Ädäbiyat gülzari

0
505 ret oqıldı

ALMASBEK

Ana til täsiratliri

Ana tilim — җan tilim,

Tillarara han tilim.

Äҗdatlardin tävärrük,

Qutluq miras — şan tilim.Ana tilim — tatliğim,

Jürigimdä şatliğim.

Kšrkäm härbir sšzüŋni,

Kelär dayim yadliğim.

Ana tilim — huş tilim,

Yeŋi mäna qoş tilim.

Qazaq tili — qerindaş,

Äŋ sšyümlük dost tilim!

Һur tilim

Ana tilim — äla til,

Һär sšzi bir mäna til.

Ällä ätkän momamniŋ

Һidi siŋgän räna til.

Bu til bilän ustazim

Savaq berär, miŋ tazim!

Eytsam Sadir nahşisin,

Җor bolidu huş sazim.

Ana tilim — gül tilim,

Jürigimdä nur tilim.

Qoşmaq tilim — qoş qanat,

Qazaq tili hur tilim!

Gšzäl tilim

Gšzäl tilim — Ana tilim,

Äŋ sšyümlük maŋa tilim.

Miŋ äsirlik äҗdadimniŋ

Rohi siŋgän saŋa tilim!

Uyğur üçün uyulğan til,

Äl qälbigä quyulğan til.

Tümän tüstä tuyulğan til,

Miŋ bir mäzmun-mäna tilim.

Baturlarğa has nam bolğan,

Şairlarğa dastan bolğan.

Aqillarğa asman bolğan,

Täkti tilsim dana tilim.

Tunğan tarih — Millitim sän,

Aҗunda äŋ qimmitim sän.

Һar-nomusum, himmitim sän,

İqtidarim — Ana tilim!

Azat älniŋ — azat tili,

Qerindaştur  Qazaq tili.

Şuŋa iҗil här zat dili,

İptiharim — Ana tilim!

Bayliğim

Ana tilim — bayliğim,

Sšz duniyasi — yayliğim.

Nemä desäm, çüşinär,

Qulunum häm tayliğim.

Yeşimğa yaş qetilip,

Til bayliğim yetilip.

Nahşa eytsam, sšyünär,

Gül-ğunçilar eçilip.

Dayim äla oqusam,

Tilim bilmäs heç nuqsan.

Bulbul bolur häyranä,

Şeir-ğäzäl toqusam.

Kälgüsi

Til üginip, talmastin,

Bilgänsiri yayraymän.

Qaliğaçtin qalmastin,

Viçir-viçir sayraymän.

Һärbir sšzniŋ mänasi,

Päydin-päygä eçilar.

Kim bolsa til älasi,

Qälbigä nur çeçilar.

Ana tilni bilgänlik —

Çin insanliq bälgüsi.

Bähti bolmas bir dämlik,

Nurluq uniŋ kälgüsi.

İlahun ҺOŞUR

Qoy zarlimatti qosiği toq bolsa,Qoşqar harlimatti qälbi pak bolsa

Adalät, tšhmätkä

Bu qetim

Çidimay män jitim.

Azapta solup,

Ğäzäpkä tolup,

Ğadayğan qoşqarni,

Mahtançuq içi tarni,

Qistaŋda üsüvättim.

Yolida mäğrur turuvelip,

Aldini kesip šttüm.

Lekin nemä qilip qoyğinimni

Çüşänmäy,

İçimdä ğiŋşip,

Özämni tiŋşap,

Oylinip turup qaldim.

Һoduqup, märişimni,

Yä, aldini torişimni

Bilälmäy

Ätrapni çšgiläp,

Aylinip jürüp qaldim.

Şu mähäl

Qoşqarbay yär tepip, vaqiridi,

«Öltürimän» däp häryan säkridi.

Burğisiğa kirip,

Därhal kaniyini kerip,

Yardämçilirini çaqirdi.

Müŋgüzlük qoşqarğa

«Bizdäk katta başlarğa

Һäyvä qilğan qaysiŋ», däp

Üniniŋ bariçä vaqiridi.

Tekä käldi saqilini silap,

Öziçä, kimlärnidu tillap.

Öşkä käldi

Җähli çiqip, notuqlap,

Öşkibüvini yetäkläp,

Qoza-oğlaqlar märişip,

Çoŋlar, ağziğa qarişip,

Täräp-täräptin çuquraşti.

Buyruq degän buyruqtä,

Orunlimisa bolmaydu.

Nškärlär

Qoşqar sšzin ikki qilmaydudä.

Ularmu šz beşini oylaydudä.

Çünki

Qoşqarsiz qosiği toymaydudä…

Nemä keräk hämmisi

Bolup hürräk,

Kšksin kerip,

Tamaqlirini qirip,

Män otlavatqan qaptalni

Һärtäräptin dükirişip,

Orap, qorşap kep qaldi.

Һättaki

Jiraq-yeqindin

Sadiqlar kep biqindin,

Qiyqas selip, yepilip,

«Ävu qoyni üskin» däp,

Aldimni torap,

Yolumni orap,

Käynimdin paylap,

Һuҗumğa štti.

Tekivay sokildap çepip,

Dšŋgä taman çiqip,

Ğäzäplinip sšzläp kätti.

«Jürüptimiz tehi šz», däp eytti.

Baqsaq,

Qoy beşimizdin atlap jüridu», däp,

Şšlgäylirini jutti.

Qeri šşkä putini sšräp,

İzlirimni  yenip, yenip purap,

Jiraqta turup, deväylidi.

Amma

Umu Qoşqarbayni dorap,

Özini bäk avaylidi.

Pähäslik bilän härikät qilip

Һärtäräpkä tinmay meŋip,

Päytini tepip,

Zähär tilini sançivätti.

Kšrmigän bolup, dässäp,

Putlirimni yançivätti.

Öşkibüvi qaşlirini süzüp,

Meniŋ beçarä halimni sezip,

Qiypaşlap kelip tepivätti.

Qorqançaqlar,

Һärtäräpkä qeçip kätti.

Oğlaqlar oynaqlap,

Qozilar naynaqlap,

Buluŋlarğa qistavaldi.

Aqivät, tamamän

Ağzim otqa yätmäy qaldi.

Keyin

Meŋiş, otlaş, yaşaş

Bolup maŋa bäk qiyin.

Maŋay desäm, Tekilär

Qoşqarbayğa däp kelär:

«Yoli tüz ämäs,

Dili šz ämäs,

Mändäk,

Sändäk

Һätta ävu asqaq šşkidäk,

Siliq maŋmay u.

«Käyniŋgä yan desäk, mutlaq yanmaydu», däp

Meŋişimdin hata tapti.

Putlirimğa palta çapti,

Otlay desäm,

Qeri šşkä:

Başqilardäk otlalmaydu,

Eriqlardin atlalmaydu.

Uniŋdin

Qoyni bu yärdin kšçiriş keräk.

Semizsän däp äpläp

Ünini šçiriş keräk», däp

Qoşqarbayğa piçirlidi.

Ğäzäptä çişlirim

Öz-šzidin ğuçurlidi.

Һämmisi olişip,

Meni talay qetim

Buluŋlarğa niqtavaldi.

Aqivättä

Qoşqarlar huҗumida

Ünüm mutlaq çiqmay qaldi.

Näççä qetim zarim eytip,

Bšrilärgimu qolum sozdum,

Tüp-tüz yolda meŋip jürüp,

Äşu yoldin ümüt üzdüm.

Därdim eytsam Bšrivayğa

Tiŋşap, tiŋşap җim bop qaldi…

Därdu-halim eytip jürüp,

Belim meniŋ tamam toldi.

Tüp-tüz yoldin heç burulmay,

Meŋiş täskän haman pak bop,

Qilğan işim, härikitim,

Män šzämgä

Kelip-kelip tägdi oq bop…

Män helikäm Qoşqarbayniŋ

Yenidin qattiq dässäp,

Ötmäydiğan boldum.

Qoli ägir, puti qiysiqliğini

Zadi, zadi

Һeçkimgä eytmaydiğan boldum.

Toğrisi Qoşqarğa

Jiğlaş orniğa

Һeҗiyip külüp qaraydiğan boldum.

Sätläş orniğa

Mahtap sšzläydiğan boldum.

Kšrmisäm kinäp

Yaylaqara izdäydiğan boldum.

Һätta qorasiğa

Ot, su, yäm toşup,

Künigä näççä qetim

Qoşqarbayniŋ,

Һalini soraydiğan boldum…

***

Qoy zarlimatti, kšŋli toq bolsa,

Qoşqar harlimatti qälbi pak bolsa…

Bahar RÄҺİMİ (İdiqut)

Dohtur qobulhanisida

(Ballada)

Qäyiriŋiz ağriğan? — däp soridi,

Һäҗäplinip baqtim şuan dohturğa.

Kälgän bolsa aniŋiz näq bilätti…

Bir ünsizlik aldi bizni otturiğa.

Kesiliŋiz eğir ämäs, vä lekin,

Tarihini tapsaŋ oŋay davasi.

Käspimizdä täväkülgä orun yoq,

Qimmät bizgä adämlärniŋ hayati…

Dohtur külüp, maŋa illiq qaraydu,

Jürigimgä ümüt şamin yaqqandäk.

Qälbim meniŋ yorup kätti däl şu çağ,

Çolpan külüp, yeŋi teŋim atqandäk.

— Rast eytisiz, anam bärin bilätti,

Täŋ tartatti ağriğimniŋ därdini.

Bälki meniŋ kesilimdur mäzgilsiz,

Püküvätkän anamniŋ tik qäddini.

Sezip qelip meniŋ müşkül halimni,

Rohiŋ bügün qozğaldimu Aniҗan?

Degändiŋğu: «Aman bolğin, yalğuzum,

Jiğlap maŋa ağrip qalma heçqaçan!».

Maŋa qarap täşvişlänmäy hatirҗäm yat,

Qaldim säl-päl zokam, tegip şamallap.

