Çüş

0
591 ret oqıldı

Kün  oltirip käçqurun,

Tamiğimni yäp tursam.

Öygä bärgän däriskä,

Täyyarlinay däp tursam.Kimdu-biri taladin,

Çaqirğandi üşqetip.

Çiqivedim Dilbärkän,

Kättim mänmu qetilip.

«Oqi» desä apamğa,

Dedim:  «Kättim män herip».

Televizor kšräy däp,

Turuvaldim bezirip.

Kino pütti bir çağda,

Paraŋ selip, käç qilduq.

Ätigändä çay içip,

Kättim çala uyqida.

Däris štär muällim,

Şundaq çevärlik bilän

Meniŋ bolsa kšzlirim,

Barar edi jumulup.

Uyqa yeŋip bir çağda,

Tatliq uhlap qaptimän.

Qattiq çšçüp bir çağda,

«Apa, apa» däptimän.

Ohansam män, külüşär,

Sinipni çaŋ kältürüp.

Jiğlavättim çidalmay,

Muällimgä tälmürüp.

Mundin keyin oyunni,

Mäzgilidä oynaymän.

Özämni häm sinipni,

Uyatqa heç qoymaymän.

Aliyäm ÖMÄROVA,

Malivay ottura mäktiviniŋ 5-sinip oquğuçisi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Millätlär dostluği –

elimniŋ bayliği

Tuğulğan jut, äziz makan Qazaqstan,

Tarihiŋni yazsam ägär bolar dastan.

Käŋ qoynuŋda dost bop yaşar barçä häliq,

Qaplimiğan qara bulut, oçuq asman.

Һärbir millät huş şatliqta yaşnap kelär,

Kälgüsigä dadil qädäm taşlap kelär.

Bar alämni taŋ qaldurup äqli  bilän,

Nursultandäk rähbär älni başlap kelär.

Taŋ qaldurar mänzirisi, här yayliği,

Yälpüldäydu kšktä ärkin tuğ-bayriği.

Һäq duniyasi altun bilän kümüç ämäs,

Millätlärniŋ inaqliği – şu bayliği.

Barçä häliq qerindaştäk inaq bolğay,

Һär sinaqta dostluğimiz çiraq bolğay.

Öçmänlikniŋ otin salmaq niyiti bar,

Yav-düşmänlär bu elimdin jiraq bolğay!

Gülnisäm ҺÄMRAEVA, Dovun ottura mäktiviniŋ 9-sinip oquğuçisi.

Uyğur nahiyäsi.

Mahtinimän

Kšk tuğini yälpülditip asminida,

Nurğa toldi keläçigiŋ hälqim seniŋ.

Dostluqniŋ makani sän, äy, vätinim,

İnaq yaşar härbir insan käŋ qoynuŋda.

Mustäqillik, ärkinlik makanidur,

Kšktä uçqan qiran quşi – bürküt quşi.

Һärbir oğul, härbir qizniŋ tutqan yoli,

Vätän üçün, teçliq üçün dostlar yoli.

Otlap jürär yaylaqlarda mal-varanlar,

Tolup-taşqan aşliqliri etizlarda.

Şuŋa turar appaq neni dästihanda,

Şuŋa eytar huş nahşisini dehanlar.

Mahtinimän – Mustäqillik tuğin tikkän hälqim bilän,

Mahtinimän – Nahşam bilän, dostluq  sazin yaŋratquzğan.

Mahtinimän – Tarihim bar äҗdatlarniŋ  äҗrin pütkän,

Mahtinimän – Ätrapida nurluq kšzlär maŋa baqqan.

Bähtiyar ROZAHUNOV, Dolata ottura mäktiviniŋ 6-sinip oquğuçisi.

Uyğur nahiyäsi.  

Bälüşüş

Javap qalduruŋ