Şair ähli äzäldin sšyidu gülni

0
613 ret oqıldı

Qar läylisigä mädhiyä

Qar  kätmästin, muz yerip, kšzüŋ eçipsän.

İşik qatqan bahardin yätküzüp uçur.

Besatiŋda bariçä puraq  çeçipsän,

Quyaş sšyüp, alqişlap, tškkinidä nur.Kšrünisän qar ara  yeŋiliq bolup,

Kšŋüllärgä bir illiq sezim beğişlap.

Qaraŋğu qiş qoynida qalmastin solup,

Çiqqiniŋğa zoqlinip, baqtim yenişlap.

Kün nuriğa  bolğaçqa çäksiz täşnaliq,

Sezilmäptu qiş qähri  saŋa heç qançä.

Kün kšrmäkkä  җoş ursa dilda äşnaliq,

Һayat äsli җapaliq ämäskän ançä…

Yapraqliriŋ zumrät räŋ,  sšyünidu dil,

Aq  qar bilän kšk muzğa bahar çillaysän.

Nurğa bağlap riştiŋni sän ästaidil,

Җan şürkinär soğlarğa pärva qilmaysän.

Yiltiziŋ bar  ziminda qurup  qalmaysän,

Tälpünisän mähsätlik kün nuri taman,

Җudunlarda äyminip, turup qalmaysän,

Ulğiyisän kün sanap, boy tartip haman.

… Qar läylisi, muz yerip, kšzüŋ eçipsän,

İşik açqan bahardin yätküzüp uçur.

Besatiŋda bariçä puraq çeçipsän,

Quyaş sšyüp, alqişlap,tškkünidä nur.

Qar läylisi, mähliya qilip kšŋülni,

Ättiŋ illiq tuyğular qälbimgä in°am.

Şair ähli äzäldin sšyidu gülni,

Җür°itiŋdin  jüräktä җoş urdi ilham…

« Bismilla» däp…

(Evropidiki bir muhaҗirniŋ eğizidin)

«Bismilla» däp namiŋni tilğa alimän,

Aläm yorup, süp-süzük taŋlar atqanda.

Ğeripsinip, bir miskin oyda qalimän,

Şälpär räŋgä çšmdürüp, quyaş patqanda…

Huş mubaräk  namiŋni  qälbimdä saqlap,

Miŋ bir märtä  yad ätmäk  pärzäntlik pärzim.

Bärkamal iman bilän šzämni paylap,

Yätkäy däymän mehrivan Allağa ärzim.

Ömrüm  boyi  arminim bolduŋ bir šzäŋ,

Yetälmästin aqivät ğurbättä šttüm.

Kšrgän künüm dozaqniŋ azaviğa täŋ,

Һär qädämdä sarğiyip, häsrättä šttüm.

Kimgä eytay tügimäs därdu-halimni?

Kündin-küngä  barimän män bolup ada!

Sän qaldurup šzämgä šz ugalimni,

Ävladimğa, vä lekin, nusrät bär, Huda!..

Ada bolğay qärzimiz

Özgilärni häyran qilip qaratqan,

Tilğa dästäk tšhpimiz yoq yaratqan.

Kškräk kerip käşpiyatçi äҗdattin,

Bolup qalduq pahtivättin oq atqan.

Äҗdat bilän pähirlänmäk pärzimiz,

Äҗdat bilän inavätlik ärzimiz.

Pähirlänmäk üçün yänä haҗätqu,

Ötälmigi šşnidiki qärzimiz?!

Ata-bova yaqqan otqa qahlinip,

Namunasip jürüveriş mahtinip.

Bizdin nemä qalar kelär ävlatqa,

Nemä bilän alalaymiz aqlinip?

Miŋ jillardin tarih kelär sir saqlap,

Kšräyliçu qetirqinip, varaqlap.

Ötkänmekän tšhpikar u äҗdatlar,

Tapqan nanni dap qilişip, taraqlap?!

Yalğuz başniŋ ğemi  boldi ğemimiz,

Һämmisidin kimmät quşqaç җenimiz.

Sältänätlik äҗdatlarniŋ qeniğa

Miŋ qaynisa qoşulmaydu qenimiz!

… Äҗdatlardin pähirlänmäk  pärzimiz,

Äҗdat bilän inavätlik ärzimiz.

Pähirlänmäk üçün bädäl keräkqu,

Ada bolğay boyundiki qärzimiz!..

