Uniŋ ismi — Qähriman

0
137 ret oqıldı

Qähriman aka yänä Almutiğa qarap yol tutti. Şähärdä uniŋ qizliri Muhäbbät, Luiza vä oğli Ruslan turidu. Yänä tšrt qizi — Adalät, Zahiräm, Risalät, Gülnisäm Evropida yaşaydu. Evropiğa u ävu bir jili tohsän yaşliq anisi bilän berip kälgän edi. Һazirçä u yaqtin «täklipnamä» yoq. Һä, almutiliq balilirini bolsa, pat-pat yoqlap turidu. U uttur Ruslanniŋ šyigä çüşti. Pursättin paydilinip, Almutiniŋ ätrapidiki sanatoriyilärniŋ biridä däm almaqçi. Uniŋğa yollanmini pärzäntliri 80 yaşliq tävälludiğa soğa qilğan edi.

Bähtişat SOPİEV,«Uyğur avazi»/ Qähriman aka dästihanğa Ğalҗattin elip kälgän bazarliğini qoydi. Bu adät uniŋğa anisi Zenäthandin qalğan. Bazarliq arisida Ğalҗatniŋ daŋliq küzlük almisimu bar. Aprel' eyi bolğiniğa qarimay, alma «muzdäk» turuptu.

— Һär küni alma bilän sävzigä samsaqniŋ bir çişini qoşup, şirnä qilip içimän, hudağa şükri, salamätligimgä şikayitim yoq, — dedi u barini tšküp.

— Sizniŋ säksän yaşqa kirişiŋizniŋ siri moşuniŋdekändä, — häzil qildim uniŋğa.

— Meniŋçä, uzaq yaşaş üçün päqät ämgäk qiliş keräk, — dedi u җiddiyliq bilän.

***

Qähriman akiniŋ ata-anisi Arup vä Zenäthan Samsaqovlarniŋ päqät ämgäk qilip štkän ekän. İkkisiniŋ yezida arilaşmiğan sahasi yoq. Atiniŋ mürisidin kätmän çüşmättekän. U Uluq Vätän uruşidin kälgändin keyinmu etizğa beşiçä kirip ketidu. Һayatiniŋ ahirqi jilliri u çarviçiliq sahasida işläptu. Anisi Zenäthan tamaq täyyarlaşqa usta bolğan ekän. U etizdiki dehanlarğa aşpäz boptu. Bäzidä etizdin kelip, herip kätkinigä qarimay, läŋmängä tutuş qilattekän. Qähriman aka ularniŋ tunҗa oğli. Atisi uruşqa kätkändä u tšrt yaşta bolğan ekän. Tšrt yeşidin başlap, hamanda tuluq tepiptu.

***

U kolhozniŋ işiğa äynä şundaq beli qatmay arilişidu. Ätigänligi — mäktäptä, çüştin keyin — etizda. İşläp jürüp, Ğalҗatta toluq ämäs bilim alidu. Keyin oquşini Kätmändä davamlaşturidu.

— Kätmändä maŋa ohşaş ata-anisi barlarni internatqa qobul qilmidi, — sšzini davam qildi u. — Bala ämäsmu, bir küni oquşumni taşlap, mäligä qaytip kälsäm keräk. Apam meni Kätmängä piyadä äkelip, män turuvatqan šydä keçiçä tamaq täyyarlap, ätisi ätigän turup, bir tonu nan yeqip kätkän. Apam äynä şundaq ğäyrätlik ayal edi. Şu vaqitta u meniŋ ismimni yänä bir qetim yadimğa saldi.

***

Ämgäk qilişqa adätlängän jigit mäktäpni tamamlap, ata-anisiğa qol-qanat boluş üçün Almutidiki soda hadimlirini täyyarlaydiğan kursni tamamlap, malçilarniŋ dukinini tutidu. Andin biraz vaqit štüp, armiya sepigä çaqirtilidu. Leningradta hizmät qilivetip, härbiy qisimdin Almutidiki zooveterinariyalik institutqa yollanma elip kelidu.

— Qähriman aka, nemişkä mal dohturi, adäm dohturi ämäs?

— Peşqädäm ustazlar Tel'man Mäşürov bilän Mars Ähmätov bir küni maŋa: «Һämmimiz ustaz bolup kätmäyli, Nürväg ikkiŋlar yeza egiligidä işläydiğan birär sahani tallisaŋlarçu» degän edi. Şularniŋ gepigä bola, ağinäm Nürväg Seyitov yeza egiligini, män çarviçiliq sahasini tallavaldim.

