Birlik vä razimänlik – yeŋiliniş asasi

0
807 ret oqıldı

Çarşänbä küni Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ HHV sessiyasi štti. «Turaqliq, birlik, razimänlik – yeŋiliniş asasi» mavzusida štkän yubileyliq sessiyagä Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev qatnaşti.QHA sessiyasi dšlät vä җämiyät täräqqiyatidiki muhim päyttä bolup štti. Konstitutsiyalik islahat, Prezidentniŋ häliqqä yolliğan Mäktübi, uniŋda bälgülängän väzipilär, җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş… Moşularniŋ hämmisi Qazaqstanni täräqqiyatniŋ yeŋi däriҗisigä elip çiqişqa yardäm qilidu.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisi Nursultan Nazarbaev QHAniŋ XXV sessiyasiniŋ qatnaşquçiliriğa muraҗiät qilip, 2017-jilniŋ mämlikitimiz üçün alahidä jil ekänligini atap kšrsätti.

— Biyil sistemiliq yeŋiliniş bizniŋ barliq işimizniŋ birinçi planiğa çiqivatidu. Birinçidin, biz ihtisatni yeŋilaşni qolğa alduq. İkkinçidin, säyasiy yeŋilaşni başliduq. Üçinçidin, җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaşqa kirişivatimiz, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Prezidentniŋ täkitlişiçä, bälgülängän härbir yšniliş boyiçä nätiҗidarliq ilgiriläş oŋay bolmaydu, amma җämiyätni mäniviy täräqqiy ätküzüş äŋ җiddiy sinaqqa aylinidu. Biraq, şuniŋ bilän bir vaqitta, moşu iş äŋ muhim bolup hesaplinidu – adämlärniŋ säviyäsini keräk täräpkä šzgärtmästin, mämlikät aldiğa qoyulğan väzipilärni häl qiliş mümkin ämäs. Qazaqstanliqlarğa näq qaysi yšniliş boyiçä täräqqiy etiş zšrürlügi «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» särlävhilik programmiliq maqalida bälgüländi.

Nursultan Nazarbaev programmiliq maqaliniŋ asasiy mähsätlirigä diqqät ağdurdi vä Qazaqstan җämiyitiniŋ evolyutsiyasini qandaq täsävvur qilidiğanliği bilän ortaqlaşti.

— Һämmidin aval män keläçäktiki qazaqstanliqniŋ qiyapitini – uni qandaq süpättä kšrüşni halaydiğanliğimni kšrsättim. Birinçidin, bu bärpakarliq, alämşumul duniyada riqabätkä qabil şähs. İkkinçidin, bu eniq mähsätlärni qolğa  kältürüşni nişan qilğan pragmatik vä realist. Üçinçidin, bu milliy ohşaşliqni mustähkämligän vä millät täräqqiyatini tohtitip turğan hämmä närsidin vaz käçkän adäm. Alahidä täkitligüm keliduki, män millät degändä, Qazaqstanniŋ barliq grajdanlirini kšzdä tutuvatimän. Tšrtinçidin, bu adämşumul bilimni egiligän adäm, uniŋ üçün bilim eliş birinçi orunda turidu. Bäşinçidin, bu päqät evolyutsiyalik täräqqiyatla häliqqä gülliniş imkaniyitini beridiğanliğini eniq çüşinidiğan adäm. Altinçidin, bu oçuq säviyägä egä adäm, šzgirişlärgä vä äŋ yahşi duniyaviy täҗribini qobul qilişqa täyyar kšptilliq intellektual, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri.

Prezident moşu barliq yšnilişlär boyiçä mähsus qurulğan Җämiyät aŋ-sezimini yeŋilaş boyiçä milliy komissiyaniŋ işläydiğanliğini täkitlidi vä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ bu işqa paal qoşulidiğanliğiğa işänçä bildürdi. Nursultan Nazarbaev programmiliq maqalida bayan qilinğan qaidilärni çoŋqur üginişniŋ muhim ekänligini atap kšrsätti.