Saqlarğimu paydiliqqu iş tutuş,

Dohturlarniŋ mäslihitini aŋlap.

Yadlap seni tilğa alğan dohturniŋ,

Tškkän käbi mehriniŋ pak şipasi.

Şu şipakar hšrmitigä şeir bop,

Tizildiğu jürigimniŋ inkasi.

Yeşilmigän tepişmaqni yäşkändäk,

Һekmätlik bir häqiqätkä bop guva.

Hoşlaştim män şipakarğa tazim qip,

…Anam ekän miŋ därdimgä bir dava.

Җanni tikip yaşaş üçün ağrimay,

Anam üçün ğäzilimni yaŋritay.

Kinäp bäzän duç kelimän kesälgä,

Qandaq yaşay ana seni seğinmay?!

Äskä elip ana seni äslätkän,

Bälkim uni rohiŋ maŋa ävätkän.

…Ana razi, huda razi bolsa gär,

Җanğa şipa, därtkä dava anikän!

Mirzähmät MERİMOV.

Һayatliq goya yolsiz ğimsi toqay

Va, yaşliq, mändin qaçan ketip qaldiŋ,

Hoşlaşmay kätkiniŋni tuymay qaldim.

Yä, seni utturdimmu tavkilarda,

Tälvilik çağliriŋğa qanmay qaldim.

Qanitim sunğan hazir naka quşmän,

Bir çağlar štkän yaşliq äsläp huşmän.

Va, yaşliq, bärdaşliqni sändin aldim,

İştiyaq-muhäbbitiŋ kšyüp-yandim.

Yetäy degän mänzilim – armanlirim –

Elip kättiŋ jüräktä iz bop qaldiŋ.

Yaşliğim yultuz käbi yenip šçtüŋ,

Һararät-yalquniŋdin nahşa püttüm.

Va, yaşliq, bäquvät bir jigit edim,

Öz küçümdä yoqumni bärpa qildim.

Vaqit bilän, bäslişip jügräp jürüp,

Seniŋ štüp kätkiniŋni säzmäy qaldim.

Һalsizmän, yaşliq küçüŋ seğinimän,

Ändi qaytip kälmäysän häm bilimän.

Yetäy degän mänzilim – armanlirim –

Elip kättiŋ jüräktä iz bop qaldiŋ.

Yaşliğim yultuz käbi yenip šçtüŋ,

Һararät-yalquniŋdin nahşa püttüm.

Va, yaşliq, bäquvät bir jigit edim,

Öz küçümdä yoqumni bärpa qildim.

Vaqit bilän, bäslişip jügräp jürüp,

Seniŋ štüp kätkiniŋni säzmäy qaldim.

Һalsizmän, yaşliq küçüŋ seğinimän,

Ändi qaytip kälmäysän häm bilimän.

Mahtinip  äҗdatlarniŋ tarihiğa,

Bšlinip  jürimiz  şu şatliğiğa.

Qolumizdin  keläri  toy  häm  näzir,

Egä  bolup  oyunhumar  atiğiğa.

Toy-näzirgä  ayimaymiz  barimizni,

«Sehiliqta»  çiqirip  daŋqimizni.

«Uyğur biz — uyuşqaq»  däp qoyğan namni,

Oğuzhan qazanğanğu şäräp-şanni.

İmperiya qurğan bizniŋ äҗdadimiz,

Baturluqta titiritip yär-җahanni.

İkki  miŋ jil  җahanğa  tarap  kätkän,

Başliriğa šlüm-apät, dähşät  yätkän.

Nädä  jürsä, nemä  kšrsä  yähudiylär,

Mustäqillik – vätängä  barin  tikkän.

Һä, bügün  şu  «musapir»  yähudiylär –

Ävlatliri  duniyani  silkindürär.

Malğa tolğan yerini yaylaq, däp  bilär,

Nadanlar bayliqni bähtim däp külär.

Qoliniŋ kiridäk kätkändä bayliq,

«Bähtimdin  ayrildim!» ah urup җuda.

Restoran, qävät-qävät salduq saray,

Arimizdin «işbilärmän» çiqti  talay.

Pursät kelip  bariŋni  alar tartip,

Sšzüŋ štmäy qalisän «bolup malay».

Kšräŋlimä bayliq degän qolniŋ  kiri,

Birdä kelip, birdä ketär — kšptur siri.

Dehan bolup, bağvän bolup štkän äҗdat,

Çšllärdä  bağu-bostan — gülläp hayat.

Dostqimu häm  qästkimu eçip  quçaq,

Kelärini  oylimiğan  şum  qabahät.

Һayatliq  goya  yolsiz  ğimsi  toqay,

Oylaptimän, mänzilimgä  uttur çiqay.

Aça-aça  turmuş  yoli  oŋ-solumğa,

Başlidi nädin šzäm  işik  açay?

Adişip   jürdüm  talay  yol tapalmay,

Tär tšktüm,  dostlirimdin dedim  qalmay.

Bälüşüş