Hasiyätbüvi aniniŋ bahari

0
305 ret oqıldı

Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA, «Uyğur avazi»/ Ahalisiniŋ kšpçiligini uyğurlar bilän qazaqlar täşkil qilidiğan Ämgäkçi mähällisi turğunliriniŋ iҗil-inaq yaşap, bir-biri bilän qerindaşliq riştiliriniŋ üzmäy keli­vatqinida mštivär atilar bilän nuraniy anilarniŋ täsiri çoŋ. Şularniŋ biri — Hasiyätbüvi haҗim Һosmanova.Aniniŋ halidin hävär alğili barğinimizda nävrä-çävrilirini jiğivelip, šziniŋ šmür kitaviniŋ sähipiliridin sir çeki­vatqan ekän.

Hatirisi sağlam, šzi timän aniniŋ quliği säl eğirlişip qaptu. Bizniŋ ana bilän bolğan sšhbätkä känҗä oğli Amanҗan bilän qizi Mahinur «tärҗimanliq» qildi.

— Һalimni sorap käl­giniŋizgä rähmät. Jutumizda mänquramliqlar helä bar. Bizniŋ baliliğimiz bilän yaşliğimiz uruş jilliriğa toğra kälgäçkä, oynap-külginimiz yadimizda yoq. 1932-jili Yarkänttä tuğuldum. Dadam rämiti Kagonoviç, Ämgäkçi, Çuluqay  kolhozlirida räis bolğan edi. U çağlarda Yarkänttä buğday, gürüç,  pahta terilätti. Dadam nahiyädiki äŋ   täläpçan häm tinimsiz rähbärlärdin bolidiğan. U sähärdä ketip, keçisi biz uhlap qalğanda kelätti. Şuŋlaşqa uni šydä tola kšrmättuq. Çünki kollektivlaşturuş jilliri ämäsmu, nahiyädä yeŋidin kolhoz-sovhozlar quruluvatatti.  Dadam İmrämzi käspi boyiçä mal dohturi bolğaçqa, šzi räislik qilivatqan   kolhozlardin taşqiri uni başqa kolhozlarğimu elip ketidiğan. Anam Zäy­näphanmu egiliktiki etiz-eriq işlirida işlätti. Biz ailidä yättä bala eduq. Män bäş yaşqa kirgändä anam tuyuqsiz vapat boldi. Qanitimiz qayrilip, jiğlap-zarlap jürgänni az degändäk uruş başlinip, änsizçilik künlär bizgimu yetip käldi. Yarkäntlik ärlärmu uruşqa atlinişqa başlidi. Akilirim Äh­mätҗan, Mahmutҗan uruş­qa atlandi. Ularni Ösäk däriyasi boyiğiçä jut bolup   uzatqinimiz heli kšz aldimda.

Şundaq qilip, Hasi­yätbüvi Һosmanova şähär­diki Molotov (hazirqi İ.Altınsarin) namidiki mäktäpniŋ bäşinçi sinipida oquvatqan jili oquşini taşlap beli mükçäygän bovay-momaylar, šzi quramliq šgisi qatmiğan balilar bilän arqa säptä pidakaranä ämgäk qilip, jiğim-terim işliriğa yeqindin arilaşti.

9-May – Ğalibiyät künini  etizda qarşi alduq, — dedi ana sšhbätara — Şuŋğiçä jutumizda birär hoşalliqniŋ şahidi boldum desäm, hatalişimän. Oynap-külginimizni heç äslälmäymän. «Һämmä närsä front üçün, Ğalibiyät üçün!» degän şiar astida keçä-kündüz işliduq.

Uruştin keyin Hasi­yätbüvi ana şähärdiki navayhanida, umumiy tamaq­landuruş mähkimisidä işlidi. Yarkäntlik Һakimҗan ata bilän ailä qurup, yättä pärzänt quçup, qatarğa qoşti. Ularniŋ hämmisi   hayattin šz ornini tapti. Hasiyätbüvi haҗim ulardin 25 nävrä, 20 çävrä sšydi. Һakimҗan ata 2001-jili    hayattin   štti.

Yaşliğida җapa-mäşä­qätlärni kšp tartqan animiz hazir šzi päpiläp   beqip šstürüvatqan nävriliriniŋ utuqliriğa zoqlinip, şat-şadiman yaşavatidu. Aniniŋ nävri­liriniŋ hämmisila doh­turluq käspini tallavaptu. Momisiniŋ säl tavi bolmay qalsa, därhal yetip kelidekän. Bizmu arqa säpniŋ qährimani, «Kümis alqa» taqqan nuraniy anini 85-bahari bilän täbrikläp, illiq tiläklirimizni bildürüp qayttuq.

Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş