Dšlät ihtisadini täräqqiy ätküzüşkä haҗät ihtidar bar

0
610 ret oqıldı

Ötkän җümä küni Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ qatnişişi bilän Qazaqstan Һškümitiniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Uniŋda dšlitimizniŋ 2016-jildiki iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ asasiy nätiҗiliri muhakimä qilindi.

Prem'er-Ministr Baqıtjan Sağıntaev biyilqi jil muhim vaqiälär bilän başlanğanliğini täkitläp, Prezidentniŋ tapşurmisiğa muvapiq Һškümät säyasiy islahatni ämälgä aşuruşqa kirişkänligini eytti. Moşuniŋğa munasivätlik hazir dšlät hakimiyiti tarmaqliriniŋ arisidiki vakalätliklärni qayta bšlüş boyiçä qanun layihisi täyyarlanmaqta. «Duniya ihtisadidiki җiddiy ähvallarğa qarimay, štkän jilni biz iҗabiy nätiҗilär bilän ayaqlaşturduq. İçki umumiy mähsulat šsümi bir payizni täşkil qildi. Uniŋğa, birinçi novättä, Sizniŋ bohranğa qarşi programmilarniŋ qobul qiliş boyiçä tapşurmiliriŋiz tüpäyli qol yätküzduq. Umumän, Һškümät ihtisadiy šsüm vä häliqniŋ paravänligini täminläşkä qaritilğan barliq tapşurmilarni orunlidi», dedi B.Sağıntaev.

Һškümät rähbiri, şuniŋ bilän billä Prezidentniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä eytilğan tapşurmilarni orunlaş biyil Һškümätniŋ asasiy väzipisi bolidiğanliğini täkitlidi.

Şuniŋdin keyin ihtisattiki ähval toğriliq Milliy ihtisat ministri Timur Süleymenov hesavat bärdi. Ministrniŋ täkitliginidäk, štkän jili asasiy makroihtisadiy kšrsätküçlär taşqi sälbiy amillarniŋ täsirigä qarimastin yahşi däriҗidä saqlandi.

Ötkän jilniŋ beşida tovar bazirida duniyaviy bahalar birqädär tšvänlidi. Şuniŋğa qarimastin, «Nwrlı jol» dšlät programmisiniŋ, sahaliq programmilarniŋ, Һškümät vä Milliy bankniŋ bohranğa qarşi reҗiliriniŋ dairiliridä qobul qilinğan çarä-tädbirlär ihtisadiy šsüm vä makroihtisadiy turaqliqni täminläşkä şarait yaratti. İhtisatniŋ šsümigä yeza egiligi, transport, sanaät, quruluş ohşaş sahalar iҗabiy täsir qildi. Şuniŋ bilän billä 2016-jilniŋ nätiҗiliri boyiçä asasiy kapitalğa investitsiyalär kšlämi 5,1 payizğa, yäni 7,7 trillion täŋgigä aşti. İnvestitsiyalärniŋ asasiy šsümi yeza egiligidä, tağ-kan sanaitidä, sodida, qozğalmaydiğan mülük operatsiyaliridä bayqaldi.

Ministr biyil ministrlikniŋ Prezidentniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübiniŋ dairisidä berilgän tapşurmilarni, ävzälliklär berilivatqan dšlätlik programmilarni ämälgä aşuruşqa alahidä diqqät bšlidiğanliğini, şuniŋ bilän billä tiҗarätni jürgüzüş üçün şaraitlarni yahşilaş işlirini davamlaşturidiğanliğini eytti.

Ötkän jilniŋ byudjetiniŋ orunlinişi toğriliq Maliyä ministri Baqıt Sultanov hesavat bärdi. Ötkän jil bilän selişturğanda dšlät byudjeti kirimliri 1,3 trillion täŋgigä yaki 25 payizğa šskän. Bu Milliy fondtin ahça elişni 370 milliard täŋgigiçä azaytişqa şarait yaratti. Çiqimlar 2015-jil bilän selişturğanda 1,5 trillion täŋgigä artuq ämälgä aşurulğan. Jil nätiҗisi boyiçä җumhuriyät byudjetidiki ihtisat qiliş 110 milliard täŋgini täşkil qildi.