Dšlät rähbiri keläçäktiki qazaqstanliq mavzusiğa nahayiti täpsiliy tohtaldi – päqät asasiy hususiyät-süpätlärnila atap qoymay, šziniŋ näq nemini kšzdä tutuvatqanliğini ätrapliq çüşändürdi.

— Ägär biz Qazaqstanniŋ, millätniŋ zamaniviy boluşini halaydekänmiz, härkim šzidin başlişi keräk, — dedi Dšlät rähbiri.

Nursultan Nazarbaev šz maqalisida җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaşqa yardäm qilidiğan şarait yaritişqa qaritilğan birqatar eniq layihilärni atap kšrsätti. Prezidentniŋ sšziçä, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ ihtidarini ularniŋ nurğunini ämälgä aşuruşta paydilinişqa bolidu.

Birinçi novättä, «Tuğan jer» layihisidä QHA üçün çoŋ imkaniyätlär eçilmaqta. Prezidentniŋ pikriçä, mäzkür layihä, millitidin qät°iy näzär, barliq qazaqstanliqlarğa yeqin bolidu. Qazaqlar, ruslar,  koreylar, nemislar, ukrainlar, greklar – hämmisi moşu diyarda tuğulup šskän bolup, ular kšpmillätlik Qazaqstan җämiyitiniŋ väkilliri, šzliriniŋ ana jutiğa çoŋ sämimiyät vä muhäbbät bilän munasivät qilidu. Näq äynä şundaq his-tuyğudin çoŋ Vätängä — Qazaqstan Җumhuriyitigä bolğan häqiqiy vätänpärvärlik başlinidu.

Nursultan Nazarbaev tiҗarät, iҗadiy vä ilmiy ziyalilar väkillirini «Tuğan jer» layihisigä qatnişişqa vä šz küç-quvitini avullar bilän yezilardiki jutdaşlirini qollap-quvätläşkä särip qilişqa çaqirdi.

— «Qazaqstanniŋ 100 yeŋi ismi» layihisi QHAğa bevasitä munasivätliktur. Bizniŋ qançilik äҗayip zamandaşlirimiz, Assambleyaniŋ aktivistliri, mämlikätniŋ bähit-saaditi üçün ämgäk qilivatidu. Milliy, regionluq, genderliq, diniy täälluqluğidin qät°iy näzär, şundaq adämlärni kšrsitiş keräk. Buniŋda šlçäm birla – Qazaqstan täräqqiyatiğa qoşqan hässisi, — däp täkitlidi Dšlät rähbiri.

QHA qatnişidiğan üçinçi layihä — bu «Alämşumul duniyadiki zamaniviy Qazaqstan mädäniyiti» layihisi. Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, biz zamaniviy qazaq mädäniyiti toğriliq gäp qilğanda, pütkül Qazaqstan hälqiniŋ mädäniyiti toğriliq gäp qilimiz. Mustäqillik dävridä mämlikättä yaşavatqan barliq millätlärniŋ väkilliri uniŋ täräqqiyatiğa šz hässisini qoşti.

Yänä bir muhim yšniliş – «Yeŋi gumanitarliq bilim», u yaşlarniŋ aŋ-säviyäsini şäkilländürüş üçün muhim ähmiyätkä egä. Prezident bügünki taŋda duniyaniŋ türlük tillirida muhim gumanitarliq pänlär – filosofiya, sotsiologiya, ihtisat, mädäniyätşunasliq, şäriqşunasliq vä başqimu pänlär boyiçä äҗayip därisliklärniŋ moҗut bolup, ularniŋ äŋ yahşilirini qazaq tiliğa tärҗimä qilişniŋ zšrür ekänligini täkitlidi.

Dšlät rähbiri moşu barliq layihilär umummilliy ohşaşliqni vä millätniŋ bilimini aşuruşni, Qazaqstan mädäniyitini täräqqiy ätküzüş arqiliq җämiyättä šzara çüşänçini küçäytiş mähsitini kšzdä tutidiğanliğini atap kšrsätti. Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisi QHA boyiçä säpdaşliriniŋ täklip qilğan ideyalärni ämäldä qollap-quvätläydiğanliğiğa işänçä bildürdi.