Bir kimsägä

Ötüp aldiŋ kšrüktin, demä iş tamam,

Elivalğin, här halda, bir pursät aram.

Huda bilär, aldiŋda talay kšrük bar,

Eşigiŋni sšyüp jür, demästin haram…

Qädäh aldim qolumğa käypä süräy däp,

Monu räsva duniyadin neri jüräy däp.

Va, häҗäva  qädähtä duniya bar ekän,

Kütüp turar, tamaşäŋ qeni kšräy däp…

Yazmay desäm

Yazmay desäm šzäŋ mäҗbur ättiŋ meni,

Badam dopa kiygän bilän beşiŋ qeni?

Aldin oylap, andin oynap yaşap štkän,

Äҗdadiŋniŋ tomuriŋda yoqmu qeni?!

Huş külkiniŋ qimmitini bilär aqil,

Җa külkidin bolmas murat äsla hasil.

Ätä kündä kelär ävlat-urpaqliriŋ,

Mazariŋğa taş atmamdu štsäŋ  ğapil?!

Beşiŋ šzrä qarğa-quzğun çšgiläydu?

Toy-tamaşäŋ neçün şunçä tügimäydu?

Quruq terä daraŋlitip štkiniŋgä

Tšhpikar u ata-bovaŋ nemä däydu ?!

Miŋgän eşäk-uliğiŋğa yätmäy küçüŋ,

Toqumida qalğanmedi alar šçüŋ?

Asman ğulap çüşäy desä sän pärvasiz,

Besilmastin daraŋlaydu depiŋ neçün?!

Bağliriŋni ugilisa Һuquş sayrap,

Künüŋ  štär toy-tškündä külüp, yayrap.

Һaraq bilän quyulğanmu qirqi süyiŋ?

Ätrapiŋğa baqsaŋçu bir sägäk  qarap!

Mätämdar št deginim  yoq šmür boyi,

(Huşvaq dämdin çaqlinidu adäm oyi).

Yalğuz başniŋ toyliğin toy bolğaymu?

Toylanmisa u җaniҗan millät toyi!!

Qälämdişimğa

(Arupҗan Җumahunovqa)

Oyliriŋğa oylirim päyvänt,

Beganilik yat kšŋüllärgä.

Ögäy ämäs, arzuluq pärzänt,

Һär ikkimiz bir äziz yärgä.

Dil riştimiz baştin çigilgän,

Äşu yärniŋ huş täpti bilän.

Kšŋülgä  zor mähsät tügülgän,

Vä kšzliduq bir mänzilni  häm.

Bolmiğaçqa pinhan sirimiz,

Ğämlär kälsä bizlär bšlüştuq.

Birimizni bäzläp birimiz,

Külsäk ägär billä külüştuq.

Asan qilip müşkülümizni,

Һär nä bolsun qalmiduq säptin.

Çüşärmästin  heç kšŋlümizni,

Öçärmiduq  jüräkniŋ  täptin.

Һä jüräktä muqäddäs ğayä,

Nurlinidu šmrimiz yoli.

Һäväslärdin çüşirip sayä,

Bop qalmayli turmuşniŋ quli.

Öşkimizgä eğir jük arttuq,

Mänzillärdin kätmäyli çätnäp.

Pükkän mähsät hämmidin artuq,

Qalğini u tirnaqtäk bir gäp!

Sšnmäs ümüt, uluq etiqat,

Qiblinamä bolğay biz üçün.

Ünüp çiqar  arimizdin yat,

Gär jürmisäk bolup bir pütün!

Muhtäräm dost!

Bolduq säpärdaş.

Bir mähsättä qädämmu-qädäm,

Arimizda kštärmisun baş,

Şäytan süpät beganä adäm!

Turnilar

«Һäy, turnilar, asta qanat qaqisän,

Qanitiŋda häsrät elip käldiŋmu?»

(Mahmut Abdurahmanov)

Zäŋgär kšktä uçup baridu,

Kümüç qanat turnilar.

Jürigimni quçup baridu,

Seğinişliq tuyğular.

Kškniŋ ärkä, azat quşliri,

Qäyärlärgä yol aldi?

Quruvlişip, huş uçuşliri,

Armanlirim bop qaldi…

Yol alğandu seğinip, kinäp,

Bälki, Sayram kšligä.

Jiraqlardin ana makan däp,

Tšzmäy hiҗran çšligä!..

