Ömärҗan akiniŋ izi šçmäydu

0
305 ret oqıldı

Bähtişat SOPİEV, «Uyğur avazi»/ Tarazdin şum hävär bizgä keçikip käldi. Milliy mädäniyitimizniŋ jankšyäri, Җambul vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ sabiq räisi Ömärҗan İbragimov hayattin štüptu.Män 2000-jildin başlap, Ömärҗan aka bilän ziç munasivättä boldum. U bizniŋ gezitimizniŋ yeqin dostliriniŋ biri edi. Muştiri toplaş mävsümi başlanğanda, Ömärҗan akiniŋ yardimi bilän Taraz şähirigä berip, u yaqtiki qerindaşlirimizniŋ beşini qoşattuq. Uçrişiştin keyin u meni vilayättiki uyğurlarniŋ turmuş-tirikçiligi, hayat näpäsi bilän tonuşturatti.

Yadimda qalğini, Ömärҗan aka bir qetim bolsimu «meniŋ toğriliq gezitqa yaz» degän  adäm ämäs. U şundaq kiçik peyil millätpärvär insan bolidiğan. Һär qetimda gezit hadiminiŋ u yaq-bu yaqqa berip-keliş çiqimini  šz hšddisigä alatti. Uni az degändäk, Җambul vilayitidä «Uyğur avazi» gezitiniŋ muştiriliriniŋ sani toşmay qalsa, bu boşluqni šz mäbliği hesaviğa tolturatti. «Aka, bu ämgäkliriŋizni qaçan bahalaymiz?» desäm, šzigä has kämtarliği vä eğir-besiqliği bilän: «jutdaşlirimni yazsiŋiz, huddi män gezitqa çiqqandäk hoşal bolumän» däp җavap berätti. «Һärnärsiniŋ vaqti-saati bar» däp qoyidiğan. Amma män Ömärҗan aka häqqidä hatirä yazimän däp zadila oylimiğan ekänmän.

U šzi toğriliq kšp sšzläp kätmätti. Dayim jutdaşliriniŋ ğemida jüridiğan. Şuŋlaşqa meniŋda uniŋ šmürbayani toğriliq ançä kšp mälumat yoq. Bilidiğinim, Ömärҗan aka Taraz şähirigä 22 yeşida kšçüp kelip, şu yärdiki tehnologiya universitetini tamamlap, 35 jil soda sahasida hizmät qildi. Kšpligän mäs°uliyätlik hizmätlärdä boldi. 1993-jili Җambul vilayitidiki uyğur җamaätçiligi uni tävädiki Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisi qilip saylidi. U җämiyätlik işlardiki paaliyitini balilarni milliy rohta tärbiyiläştin başliğan edi. Şuŋlaşqimu dayimla «Ana tilini mukämmäl bilgän adäm šziniŋ kim ekänligini untumaydu» däp qahşaydiğan. Ömärҗan aka moşu pikrini ispatlaş niyitidä Tarazda milliy mädäniyät märkäzliri arisida däsläpkilärdin bolup yäkşänbilik mäktäp açti. Mäzkür mäktäptä ruslişip kätkän uyğur baliliri šz ana tilini mukämmäl egälläş imkaniyitigä egä boldi. Şundaqla uyğurniŋ milliy urpi- adätlirini ügändi.

Yäkşänbilik mäktäptä bilim alğan balilar härtäräplimilik bolup, vilayät dairisidä štkän kšpligän märasimlarda šzliriniŋ talantini namayiş qildi. Ömärҗan aka şuniŋ bilän billä tävädiki häliqlär dostluğiğimu alahidä kšŋül bšldi. Mädäniyät märkiziniŋ räisi qazaq bilän uyğur dostluğini küyläydiğan talay märasimlarniŋ štüşigä mäniviy häm maddiy җähättin yardäm qilğan edi. Uniŋ şähärdiki  kšpligän balilar šylirigä hamiyliq qilğanliğini yahşi bilimän. Şähsän šzäm şularniŋ biriniŋ guvaçisi bolğan. Bu meniŋ Tarazğa novättiki säpirimgä toğra kälgän edi. Ömärҗan aka uyuşturğan aktsiyani sürätkä çüşirivatsam, u: «Nemä üçün?» däp sorap qaldi. «Gezitqa bärgüçi bolma, jitimlarniŋ beşini siypaş — bizniŋ bevasitä väzipimiz» degän edi.

Tarazda uyğurniŋ putiğa tikän kirsä, Ömärҗan akiniŋ җeni şeqiratti. U yardämgä muhtaҗlarni heçqaçan birävniŋ qoliğa qaratqan ämäs.

Bir küni barsam, uniŋ şähsiy «Dastarhan» kafesida härbiylär tamaqlinivetiptu. Uquşsam, җay-җaylardin Tarazğa kelip, härbiy hizmitini štävatqan uyğur baliliri ekän.

— Bu nemä mäyräm? — soridim Ömärҗan akidin.

— Uyğur baliliri šyniŋ tamiğini, yäni läŋmänni seğinip ketiptu. Һärbiy qisimğa berip, rähbärliriniŋ ruhsiti bilän ularni elip käldim, — dedi u.

U äynä şundaq härbiy hizmitini štävatqan  uyğur balilirini, umumän, Tarazğa kälgänlärni pat-pat mehman qilidiğan. On tšrt jil mädäniyät märkizigä rähbärlik qilğan Ömärҗan akiniŋ paaliyiti dayim başqa märkäzlärgä ülgä bolup käldi. U җanpidaliq ämgigi tüpäyli, Qazaqstan Җumhuriyiti Prezidentiniŋ Pähriy yarliği, «Qazaqstan Konstitutsiyasigä — 10 jil» medali bilän mukapatlandi. Şundaqla birnäççä qetim vilayät hakiminiŋ yarliqliriğa erişti.

Ömärҗan aka šmürlük җüpti Raziyäm hädä bilän ikki qiz, ikki oğul tärbiyiläp qatarğa qoşti. Pärzäntlirimu, huddi atisi ohşaş, kšŋli oçuq, mehri däriya insanlardin bolup yetildi. Demäk, Ömärҗan akiniŋ izi heçqaçan šçmäydu.

Җambul vilayiti.

Bälüşüş