Häliq nahşiçisi – hälqiniŋ jürigidä

0
723 ret oqıldı

Tärҗimihal sähipiliridin: Qasim Muhtärov, Uyğur nahiyäsiniŋ Avat yezisida duniyağa kälgän. 1970-jili ottura mäktäpni tamamliğandin keyin, Taşkänt mädäniyät tehnikumiğa oquşqa çüşidu. 1976-jili Çoŋ Aqsu yezisida täşkil qilinğan ansambl'niŋ tärkividä paaliyät elip baridu. Һazir u «Arzu» nahşa-ussul ansambliniŋ äzasi.Şahrizada SABİTOVA, «Uyğur avazi»/ «Peşanigä yezilğan täğdiriŋdin qeçip qutulmaysän», däp qoyidiğan çoŋlar. Bu sšzlär bu qetim Qasim akiniŋ lävzidin başqiçä çiqti. Anisi Mäslät bilän atisi Mäҗän Qasim naresidä çeğida aҗrişip ketiptekän. Anisiniŋ jürigini yarilimas üçün Qasim aka heçqaçan «Atam qeni?», däp sorimaptu. Һätta, mäktäp täripidin «yerim jitim» däp berilidiğan kiyim-keçäkni alğinida, anisiğa kšrsätmäy, špkidäp jiğlavalattekän.

Boyiğa ana süti bilän kirgän sän°ätkä bolğan iştiyaq Qasim akiniŋ boyida tšrt-bäş yaşlirida bayqilidu. Yeziğa kälgän härhil kontsertlar tamamlinişi bilänla tšrt yaşliq Qasimni avatliqlar sähnigä çiqirip, «bizniŋ yaş talant egisi» däp nahşa eytquzattekän. Qasim aka bäş yeşida «Qara däydu» häliq nahşisini babiğa yätküzüp orunlap, kšpçilikniŋ alqişiğa bšlinidu häm sän°ätkä bolğan muhäbbiti kündin-küngä ulğiyişqa başlaydu.

Şu zamanlarda aq saqalliq Olalim, Mäŋsür, Mähämmät isimliq bovaylar beşi qoşulup qalsa, yezini çaŋ kältürüp, bir jürüş İli nahşilirini milliy saz äsvaplar bilän eytidiğan. Şu ahaŋlar heli Qasim akiniŋ quliğiniŋ tüvidä җaraŋlaydu.

Mäktäp bosuğisini atliğandin keyin uniŋ sän°ätkä bolğan iştiyaqi tehimu küçiyidu. Çünki sinip yetäkçisi Ayim Äkbärova, keyiniräk tarihiy vätinimizdin çiqqan talantliq ustaz Äkräm Һämraev yaş nahşiçi Qasim Muhtärovqa yol-yoruq kšrsitip, sän°ät sahasiğa bolğan qädimini qollap-quvätläydu. Yaş talant egisi sän°ät šmigi täripidin uyuşturulğan härhil bayqaş-kšrüklärgä qatnişip, mukapatliq orunlarni elişqa muyässär bolidu. Qasimniŋ yeqimliq avazi päydin-päy nahiyä hälqiniŋ jürigidin orun elişqa başlaydu. 9-sinipta oquvatqan päytidila, Avat yezisida nahşiçi däriҗisigä kštirilip, yaşlarniŋ šyliniş toyliriğa täklip qilinidu.

1977-jili Ämgäk kolhozidiki ansambl'niŋ bädiiy rähbiri Şamahun Nurumov ussulçi, sazändä häm nahşiçi Qasim Muhtärovniŋ talantiğa qayil bolup, muqamlar yezilğan plastinkini soğa qilidu vä uni ansambl' äzaliriğa ügitişni tapşuridu. Şu jilliri milliy mädäniyitimizni, sän°itimizni qayta tikläştä dapçi Marat Nizahunov, ravapçi Tayirҗan Bäkriev, tämbürçi Mähsim Däraev kšp äҗir siŋdüridu. Tädbirçan rähbär Şamahun Nurumov ansambl'diki milliy saz äsvaplar qatarini kšpäytişni reҗiläp, Qasim Muhtärovqa çaŋ çalğu äsvavini tapşuridu. Dutardin başqa çalğu äsvap tutup kšrmigän yaş nahşiçi heli märhum muqamçi Ğopurҗan Qadirhaҗievniŋ yardimi tüpäyli, uni qisqa muddät içidä üginip, 1984-jildin etivarän çaŋ çelip, nahşa eytişqa başlaydu.

Keyiniräk bu ansambl' nahiyälik statusqa erişip, «Arzu» häliq-nahşa ussul ansambli» bolup šzgiridu. Mana şuniŋdin buyan mäzkür ansambl'da paaliyät elip berivatidu. Qasim Muhtärov kontsertliq programmilirida muqam dastanlirini repertuaridin çiqarmay, җanliq avaz bilän hälqiniŋ jürigigä yätküzüp kelivatidu.

Räpiqisi Җanaräm Däraeva mäzkür ansambl'niŋ nahşiçisi, känҗä qizi Nargiza ussulçi, ändi çoŋ oğli Ümütҗan vä kelini Sayida Q.Ğoҗamiyarov namidiki җumhuriyätlik dšlät akademiyalik Uyğur teatrida işläydu.

Navattäk tatliq yättä nävrisimu sän°ät şäydaliri.

Sürättä: 1. Q.Muhtärov. 2. «Arzu» ansambliniŋ bügünki tärkivi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