2016-jili җumhuriyätlik byudjetniŋmu, yärlik byudjetlarniŋmu barliq iҗtimaiy mäҗburiyätliri toluq orunlandi. Şuniŋ bilän billä štkän jili 472 milliard täŋgä bšlüngän «Nwrlı jol» dšlät programmisiniŋ birjilliq qismi toluq ämälgä aşuruldi. «Qanuniylaşturuşniŋ mävsümi ayaqlaşti. 5,7 trillion täŋgä qanuniylaşturuldi, bu däsläpki tähminlärdin biraz juquri. Ötkän jili umumiy bahasi 30 milliard täŋgigä 147 ob°ekt hususiylaşturuldi» dedi B.Sultanov. Älvättä, ministrliktä ayrim kamçiliqlarniŋmu bolğanliği eniq. Mäsilän, štkän jili byudjettiki 36 milliard täŋgä šzläştürülmidi. Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri bu mäbläğni äytävir, häşläş keräk däp «qandaq bolsa, şundaq» häşläşkä bolmaydiğanliğini qattiq äskärtti.

«Һämmimiz dšlät hadimi. Dšlätkä, häliqqä hizmät qilişimiz keräk. Ändi hizmät qilayli. Dšlätniŋ härbir tiyinini ihtisat qiliş haҗät. Silärgä byudjet berildi. Uni qandaq ihtisat qilişni silär oylişiŋlar keräk. Ägär ihtisat qilinsa, şundaqlarğa mäbläğ bšlüş lazim», dedi Dšlät rähbiri.

Elimizdiki maliyä sahasidiki ähvalni Milliy bankniŋ räisi Daniyar Aqışev eytip bärdi. Baş bankirniŋ täkitlişiçä, Qazaqstanniŋ maliyä ähvalida täşviş yoq. İş sistemiliq räviştä ämälgä aşuruluvatidu. Täŋginiŋ almaşturuş bahasi turaqlandi. U ob°ektiv amillarğa muvapiq kelidu vä işläpçiqarğuçilarniŋ riqabätkä qabilliğini täminläydu.

Dšlät rähbiri Milliy bankniŋ işiğa iҗabiy baha bärdi. «Ötkän jili eğir bolğiniğa qarimay, Milliy bank yahşi işlidi. Ändi bankniŋ imkaniyätlirini qanun arqiliq küçäytiş toğriliq tapşurma bärdim. Milliy bankniŋ işiğa tosalğu bolidiğanlarni maliyä sahasiğa tosalğu bolğuçilar süpitidä  җazalaş keräk», dedi Nursultan Nazarbaev.

Ötkän jili elimizniŋ agrosahasi üçünmu utuqluq boldi. Prem'er-Ministrniŋ orunbasari – Yeza egiligi ministri Asqar Mırzahmetovniŋ eytişiçä, biyilmu vä keläçäktimu utuqlarni qolğa kältürüşkä şaraitlar bar. «Prezidentniŋ alğa qoyğan väzipilirini orunlaş üçün haҗät çarä-tädbirlär ämälgä aşuruldi. Birinçi tapşurma – subsidiyalär printsiplirini qayta qaraş. Moşuniŋğa munasivätlik on bir nätiҗidarliği tšvän subsidiyalär türi elindi, 35 subsidiyaläş türigä normativliq šzgirişlär kirgüzüldi. Şuniŋ nätiҗisidä işläpçiqarğuçilarni dšlät täripidin qollaş çarilirini šz içigä alidiğan çarä-tädbirlär 7,5 hässigä aşti. Bu җähättin bolupmu kiçik egiliklär bilän kooperativlarğa yetärlik kšŋül bšlündi. Һazir biz ahirqi nätiҗigä, yäni mähsuldarliqqa vä qayta işläş quvitigä kšpiräk diqqät ağduruvatimiz», dedi A.Mırzahmetov.

Dšlät rähbiriniŋ tapşurmisi dairisidä qoşumçä vä kiçik egiliklärni kooperativlarğa biriktürüş, haҗät infraqurulumi bar mähsulatlarni qayta işläşni küçäytiş işliri ämälgä aşuruluvatidu. Şuniŋ nätiҗisidä 15 miŋ qoşumçä egilikni šz içigä alğan 157 kooperativ qurulğan.

İnvestitsiyalär vä täräqqiyat ministri Jeŋis Qasımbek štkän jili qayta işläş sanaitidä mähsulat 0,7 payizğa aşqanliğini täkitlidi. Uniŋğa räŋlik metallurgiya, qara metallurgiya, farmatsevtika vä elektrotehnika sahasidiki šsüm tüpäyli qol yätti. Maşina yasaş sahasida biraz tšvänläş bayqalmaqta. Sävävi istimalçilarniŋ ehtiyaҗi azayğan, ikkinçidin, işläpçiqiriş kompaniyalärniŋ җšndäş işliriğa muhtaҗliq tšvänligän.

Ötkän jili İndustriyaläştürüş häritisi dairisidä umumiy bahasi 878 milliard täŋgä bolğan 13 layihä işqa qoşulup, 10 miŋ turaqliq iş orni eçildi. Häritä dairisidä layihilärdin bir jilda 2,2 trillion täŋgä mähsulat çiqirilğan. «Biyil umumiy bahasi 700 milliard täŋgä bolidiğan 100din oşuq layihä ämälgä aşurulidu. Uniŋ 25i däsläpki yerimjilliqta işqa qoşulidu. Şuniŋ nätiҗisidä yänä 10 miŋ iş orni eçilişi keräk. Jil nätiҗisi boyiçä qayta işläş sahasiniŋ šsümini 2 payizğiçä yätküzüşni planlavatimiz», dedi ministr.

Käŋäytilgän mäҗlistä birqatar vilayätlär hakimliri sšz sšzläp, Dšlät rähbiri tapşurğan väzipilär bilän qobul qilinğan programmilarniŋ qandaq ämälgä aşuruvatqanliği toğriliq hesavat bärdi.

Һesavatlar tiŋşilip, muhakimä qilinğandin keyin Dšlät rähbiri mäҗlisni hulasiläp, mäҗlistä muhakimä qilinivatqan mäsililärniŋ ähmiyitigä tohtilip, Һškümät äzaliriğa eniq tapşurmilarni bärdi.

Prezident dšlät ihtisadini täräqqiy ätküzüş üçün haҗät ihtidar bar ekänligini täkitläp, içki umumiy mähsulatniŋ turaqliq šsümini 2 payiz däriҗisidä saqlaş muhimliğini täkitlidi.

Qazaqstan Prezidenti regionlarda täräqqiyatniŋ industriyalik-innovatsiyalik programmisi dairisidä qolğa elinivatqan layihilärgä diqqät bšldi. Һakimlarğa täräqqiyat institutliri bilän vä başqimu dšlät organliri bilän birlişip, qeliplaşqan ähvalni tüzäşni tapşurdi.

Qazaqstan Prezidenti dšlät sanaät orunliriniŋ ülüşini azaytişniŋ muhimliğini, hususiylaşturuş nätiҗisi boyiçä dšlät mülkidä qaldurulidiğan, asasiy däp etirap qilinğan täşkilatlarniŋ eniq tizimini yasaşniŋ ähmiyitini eytti. «Һškümätkä «Yellow Pages» qaidisigä muvapiq, dšlät mülkidä qalidiğan mähkimilär bilän sanaät orunliriniŋ asasiy tizimlirini täyyarlaşni tapşurimän. Bu tizimğa kirmigän sanaät orunliri 2020-jilğiçä hususiylaşturuluşi yaki yepilişi keräk. Moşuniŋğiçä tästiqlängän hususiylaşturuşniŋ kompleksliq planiniŋ tizimğa munasivätlik işni 2020-jilğiçä ämäs, 2018-jilniŋ ahiriğiçä ämälgä aşuruş lazim», dedi Dšlät rähbiri.

Qazaqstan Prezidenti dšlätlik setiveliş sahasida importni almaşturuşqa vä vätänlik sanaätni täräqqiy ätküzüşkä şarait yaritişniŋ muhimliğiğa alahidä diqqät bšldi. Moşuniŋğa munasivätlik Dšlät rähbiri Һškümätkä hakimiyätlär vä tiҗarät väkilliri bilän birlişip, çoŋ sanaät orunlirida yärlik täminläş ülüşini aşuruş boyiçä izçilliq bilän eniq indikatorlarni bälgüläşni tapşurdi.

Dšlät rähbiri salamätlik saqlaş sahasida jürgüzülüvatqan islahatlarniŋ ähmiyitigä tohtilip, şularniŋ nätiҗilirigä muvapiq kšrsitilidiğan hizmätlär süpitini aşuruş mähsät qilinivatqanliğini  eytti. Şuniŋ bilän billä Dšlät rähbiri bu sahani täräqqiy ätküzüşkä bšlünüvatqan byudjet mäbliğiniŋ nätiҗidarliğiniŋ tšvänligini eytti.

Dšlät rähbiri mäҗlis ahirida Astanada EKSPO-2017 häliqara kšrgäzmisi mavzusiğa vä keyin uniŋ infraqurulumini nätiҗidarliq paydiliniş haҗätligigä alahidä kšŋül bšldi. Şundaqla ämälgä aşuruluvatqan islahatlar bilän bälgülängän väzipilärniŋ ämälgä eşişiğa härbir rähbärniŋ bevasitä җavapkär bolidiğanliğini täkitlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