Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ muraҗiiti

0
120 ret oqıldı

Һšrmätlik vätändaşlar!

Qazaqstan Prezidenti N.Ä. Nazarbaev «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» namliq programmiliq maqalisida җämiyätlik aŋ-säviyäni yeŋilaşniŋ eniq yšnilişlirini kšrsitip bärdi.2017-jil — Qazaqstanniŋ ihtisadiy yüksilişiniŋ yeŋi ülgisini täyyarlap, bizniŋ duniyadiki riqabätkä qabilliğimizni täminläydiğan Üçinçi yeŋilinişni ämälgä aşuruş qolğa elinğan yeŋi dävirniŋ beşi boldi.

Yeŋi Konstitutsiyalik islahat käŋ dairilik säyasiy yeŋilinişniŋ asasini selip, Üçinçi yeŋilinişni ämälgä aşuruşqa beğişlanğan җämiyätlik-säyasiy şärtlärni şäkilländürdi.

Җämiyätlik aŋ-säviyäni yeŋilaş boyiçä Dšlät rähbiriniŋ ideyasi — bügünki taŋda muhim vä orunluq ideya.

Biz säyasiy millätni şäkilländürüvatimiz. Duniyada aldinqi säptä boluş üçün bizniŋ härqaysimiz vä hämmimiz birlişip šzimizni, aŋ-säviyämizni, pikirlirimizni šzgärtip, kona sälbiy hislätlärdin qutuluşimiz lazim.

«Qazaqstan-2050» Strategiyasidä Qazaqstan Prezidenti «Än°änä bilän mädäniyät — millätniŋ genetikiliq kodi» däp täkitligän. Yeŋi kontseptsiyadä yeŋilinişniŋ muhim şärtliri — šz mädäniyitiŋni, šzäŋniŋ milliy kodiŋni saqlaş ähmiyiti alahidä kšrsitildi. Җämiyätniŋ mäniviy yeŋilinişi ilğar än°änilärgä vä milliy-mädäniy asaslarğa tayinişi keräk.

İlgärki innovatsiyalär bügün än°änigä aylandi, bügünki innovatsiyalär ätä än°änigä aylinidu. Moşundaq mävqä hälqimizniŋ tarihini, hazirqi küni bilän keläçigini ulaşturuşqa, milliy aŋ-säviyäniŋ härhil polyuslirini yeqinlaşturuşqa imkaniyät beridu.

Dšlät rähbiri җämiyätniŋmu, şundaqla härbir grajdanniŋmu yeŋilinişiniŋ birqatar asasiy yšnilişlirini alahidä kšrsitip bärdi.

Birinçidin, bu — riqabätkä qabilliq, komp'yuterliq savat, çät äl tillirini biliş, mädäniy aşkariliq ohşaş amillarğa asaslanğan yeŋiliqlarni duniyağa tävsiyä qiliş qabiliyiti.

İkkinçidin, bu — pragmatizm. U birmunçä adätlär, kona hislätlärdin baş tartişni, şuniŋ bilän billä millätniŋ pragmatikiliq müҗäz-hulqi bilän nätiҗidar oy-pikrini, şundaqla äҗdatlirimiz qädriyätliriniŋ tarihiy täҗribisini šz içigä alidu.

Üçinçidin, milliy birpütünlükni saqlaş, milliy aŋ-säviyä šzgärgän päyttä milliy «Männiŋ» içki mahiyitini saqlaş.

Bügünki taŋda barliq sälbiy kšrünüşlärgä än°änä bilän aŋ-säviyäni qarşi qoyuşqa bolidu. Şuniŋ bilän billä, biz millätniŋ täräqqiyatiğa tosalğu bolidiğan kona hislätlärdin ayrilişimiz keräk.

Tšrtinçidin,  bilim täntänisi — millätniŋ utuği. Keläçäktä tehnologiyalik islahat hazirqi ayrim mutähässisliklärniŋ yoq qilişiğa elip kälgändä, bilim — utuqqa yetişniŋ muhim amili bolidu.

Bäşinçidin, päqät evolyutsiyalik täräqqiyat bizniŋ yüksilişimizgä yol açidu,  bu — yeŋiliniş ideologiyasiniŋ şärti vä Qazaqstanniŋ härbir grajdininiŋ içki işänçisi.

Altinçidin, aŋ-säviyäniŋ aşkariliği, šzgirip turuvatqan zamanda җämiyätniŋ vä härbir adämniŋ šzgirişlärgä täyyar boluşi.

Bu kšzqaraşlar җämiyätlik aŋ-säviyäniŋ yeŋilinişi üçün asas bolidu.

Dšlät rähbiri aldiki jillarğa beğişlanğan birqatar eniq layihilärni kšrsitip bärdi.

Birinçi novättä, bu — qazaq tilini duniyaviy ähbarat vä alaqä duniyasiğa yol açidiğan latin alfavitiğa kšçiriş.

Duniyaviy pän vä tehnologiyalärniŋ, gumanitarliq bilimniŋ utuqlirini šz içigä alidiğan yüz yeŋi därislik dšlät tiliğa tärҗimä qilinip, näşir qilinidu.

«Tuğan jer» programmisi tiҗarätçilärniŋ, ämäldarlarniŋ, ziyalilarniŋ vä yaşlarniŋ šzliriniŋ kindik qeni tškülgän yerigä ğämhorluq qilip, qollap-quvätlişigä, vätänpärvärlikni şäkilländürüşkä qolayliq imkaniyät yaritidu.

«Qazaqstanniŋ kieli jerleriniŋ geografiyasi» layihisi umummilliy hasiyätlik orunlarni vä җaylarni saqlaşqa, şundaqla dšlitimizdiki turistik infraqurulumni täräqqiy ätküzüşkä şarait yaritidu.

«Jahandağı zamanaui qazaqstandıq mädeniet» layihisini ämälgä aşuruş Qazaqstanni šz iҗadiyiti arqiliq duniyağa tonutidiğan nurğunliğan talantlarğa yol açidu.

«Qazaqstandağı 100 jaŋa esim» layihisi bügünki zamandaşlirimizniŋ härhil sahalardiki utuqlirini tärğibat qilişni täminläydu vä yaşlarni insanpärvärlikkä tärbiyiläşniŋ yarqin ülgisi bolidu.

Bu tapşurmilar dšlätniŋ vä grajdanliq җämiyätniŋ barliq ideologiyalik işiniŋ ottura muddättiki ihtidarğa asas bolidu.

Dšlät rähbiriniŋ «yeŋilinişqa degän içki intiliş — bizniŋ täräqqiyatimizniŋ äŋ asasiy qaidisi» degän tezisi bügünki taŋdimu nahayiti muhim.

Aŋ-säviyäni yeŋilaş bizniŋ mähsätlirimizniŋ birligini, qädriyätlirimizniŋ umumliğini vä җämiyätlik razimänlikniŋ küçini kšrsitidu.

Yeŋi ideologiyalik kontseptsiya konstitutsiyalik islahatni, üçinçi yeŋilinişniŋ ihtisadiy šsüşini toluqturidu vä Qazaqstanniŋ HHİ äsirdiki utuqluq täräqqiyatiniŋ härikätländürgüçi küçi bolup hesaplinidu.

Җämiyätlik aŋ-säviyäniŋ šzgirişi simaptäk eqip štüvatqan vaqitta, yeŋi hovup-hätärlär zamanida Qazaqstanniŋ täräqqiyatiniŋ asasi bolidiğan turaqliqni, birlikni, šmlükni küçäytişkä şarait yaritidu.

Biz qazaqstanliqlarni җavapkärlikni šz zimmisigä elip, yeŋi ideologiyalik «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» kontseptsiyasini ämälgä aşuruşqa paal qatnişişqa çaqirimiz!

Biz hälqimizniŋ iҗadiy ihtidari dayim juquri mänaviyatniŋ, ğalibiyät rohiniŋ, utuqqa, duniyaviy tsivilizatsiyadin munasip ornini elişqa intilişiniŋ yarqin kšrünüşi bolidiğanliğiğa işinimiz!

Alğa, Qazaqstan!

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ keŋişi.

Astana şähiri, 2017-jil, 12-aprel'.