İlliq çirayiŋni seğinduq, ata

0
85 ret oqıldı

Duniyada äŋ ğämgüzar adimiŋ, atidin ayriliştin artuq därt-häsrät yoq ekän. Dana hälqimiz «Bu duniyada üç närsä izdigängä tepilmas — biri ata, biri ana, biri qerindaş» däp eytqini bärhäq. Öziniŋ aliy-insaniy päzilätliri, bilim dairisiniŋ käŋligi, qerindaşliri vä yar-buradärlirigä nisbätän mehrivanliği bilän kšyümçan vä ğämgüzar yar, mehrivan ata Sultanmurat Räҗäpovtin ayrilğinimizğa on jil toldi. Ägär u hayat bolğinida biyil 60-baharini qarşi alatti…Atam Sultanmurat Räҗäpov Uyğur nahiyäsiniŋ Dardamtu yezisida duniyağa kälgän. Abay namidiki Qazaq pedagogika institutiniŋ tarih fakul'tetini 1979-jili tamamlap, hayatiniŋ ahirqi däqiqilirigiçä maarip sahasida hizmät qildi. U täbiitidin ämgäksšygüç, šzigä jüklängän härqandaq väzipigä juquri mäs°uliyät bilän qaraydiğan şähslärdin edi. Märhum qäyärdä işlimisun, šziniŋ işbilärmänligi, mol täҗribisi bilän päriqlinip, käsipdaşliri arisida sämimiy hšrmät-işänçigä erişip käldi. Şuŋlaşqimu qimmät vaqtiniŋ nurğun qismini šziniŋ sšyümlük işiğa särip qilatti.

Qädirdanimiz pütkül aŋliq hayatini adil ämgäkkä beğişlap štti. Atam nahayiti kämtar kişi bolidiğan. U biz, balilirini, artuqçä ärkilitipmu, yä qattiq tutupmu kätmätti. Ärkimizni çäklimäy, bir hil mehrivanliq bilän munasivät qilidiğan. Biz, pärzäntlirini, aliy oquş orunlirida oqutup, zaman tälivigä layiq insanlardin qilip tärbiyilidi. Bügün biz hayatimizda qandaq utuqlarni qolğa kältürgän bolsaq, şularniŋ hämmisi qädirdan atimizniŋ äҗri däp bilimiz.

Һeli ästin çiqmas bu vaqiä, huddi tünügün yüz bärgändäk, kšz aldimdin zadila kätmäydu. Bäzidä adäm hayatida şundaq untulmas däqiqilärniŋ bolidiğanliği talaşsiz. Bu vaqiäni җiyänim Naziraniŋ ärkä qiliqlirini kšrgändä esimğa alimän. Äriksiz kšzümgä yaş elip, şerin oylarğa, hiyallarğa berilimän…

2007-jilniŋ yaz eyi edi. Asman oçuq, quyaş šziniŋ sehi nurini yärgä ayimastin tšküvatqan künlärniŋ biridä dadamniŋ arzulap kütkän tunҗa nävrisi 16-iyun' küni duniyağa käldi. Dadam bilän apamniŋ hoşalliğida çäk yoq. Һayatiniŋ ahirqi dämlirini säzgändäk, nävrisiniŋ tuğuthanidin çiqişini tšrt kšz bilän kütkän dadam heçkimniŋ sšzini tiŋşimastin uni uttur šyigä, Dardamtuğa elip kelidu. Şunçä arzulap kütkän arzuluq nävrisigä bari-yoqi 21 kün bolğanda, dadam mäŋgülük uyqiğa ketidu…

Arida qançä jillar štsimu, bu vaqiäni äriksiz qayta-qayta äskä alimiz. Dadamniŋ şu arzuluq nävrisi bir çağlarda bovisi mudir bolğan mäzkür mäktäpniŋ 4-sinipida älaçi oquğuçilarniŋ qatarida oqup, bilim elivatidu.

Atamniŋ hayat yoli — meniŋ üçün nämunä. U hayattin yaş kätsimu, šziniŋ arqisida nurğun iz qaldurup kätti. Uruq-tuqqanliriniŋ, jutdaşliriniŋ, bilim uruğini säpkän miŋliğan şagirtliriniŋ qälbidä mäŋgügä qaldi…

Gšzäl RÄҖÄPOVA. Uyğur nahiyäsi.