Nursultan Nazarbaevniŋ täkitlişiçä, kompleksliq yeŋilaş väzipilirini häl qilğanda, hazirqi duniyadiki alämşumul tavakälçiliklärni hesapqa eliş zšrür. Duniya behätärligi aҗizlaşti. Һämmä җayda iҗtimaiy käskinlik, ksenofobiya šsüvatidu. Özgiriş җäriyanliri kšp ähvallarda iҗabiy bolmay, hayatniŋ barliq degidäk sahalirida yüz berivatidu. Qazaqstanniŋ, duniyaviy birläşminiŋ bir qismi süpitidä, taşqi şaraitni hesapqa almasliği mümkin ämäs vä içki ähvalğa җiddiy qarişi keräk.

Prezident Qazaqstanniŋ šz mustäqilliginiŋ 25 jilida milliy, konfessiyalik toqunuşlarsiz yaşiğanliğiğa diqqät ağdurdi. Biraq mundaq şaraitni şundaq boluşi keräk däp qobul qilişqa bolmaydu. Mämlikättiki teçliq vä turaqliq – çoŋ sistemiliq işniŋ nätiҗisi vä moşu muhim amillarni kälgüsi täräqqiyat üçün saqlap qeliş dayimiy diqqätni häm çoŋ ämgäkni täläp qilidu.

— Җämiyät vä grajdanlar teçliqniŋ, turaqliqniŋ šzlügidin qeliplaşmaydiğanliğini bilişi keräk. Dšlät millätlärara vä konfessiyalärara җäriyanlarni җiddiy qolğa aldi. Qazaqstan hälqi Assambleyasi, barliq dšlät organliri milliy birlikni mustähkämläş üstidä kündilik, pidakarliq işni jürgüzüvatidu, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Dšlät rähbiri märkiziy vä yärlik dšlät organliriğa mämlikättä teçliq vä razimänlikni saqlap qeliş boyiçä yeŋi, alahidä qararlarni işläp çiqişni tapşurdi. Teçliq vä razimänlikniŋ universal formulisini tehi heçkim kšrmidi, biraq Qazaqstanniŋ moşu sahadiki täҗribisi utuqluq häm nadir vä duniyaniŋ kšpligän älliriniŋ uni üginişkä qiziqiş hasil qilivatqanliği täsadipi ämäs. Moşu jillarda ämälgä aşurulidiğan hämmä yahşi işlarni asas süpitidä paydilinip, käskinläşkän tavakälçiliklärni, şundaqla yeŋi şarait vä imkaniyätlärni hesapqa alğan halda, buniŋdin keyinki işni tüzüş keräk.

Mämlikätniŋ çaräk äsirdiki utuqluq täräqqiyati tallavelinğan yolniŋ toğra ekänligini yarqin kšrsitivatidu. Prezident moşu jillarda nurğun işlarniŋ qilinğanliğini, biraq aldimizda häm dšlät organliri, häm Assambleya aldida turuvatqan yeŋi väzipilärniŋ bar ekänligini täkitlidi.

Birinçi – bu sistemiliq yeŋilaş väzipilirigä җavap  beridiğan җämiyät aŋ-säviyäsini şäkilländürüş. Bu җäriyanğa hämmisi, dšlät vä grajdanliq җämiyät, maarip vä iҗtimaiy saha, hususiy tiҗarät vä ammiviy ähbarat vasitiliri җälip qilinişi lazim.

İkkinçi väzipä — bu grajdanliq ohşaşliqni mustähkämläş, birlik vä razimänlikni täminläş.

Nursultan Nazarbaev bälgülängän muhim yšnilişlär nuqtäiy näzäridin QHAdin täläp qilinidiğan eniq iş-härikätlärni bälgülidi.

Prezident, birinçi novättä, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ härbir regionda җämiyät aŋ-säviyäsini yeŋilaş layihilirigä qatnişiş planini täyyarlaşniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.

