Ruslan TOHTAHUNOV:«İşligän adämniŋ ämgigi munasip bahalinidu»

0
236 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV,«Uyğur avazi» /— Ruslan Abduşükür oğli, käspiy mäyrimiŋlar mubaräk bolsun!

— Rähmät.

— Teatrniŋ akademiyalik märtivisi bilän ändi silärni işäşlik täbriklisäk bolamdu?— Älvättä. Һämmimizgä mälumki, bu huş hävärni teatr kollektivi bilän sän°ätsšyär hälqimiz helidin beri kütkän edi. Akademiyalik märtivigä egä boluş bu tünügün kštirilgän mäsilä ämäs. Һämmä närsiniŋ vaqti-saati bar demäkçi, štkän jili Dšlät rähbiri Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ novättiki sessiyasidä Qazaqstandiki uyğur, korey, nemis milliy teatrliriğa «akademiyalik» märtivä beriş toğrisida eytqan edi. Ötkän düşänbidä, yäni Duniyaviy teatrlar mäyrimidä ministrlik maŋa uniŋ hšҗҗitini räsmiy tapşurdi.

— Tamaşibin süpitidä buniŋdin keyin akademiyalik teatrni qandaq kšz aldimizğa kältürsäk bolidu?

Soaliŋizni çüşändim. Män teatrda šstüm. Çünki apam Mahigül Tohtahunova teatrda drama artisti bolup işlidi. Kšpligän ataqliq sän°ätkarlar bilän hoşna turduq. Sän°ättiki däsläpki paaliyitimni moşu yärdin başlidim. Şuŋlaşqa män teatrniŋ tarihini yahşi bilimän.  Paaliyitini kškkšynäkliklärdin başliğan teatr kšpligän qiyinçiliqlarni baştin käçürdi. Jiraqqa barmayla, tünügünki tohsininçi jillarni äskä alayli. Qutluq därgahimiz hätta šrülüp ketiş hovupi astida bolğan. Şuni saqlap qalğan milliy mädäniyitimizniŋ җankšyärlirigä rähmät. Җay-җaylarda štküzülgän marafonlarda pensiya pulini bärgän ata-bovilirimizğa, ana-momilirimizğa apirin. Ahiri dšlät byudjetidin kšp miqdarda mäbläğ aҗritilip, teatrimiz bügünkidäk halätkä yätti. Teatrniŋ eçiliş täntänisigä elimiz Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ šzi kelip qatnaşti. Bumu bir tarihiy vaqiä. Ötkän jillar içidä barliq şaraitlar yaritilğan sän°ätkarlirimiz milliy sän°itimizniŋ täräqqiyatiğa šzliriniŋ salmaqliq hässisini qoşti. Bügünkidäk utuqqa yetişimizdä ularniŋ härbiriniŋ ülüşi bar däp işäşlik eytalaymän.

Soaliŋizdin çätnäp kätmäy, buniŋdin keyin biz sän°ätkarlarniŋ iҗadiy işlişi üçün şarait yaritişimiz keräk. Mäsilän, bizniŋ sähnä bügünki täläplärgä җavap bärmäydu. Bu mäsiliniŋ kštirilginigimu helä vaqit boldi. Keläçäktä çoŋ sähnimizni zamanğa layiqlaşturuş kšzdä tutuluvatidu. Bizdä härqandaq spektakl'ni tärҗimä qiliş mäsilisimu turidu. U ilgirimu bolğan. Ändi uni qaytidin işqa qoşimiz. Eytayluq, hahişi bar härqandaq millät väkili teatrimizğa bemalal kirip, uyğurniŋ härqandaq äsärini kšrüp, çüşiniş imkaniyitigä egä boluşi keräk. Aldimizda bu hildiki başqimu işlar kšp.

— Ändi «Sahnager-2017» milliy teatr mukapitiniŋ «Äŋ yahşi menedjer» nominatsiyasini utuvelişiŋizmu bekar bolmisa keräk…

— Qilidiğan işlar tehi aldimizda, bu mukapat nemä üçün berildi, demäkçisizğu. Män mudir bolup işqa kälgän kündin başlap, sän°ätkarlarniŋ sepigimu, tamaşibinlarniŋ sepigimu yaşlarni җälip qiliş mäsilisini aldimğa qoydum. Peşqädämlär bizgä ustaz, mäslihätçi bolup qelişi keräk. Ularğa gepim yoq. Amma bügünki zaman tälivi başqa. Hudağa şükri, teatrda işläş hahişi bar yaşlar kšp ekän. Ularni çamimizniŋ kelişiçä işqa elivatimiz. Ändi tamaşibinlarniŋ yaş tärkiviçu? Bu qiyin mäsilä. Һazir täräqqiy ätkän җämiyättä yaşavatimiz. Һärqandaq ähbaratni šydä, yäni İnternet torliri arqiliqla elişqa bolidu. Biraq bu «tirik» munasivätkä ohşimaydu. Buni yaşlarğa çüşändürüp, ularniŋ arisida täşviqat işlirini jürgüzüşimiz keräk. Bu yärdä milliy teatrimiz muhim rol' oynaydu, däp oylaymän. Teatrda moşundaq mümkinçilik barmu? Bizniŋ qarap turğinimiz bir sähnä. Uniŋ ähvalinimu başta eyttim. Şuniŋdin keyin maŋa šz mäbliğim hesaviğa kiçik zal yasaşqa toğra käldi. Uni az vaqitniŋ içidä tamamlap, işqa qoştuq. Һazir u yärdä här häptidä degidäk härhil märasimlar štüvatidu. Bu zal yaşlar, kiçik balilar üçün nahayiti qolayliq boldi. Kšpçiliktin kelip çüşüvatqan inkaslarmu yaman ämäs. Bu qetimqi mukapat äynä şu ämgigim üçün berilsä keräk. Eytmaqçi, moşu konkursta teatrimiz akterliriniŋ biri Bähitҗan Avdunov «Ümüt» nominatsiyasi boyiçä 150 miŋ täŋgilik mukapat utuvaldi. Milliy därgahimizda undaq keläçigidin ümüt kütküzidiğan yaşlar kšp. Ularniŋ härbiriniŋ ämgigi munasip bahalinidu. Bu yärdä päqät işläş keräk.

— «Äŋ yahşi menedjer» buniŋdin keyin çättin hamiylarni җälip qilmamdu?

— Һazir biridin pul soraş qiyin. Özliri kelip, «yardäm qilay» desä, «yaq» demäymiz. Käspiy mäyrimimizni nişanlaşqa «İşbilärmän ayallar klubiniŋ» räisi Klara Şardinova hamiyliq qilip, «Şaris» kafesida kollektivimizğa käŋ dästihan yaydi. Pursättin paydilinip, Şardinovlar ailisigä kollektiv namidin minnätdarliğimni izhar qilmaqçimän.

— Sšhbitiŋizgä rähmät, barliq gezithanlar namidin işiŋlarğa utuq tiläymiz.

Javap qalduruŋ