Muhtämilatlar

(buyuqlar)

İ. Kün

Kelidu bärhäq, künlärdin bir kün,

Külüp baqidu asminiŋda kün.

Altun tähtiŋgä yarişip külkäŋ,

Räqipliriŋgä tuğulidu kün.

Vahalänki, bu yoluŋ müşkül, tar,

Bardur kšrälmäs, bardur içi tar.

Mänzil şatliğin yaŋratmaq üçün,

Ğayä, iradäŋ bolğay ärşän tar!

Peşanäŋdin az tškülmäydu tär,

Biraq ümütvar baqqin, türmästin.

Ävladiŋ qayta adaşmas üçün,

Yoluŋğa mäŋgü salmas güllär tär!..

Azapliq yollar otturida qaq,

Tenärsän, bälki, bolup quruq qaq.

Şundimu azmay, etiqatiŋni,

Altun qozuq qip, nişaniŋğa qaq!

İİ. Çüş

Äziz dost,

Taŋ yorup, kün bolmaqta çüş,

Sän tehi oyğanmay, kšrmäktisän çüş.

Ehtimal, çüşiŋdä šzäŋçä şahsän,

Tärk etip, hiyaliy u tähtiŋdin çüş!

Zulmätni väyran qip, yoruvatsa taŋ,

Ğäplättä behävär, demigin: «Vay, taŋ».

Bu aläm oyğinip, kšzin açqanda,

Uyqida yatqiniŋ qalduridu taŋ.

Ğäplätlik bu uyqaŋdin sän bir yoli käç,

Käçmisäŋ, ätä bop qalidu käç.

Tšrt oğri tšrt yaqtin paylap turğanda,

Ğemiŋ qip yaşaymän män ärtä häm käç!..

İİİ. Tap

Һär balilar yoluŋğa bolsimu tap,

Yoqatqanni härnä qip, izdigin tap.

Pursät degän hayatta bir kelidu,

Käldi, bälkim, pursitiŋ näq moşu tap!..

Kelip qaptu meniŋ kütkän baharim

«Zäpmu çirayliq käptu bu bahar»

(Teyipҗan İliev)

Kälginidäk seğindurğan dildarim,

Kelip qaptu meniŋ kütkän baharim.

Җandin štüp kätkäçkimu uzun qiş,

Gül hšsnidin sayrap kätti dil barim.

Yolliriğa tälmürtüp kütküzgän,

Män ümütvar uzun qişni štküzgän.

Uzun qişta üzülmigän şu ümüt,

Mana ahir şu baharğa yätküzgän.

Bahar käptu kirpik qeqip, qaş etip,

Җamalini gül-giyada paş etip.

Bahar käptu җäzibilik, җälvilik,

Yamğuridin derizämgä taş etip.

Bahar käptu zariqqan җan bähtigä,

Quçaq açtim, kškräk yeqip täptigä.

Ğenimät däp quçqinimni väslini,

Quçaq açtim quçmiğanlar häqqigä…

Bahar bilän sayrap kätti dil tarim,

Qulaq tutup, sän җor bolğin, Dildarim.

Huş gepiŋni eytip qoyğin, çünki bu,

Meniŋ kütkän arzuluq gül baharim!

Ğenimät bil tämbürimiz barini

Җuda bolup jüräk sšygän yaridin,

Ada boldi huşliğidin, baridin.

Yättimekin dat-päriyadim Täŋrigä,

Dava taptim ahir tämbür taridin.

Tar çekilip, besilğanda pädilär,

Eçilğandäk bolar qat-qat pärdilär.

Äziz başqa çüşkän häsrät-därtlärni,

Tämbürimdin šzgiliri nä bilär?

Polat simda-hälqimniŋ küy, ahaŋi,

Pädilärdä-kšŋüllärniŋ arami.

Ata miras tämbürimdin tapmisam,

Nädin tapay därtlirimgä davani?!

Ğenimät bil tämbürimiz barini,

Avayliğin, üzüp qoyma tarini.

Miŋ jil aldin käşip qiptu säzgändäk,

Qayran äҗdat ävladiniŋ zarini…

Bovay eytqan şu näqil

Ätimalim, sän aŋliğan bir gäptu,

Ästin çiqmay, äl ağzida kep käptu.

Tamaq vaqti,

Kšpni kšrgän bovisi,

Nävrisigä mundaq näqil sšzläptu:

Kštirilip kätmisun däp insavi,

Һärbir işniŋ bolar soraq-җavavi.