***

Almutida oquvatqanda, җay-җaylardin kälgän uyğur baliliri pat- pat baş qoşattuq, — dedi u štmüşni äskä elip. — Şundaq künlärniŋ biridä İliya Bähtiya bilän tonuşup qaldim. Bu meniŋ üçün untulmas vaqiä boldi. Yänä bir oltirişta šmürlük җüptüm Dilbirimni uçrattim. U yaq JenPİniŋ fizika-matemakatika fakul'tetida oquydekän. İkkimiz ailä qurmaqçi bolduq. Apam bilän mäslihätläştim. Çünki aililik  studentqa oquşini davamlaşturuş qiyin gäp. Apam: «Sän degän Qährimanğu» dedi. İkkimiz bir jildin keyin šylinip, toyimizni moşu Almutida štküzduq. Şu vaqitta yadimda qalğini, apam bir mişkap tonur nenini yeqip kälgän edi. Älvättä, haltisida Ğalҗatniŋ almisimu bar. Moşu ikkisini u yenidin zadila taşlimatti.

***

1964-jili Qähriman aka oquşini tamamlap, yollanma bilän Uyğur nahiyäsidiki «Krasnoe Znamya» kolhoziğa baş zootehnik bolup kelidu. Bu yärdä işläp jürüp, çarviçiliq sahasida bilimini tehimu mukämmälläştürüş niyitidä yänä bir jil oquydu. Keyin yaş mutähässisni nahiyägä işqa täklip qilidu. Amma dadisi uni tuğulup šskän jutiğa çaqirtivalidu. U kindik qeni tškülgän jutida baş zootehnik, baş ihtisatçi ohşaş җavapkär hizmätlärni atqurdi. Bolupmu çarviçiliq sahasiniŋ täräqqiyatiğa uniŋ qoşqan ülüşi zor. Buni jutdaşlirimu yahşi bilidu.

— Birär ataq yaki orden'-medal'larğa qiziqip kätmäptimän, amma adämlärniŋ siliq muamilisi meniŋ üçün härqandaq mukapattin artuq, — däydu Qähriman aka. — Һazir çopanlarniŋ baliliri, hätta nävriliri koçidin štüp ketip barsa, attin çüşüp salam beridu. Demäk, ularniŋ dadiliri bilän boviliri meniŋ toğriliq yahşi pikirdä. Buniŋdin artuq hšrmätniŋ kerigimu yoq. Dilbirim ikkimiz altä qiz, bir oğul tepip qatarğa qoştuq. Ularniŋ hämmisigä aliy bilim bärduq. Amma balilarniŋ anisi halavät kšridiğan päyttä hayattin štti. Moşuniŋğa bäzidä oltirip škünüp ketimän. Bu maŋa nahayiti eğir käldi. Һazir balilirimdin on bäş nävrä, bir çävrä sšydüm. Äşularni Dilbirim bağriğa bassa, qandaq yahşi bolatti! Amma täğdirgä boysunuşqa toğra käldi. Beşimğa kün çüşkändä yenimda ğäyrätlik anam bilän qerindaşlirim boldi. «Sän Qähriman» dätti anam maŋa täsälla berip. Vaqit štüp, anam «çoŋ oğlum yalğuz qalmisun» degän niyättä jutumizdiki Aziyäm isimliq ayalğa šyläp qoydi. Mana ariliqtin jigirmä jil štüptu.

***

— Bu hayatimda män anamdin bäk minnätdar. Atimizni uruşniŋ saqaymas yarisi arimizdin tez elip kätti. U 68 yeşida hayattin štti. Animiz bizni heçkimniŋ qoliğa qaratqini yoq. Meniŋ balilirimnimu šzi tärbiyiligän. Räpiqäm kündä mäktäptä. Män kolhozda «šy kšrmäydiğan» hizmätlärdä bolğaçqimu, apam: «Balam sän oqitiŋni qil, baliliriŋni šzäm tärbiyiläymän, maŋa qoyniŋ gšşini äkelip bärsäŋ boldi» däp çaqçaq qilatti. Nahayiti tinimsiz bolidiğan. U 93 yeşida hayattin štti. Apamniŋ moşu yaşqa kälgiçä oltirip paraŋ salğinini kšrmäptimän. Talada heç oqät tapalmisa, šygä kirip tamaq täyyarlatti. Äŋ sšyümlük taami — läŋmän bilän qoyniŋ gšşi edi.

Һazir Qähriman aka juttiki hšrmätlik, inavätlik insanlarniŋ biri. Yezidiki hakim barmu, jigitbeşi barmu, hämmisi kelip mäslihät soraydu. Çoŋ-kiçik baş qoşuşlarda minbärdin kšrünidu. Yezidiki ayrim yeşilmäy kelivatqan mäsililärni oçuq qoyuşnimu bilidu.

Çünki uniŋ ismi Qährimandä!