Rossiya, Türkiya vä İran dšlätliriniŋ täklivi bilän, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti N.Nazarbaevniŋ qollap-quvätlişi bilän Siriya mäsilisi boyiçä muzakirilärni Astanada štküzüş kelişilgän edi.

Mäzkür muzakirilär başliniştin ilgiri Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Taşqi işlar ministrligi räsmiy Astananiŋ asasiy missiyasi täräplärniŋ sistemiliq räviştä muzakirilär jürgüzüşigä şarait yaritiş bilän çäklinidiğanliğini, šziniŋ betäräp bolup qalidiğanliğini bildürdi. Taşqi işlar ministri Qayrat Abdrahmanov täkitliginidäk, räsmiy Astana barliq qatnaşquçilarğa Astanadiki uçrişiş vaqtida mümkinqädär dostluq şaraitni täminläş üçün barliq mümkinçiliklärni yaratti. Bu häqtä ministr šziniŋ muzakirilär ahirida sšzligän sšzidä mundaq dedi:

— Astana Siriyadiki mäsililärni rätläş boyiçä häliqara uçrişişni qobul qildi. Һämmiŋlarğa mälum, uçrişiş Rossiya vä Türkiya prezidentliriniŋ Astanada Siriya hškümiti bilän quralliq oppozitsiya arisidiki mäsiligä munasivätlik muzakirilär štküzüş toğriliq täşäbbusi asasida štti. Qazaqstan Prezidenti Nursultan Nazarbaev bu täşäbbusni toluq qollap-quvätlidi vä җäriyanni ämälgä aşuruş üçün Qazaqstan paytähtidä kontseptsiyani täminläşkä täyyar ekänligini täkitlidi. Biz häliqara vä yärlik ammiviy ähbarat vasitiliriniŋ väkillirini qoşqanda, qatnaşquçilar üçün Astanadiki uçrişiş päytidä mümkinqädär dostluq şaraitni täminläş üçün barliq mümkinçiliklärni yarattuq.

Muzakirigä qatnaşqan täräplär häliqara çarä-tädbirniŋ uyuşturuluşiğa vä uniŋ oydikidäk štüşigä şarait yaratqan Dšlät rähbiri N.Nazarbaevniŋ ämgigigä juquri baha bärdi. Mäsilän, BMT Baş kativiniŋ Siriya boyiçä mähsus väkili Staffan de Mistura:

— Birinçi novättä, BMT Baş kativi Antonio Gutterişniŋ namidin moşu muhim çarä-tädbirgä täşäbbuskar bolğan Qazaqstanğa, Siriyadä teçliq ornitiş işiğa zor tšhpä qoşuvatqan Prezident N.Nazarbaevqa täşäkkür izhar qilimän. N.Nazarbaev konferentsiyaniŋ utuqluq štüşi üçün bevasitä ülüş qoşup, barliq şaraitlarni yaratti. Moşu kämgiçä Siriyadiki ähvalni iҗabiy häl qiliş üçün eniq bir sistema, haҗät mehanizm bolmidi. Bu qetim bolsa, biz eniq bir sistema boyiçä işliduq. Gumanitarliq yardämnimu muhakimä qilduq. Ändiki mäsilä toqunuşlarğa yol qoymasliqniŋ mehanizmlirini tepiş. Bu җähättin Astana җäriyani dairisidä nurğun iş ämälgä aşuruldi. Şuniŋ bilän billä Rossiya, Türkiya vä İran dšlätlirigä Siriyadiki uruş rejimini tohtitişqa kapalätlik qiliş ohşaş җavapkärlikni šz zimmisigä alğanliğiğa täşäkkürümni izhar qilimän. Biz uruşni tohtitişimiz keräk. Siriya täripidin Siriya hškümiti bilän oppozitsiyaniŋ rolini täkitligüm kelidu. Moşu yärgä kelip, uzun jillardin keyin däsläpki qetim muzakirilär üstiligä oltiriş üçünmu çoŋ iradä keräk. Män keyinki häptidä N'yu-Yorkqa uçimän. Şu yärdä Jenevidiki muzakirilärgä täyyarliqlarni başlaymiz. Astana җäriyanidin biz çoŋ ihtidar kšrüvatimiz, — däp täkitlidi.

Astana җäriyaniniŋ nätiҗisigä munasivätlik Siriya hškümitiniŋ delegatsiyasimu šzliriniŋ täşäkkürini izhar qildi. Bu dšlätniŋ BMT yenidiki Turaqliq väkili Başar äl-Djaffari šzliriniŋ asasiy mähsiti uruşni tohtitiş, teçliqqa yetiş ekänligini täkitlidi.

Astanadiki ikki küngä sozulğan uçrişişta biz tävlük boyi işliduq. Täräplär šzara murassägä kelişniŋ muhim ekänligini çüşinivatqanliğini kšrsätti. Muzakirilär davamida biz šz mähsitimizgä yetişkä, oq etişni tohtitişni täminläp, toqunuşni diplomatiyalik yol bilän, teçliq säyasiy qararlar yoli bilän häl qilişqa tiriştuq. Nätiҗidar işlişimiz üçün härtäräplimä şarait yaratqan Qazaqstan Җumhuriyitigä vä Prezident N.Nazarbaevqa täşäkkür izhar qilimiz. Astana җäriyanini uyuşturuş arqiliq Qazaqstan šziniŋ iradisini kšrsätti. Siriya hškümiti dšlättä teçliq ornitişqa intilidu. Äpsus, hazirmu qan tškülmäktä. Şuni tohtitiş üçün härhil dšlätlärdin mähsus delegatlar jiğildi. Һämmisi qan tšküşni tohtitişqa tirişti. Astana – eniq qädämlär muhakimä qilinğan җay. Biz eniq qädämlärni muhakimä qilduq vä eniq nätiҗilärgä qol yätküzduq. Bu җäriyanniŋ orni alahidä, — dedi Başar äl-Djaffari.

Astana җäriyani tüpäyli qol yätkän çoŋ utuq – Siriyadä oq etişniŋ tohtitilişiğa vä täräplärniŋ bir-birigä iğvagärligigä yol qoymasliğiğa kapalätlik qilidiğan üçtäräplimä mehanizm qeliplaşturuldi. Rossiya, Türkiya vä İran dšlätliri oq etişni tohtitiş rejimiğa kapalätlik qilidu, degän qarar qobul qilindi.

Täkitläş lazimki, Astana җäriyanida täräplär oq etişni tohtitişni täminläş mäsilisigä alahidä kšŋül bšldi. Bäş jildin beri davamlişivatqan uruştin zärdap çekivatqan Siriya hälqiniŋ täğdirigä qaraydiğan bolsaq, buniŋ nahayiti muhim ekänligi çüşinişlik. Moşuniŋğa munasivätlik Astana җäriyaniğa qatnaşqan çätällik vä vätänlik säyasätşunaslarniŋ pikri ohşaş boldi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