Җähännämgä elip barsa yamanliq,

Yahşiliqniŋ qaytar ahir sovavi.

Asrap apsän yolda qalğan aslanni,

Aş qoymastin, berip turğin aşqanni.

Päyğämbärmu ätivalap štkänkän,

Qahşatmiğin sänmu tilsiz bu җanni.

Biraq, balam, yegändä nan-eşini,

Barmiğiŋda çertip qoyğin beşini.

Çünki kšzi aş kälgändä jumulup,

Kšrmäy qalar himmät qilğan kişini…

…Berip qalsam bäzilärniŋ aldiğa,

Kšrmäskä sep, alar šzin daldiğa.

Şundaq päyttä bovay eytqan şu näqil,

İhtiyarsiz çüşär kişi yadiğa…

Tonur beşi gepi ämäs şeir degän

Yeqinda bir şeiriy toplamni oqup çiqsam, asasän yalaŋ pändi-nesihät häm allikimlärgidu ränҗiş-špkiläş bilän yezilğan yazmilardin ibarät ekän.

Tonur beşi gepi ämäs şeir degän,

Ämäs hämdä tšrt hotunniŋ šsäk sšzi.

Juğirilip u etiqat, mehir bilän,

Pak kšŋüldin partlap çiqqan jüräk sšzi.

Yezilmaydu ğäräzlik oy-mähsät bilän,

Yezilmaydu kimlärdindu änt alğili.

Yezilidu eğir tolğaq, külpät bilän,

Bir jüräktin jüräklärgä yol salğili.

Qäläm elip, eytidiğan gepiŋ yoqtäk,

Qeyinanaŋğa qaldurmapsän nesihätni.

Nişaniğa tägmäy, qiypaş kätkän oqtäk,

Şeir toqup, oyğa püktüŋ nä mähsätni?

Ränҗip dosttin, ränҗip yänä yan hoşnaŋdin,

Aq qäğäzni qara qilmaq haҗätmedi?

Şeir äsli yezilmamdu işq ilhamdin,

Seniŋçä yä şeir pitnä-ğevätmedi?!

Şeir bilän azmu bizdä eytar gäplär,

Sän eytmisaŋ, u eytmisa, kim eytidu?

«Hälqim» desäŋ, «şairim» däp, äl şäräplär,

Qälimiŋniŋ qädrigimu häm yetidu!..

Qaçaqlar kelidu

Bügünki kündä duniyaniŋ härhil ällirigä millionliğan qaçaqlar kelip, orunlaşmaqta.

(Ähbarat vasitiliridin)

Qaçaqlar kelidu tağ-deŋiz eşip,

Qaçaqlar kelidu säl bolup teşip.

Bağri – hun, beşida – aläm häsriti,

Qaçaqlar kelidu җenidin keçip.

Artida kep barar qutluq oy-vaqi,

Kep barar arzulap jiqqan jük-taqi.

Näqädär paҗiä tätür aylansa,

Beşäpqät, berähim päläkniŋ çaqi!..

Mänzili – natayin, yollar җapaliq,

Yollarda täsadip heyim-hätär җiq.

Apätlär yağarkän härbir qädämdä,

Päläktin kälmisä ägär vapaliq.

Sarğiyip, topa räŋ balilar üzi,

Mšldürläp baqidu yaş ägip kšzi.

Gunaliq nä qilmiş qildekin ular:

Asriğay ilkidä Hudaniŋ šzi!

Mänzili – säraptur, yolliri – yavan,

Yollarda qutrişar jirtquçlar haman.

Ört içrä pahtidäk qaçaqlar җeni,

Ya, Egäm, egä bop saqliğin aman!..

 

Kimlärniŋ kšzigä štär tälmürüp,

Kimlär qol uçini sunar huş kšrüp?

Quş toyğan nädä bar kişi qolidin,

Ätä kün nä bolmaq därbädär jürüp?!

Qaçaqlar!

Silärgä kälgän qismättin,

Jürigim qahşaydu qayğu-häsrättin.

Naqolay, nagila sezip šzämni,

Tamaşä kšrgändäk jürimän çättin.

Amalim bolsa gärara bolattim,

Därdiŋlarni därdim däp, bšlüp alattim.

Qaçaqniŋ haliğa qaçaq yetidu –

Äҗdadim qaçaq bop štkän hayattin…

Nurähmät Ähmätov 

Bälüşüş