Bilimlik älgä — salahiyätlik mutähässis

0
655 ret oqıldı

Dšlät rähbiri «Qazaqstanniŋ Üçinçi yeŋilinişi: duniyaviy riqabätkä qabilliği» mavzusidiki biyilqi Mäktübidä adimiy kapitalni täräqqiy ätküzüşniŋ asasiy mehanizmliriniŋ biri bolup hesaplinidiğan bilim sahasiğa alahidä tohtaldi. «Äŋ aldi bilän, bilim beriş sistemisiniŋ roli šzgirişi keräk, — dedi Mäktüptä N.Ä. Nazarbaev. – Bizniŋ väzipimiz – bilim berişni ihtisadiy šsüşniŋ yeŋi modeliniŋ märkiziy küçigä aylanduruş. Bilim beriş programmilirini tänqidiy oylaş qabiliyitini vä šz aldiğa izdiniş aditini täräqqiy ätküzüşkä qaritiş keräk. Şuniŋ bilän billä, IT bilimni, maliyäviy savatliqni qeliplaşturuşqa, millätpärvärlikni täräqqiy ätküzüşkä alahidä kšŋül bšlüş lazim».

Bu intayin orunluq pikir. Yaş dšlitimizni täräqqiy ätküzüşniŋ üçinçi basquçiğa štüvatqan bügünki taŋda ihtisadimiz duniya miqiyasida alğa ilgirilişi keräk desäk, uniŋ üçün bilim däriҗisi duniyaviy standartlarğa muvapiq boluşi keräk. Şuŋlaşqa Mäktüptä qäyt qilinğinidäk, bügünki kündä barliq bilim beriş programmiliri duniyaviy standartlarğa maslaşturulğan halda, toluği bilän yeŋilinişi lazim. Şundaqla mäktäp oquğuçiliri bilän studentlarniŋ ähbaratliq tehnologiyalärni (IT) yetük šzläştürüp, uni däris җäriyaniğa qollinişiğa qol yätküzüşni, yaşlarniŋ maliyäviy savatliğini aşuruşni vaqitniŋ šzi täläp qilivatidu. Uniŋ üçün umumbilim beridiğan mäktäplär bilän aliy oquş orunlirida informatika pänini oqutuşniŋ süpitini yahşilaş bilän birqatarda siniplar bilän däris zallirini ähbaratliq tehnologiyalär bilän җabduqlaşni küçäytkän ävzäl. Çünki ular härbir bilim alğuçiğa qolyetimlik boluşi tegiş.

Dšlät rähbiriniŋ biyilqi Mäktübidä yeza bilän şähär ayrimçiliğini yoqitiş mäsilisi otturiğa qoyuluvatsa, bu ayrimçiliqni uşbu ähbaratliq tehnikini kšpäytiştin başlişimiz keräk.

«…Bügünki taŋda ingliz tili – yeŋi  tehnologiya, yeŋi industriya, yeŋi ihtisat tili, — dedi šz Mäktübidä Dšlät rähbiri. – Һazir 90 payiz ähbarat ingliz tilida berilidu. Һärbir ikki jilda ularniŋ kšlämi ikki hässä šsüvatidu. İngliz tilini bilmäy, Qazaqstan umumilliy täräqqiyatqa yetälmäydu. 2019-jildin başlap 10-11-siniplarda ayrim pänlärni ingliz tilida oqutimiz. Bu mäsilini härtäräplimä oylap, äqil bilän häl qiliş haҗät».

Bumu diqqätkä sazavär pikir. Ägär biz zamanğa muvapiq bilim elişni halaydekänmiz, ingliz tilini bilişimiz haҗät. Çünki bilimlik älgä salahiyätlik mutähässis keräk.

Häyriyat, Prezident biz, ustazlarniŋ häm ata-anilarniŋ, aldiğa çoŋ väzipilärni qoydi. Ustazlar şagirtliriğa süpätlik bilim berip, ularni izgülükkä ügätsä, ata-anilar mäktäp bilän bolğan munasivitini mustähkämläp, pärzändiniŋ tärbiyisini durus nazarät qilsa, keläçäk ävlatlirimizniŋ җämiyättä šziniŋ munasip ornini tapidiğanliği talaşsiz.

Arzigül TURDAHUNOVA, Ardolata ottura mäktiviniŋ uyğur tili ädäbiyati pänliriniŋ muällimi.

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