QHA işida җämiyätlik razimänlik keŋäşliri muhim rol' oynaydu. Dšlät rähbiriniŋ täkitlişiçä, ular zšrür dialog mäydaniğa, adämlärgä häqiqiy räviştä yardäm qilidiğan abroyluq qurulumğa aylandi. Mäsilän, Prezident kältürgän mälumatlarğa qariğanda, keŋäşlär 2016-jili 2 miŋğa yeqin eniq mäsilini häl qilğan. Ular yärlik šzini šzi başquruşni täräqqiy ätküzüşkimu qatnişivatidu. Nursultan Nazarbaev keŋäşlärniŋ ihtidarini hesapqa elip, ular payda kältürüşi mümkin bolğan yänä bir muhim iş yšnilişini bälgülidi.

— Din işliri vä grajdanliq җämiyät ministrligigä vilayätlärniŋ hakimliri bilän birliktä barliq däriҗidiki Qazaqstan hälqi Assambleyasi җämiyätlik razimänlik keŋäşliriniŋ 2017 – 2018-jillarğa bälgülängän diniy ekstremizmğa qarşi turuş boyiçä iş planini täyyarlaşni tapşurimän. Şundaqla QHA җämiyätlik razimänlik keŋäşliriniŋ işini tärtipkä seliş vä ularniŋ paaliyitiniŋ eniq šlçämlirini işläp çiqiş lazim, — däp tapşurdi Dšlät rähbiri.

QHAniŋ mämlikättiki barliq häyrihahliq paaliyätni vä mediatsiyani uyğunlaşturğuçi süpitidiki väzipisi uniŋ işidiki yeŋi yšniliş boldi. Nursultan Nazarbaev җay-җaylarda işniŋ moşu yeŋi yšnilişlirini küçäytişni tapşurdi, şundaqla Һškümätkä, hakimiyätlärgä, Assambleyagä häyrihahliqni täräqqiy ätküzüş, uniŋ oçuqluğini täminläş täkliplirini tävsiyä qiliş kšrsätmisini bärdi.

—   Bügünki kündä ähbarat bilän täminläş kšp däriҗidä işniŋ nätiҗidarliğini bälgüläydu. Bu җähättin Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ kšpsahaliq mul'timediya portalini vuҗutqa kältürüş muhim qural bolidu. Ähbarat vä kommunikatsiyalär ministrligi QHA bilän birliktä kelär jilğa qädär moşu portalniŋ vuҗutqa kältürülüşini täminlişi keräk.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisi moşu җipsilaşturğuçi qurulum boyiçä säpdaşliri bilän pikirlişip, insan vä җämiyätniŋ mäŋgü qädriyätliri arisida birlikniŋ alahidä orun egiläydiğanliğiğa diqqät ağdurdi.

Qedimda qazaqlarda tamırlişiş aditi bolup, u adämlärni mäŋgü birläştürätti. Һazirqi җämiyättä birlik vä qerindaşliq šzara yardämni päyda qilidu. Unimu iş bilän mustähkämläş zšrür. Prezidentniŋ täkitlişiçä, çoŋ ävlatniŋ muhim väzipisi keyinki ävlatqa teçliq vä razimänlikni vuҗutqa kältürüş vä saqlap qeliş boyiçä bebaha täҗribini tapşuruştin ibarät.

Sessiyadä munazirä sšzgä çiqqan Şärqiy Qazaqstan vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi ilmiy-ekspertliq topiniŋ räisi Nelli Krasnobaeva, «Evroaziatskaya energetiçeskaya korporatsiya» aktsionerliq җämiyitiniŋ ämgäkni qoğdaş vä behätärlik tehnikisi bšlüminiŋ başliği Sergey Russu, Aqtav deŋiz portiniŋ doker-mehanizatori Evgeniy Galatır', Häliqara Aqın-improvizatorlar ittipaqiniŋ räisi, şair Erman Jursınov, vraç-pediatr, Şimaliy Qazaqstan vilayätlik ağriqhanisi nefrologiya bšlüminiŋ başliği Ol'ga Şumakova, «Habar» telekaniliniŋ jurnalisti Ruslan İdrisov, «Aŋsar» konsul'tativ-reabilitatsiya märkiziniŋ mudiri, teolog Asqar Sabdin, «Natsional'naya volonterskaya set'» yuridik şähslär birläşmisiniŋ räisi Vera Kim, atıravliq dehan egiliginiŋ rähbiri Vladimir Rozmetov, «SATAIFILM» ҖÇYniŋ mudiri, rejisser-prodyuser Aqan Sataev, Rosario (Argentina) şähiridiki Qazaqstan mädäniyät märkiziniŋ mudiri İrina Vagner, Aqmola vilayitidiki «Jenskiy luç» märkiziniŋ rähbiri Oksana Volkova-Mihal'skaya, «Akademiya kompleksnogo razvitiya çeloveka» şirkitiniŋ rähbiri Vyaçeslav Popov vä başqilar  Prezidentniŋ «Keläçäkkä nişan: mäniviy yeŋiliniş» programmiliq maqalisida bayan qilinğan mäniviy yeŋiliniş, şundaqla «EKSPO-2017» Häliqara ihtisaslaşturulğan kšrgäzmisi toğriliq pikirliri bilän ortaqlaşti.

Munazirä ayaqlaşqandin keyin Qazaqstandiki kšp uçraşmaydiğan vä azsanliq ikki millätniŋ väkili – iran qizi Saida Bekbudi vä litva millitiniŋ väkili Greyçute Vida Evgenyaus sšzgä çiqip, buniŋdin onliğan jillar ilgiri äҗdatlirini šz yeridä qobul qilğan qazaq hälqigä minnätdarliq bildürdi vä šz aililiriniŋ Qazaqstanni vätini däp hesaplaydiğanliğini alahidä mämnuniyät bilän täkitlidi.

Andin keyin sšzgä çiqqan Aqmola vilayätlik tiҗarätçi, än°äniviy ämäs diniy eqimdin zärdap çäkkän Äsel Bazarbaeva kšpçilikni yeŋi din izdäp šzgilärniŋkini qobul qilmay, bälki šziniŋ bay mäniviy mirasiğa muraҗiät qilişqa çaqirdi.

Muhakimä yäküni boyiçä Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ HHV sessiyasigä qatnaşquçilarniŋ muraҗiiti qobul qilindi (Muraҗiät mätini elan qilinivatidu).

Şundaqla bu küni QHA Räisi ikki orunbasarini tayinlidi. Moşu җavapkärlik lavazimğa QHA äzasi, Aqtšbä vilayätlik Җämiyätlik razimänlik keŋişini başqurğan Sergey Vişnyak vä QHA Keŋişiniŋ äzasi, «Assotsiatsiya azerbaydjantsev» җumhuriyätlik җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Abilfaz Hamedov tayinlandi.

…Nursultan Nazarbaev Qazaqstan hälqi Assambleyasi XXV sessiyasiniŋ yäkünini çiqirip, uniŋda muhakimä qilinğan mavzularniŋ vä qoyulğan väzipilärniŋ tarihiy ähmiyätkä egä ekänligini täkitlidi. Prezident QHAniŋ barliq äzaliriğa qollap-quvätligänligi üçün minnätdarliq bildürüp, çarä-tädbirgä qatnaşquçilarniŋ dokladliriğa alahidä diqqät ağdurdi. QHA Räisiniŋ pikriçä, sessiyadä oqulğan härbir doklad ayrim tählil mavzusi boluşi keräk.

Dšlät rähbiri şundaqla barliq qazaqstanliqlarni qädäm täşrip qilivatqan Qazaqstan hälqiniŋ birligi mäyrimi bilän täbrikläp, teçliq, izgülük vä paravänlik tilidi.

Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ XXV novättiki sessiyasi mämlikät etnomädäniyät birläşmiliri väkilliriniŋ täntänilik kontserti bilän ayaqlaşti.

Bälüşüş