Җumhuriyätlik ata-anilar jiğini

0
3 647 ret oqıldı

Maarip/ Şšhrät MÄSİMOV, «Uyğur avazi»/ 12-may küni Bilim vä pän ministrliginiŋ täşäbbusi bilän elimizdä däsläpki qetim Җumhuriyätlik ata-anilar jiğini štküzüldi. Mäzkür çarä-tädbir oquş jiliniŋ ayaqlişişi harpisiğa toğra kälgäçkä, baliliri mäktäptä oquvatqan härbir qazaqstanliq ailiniŋ diqqät näzäridä boldi. Bu küni Qazaqstanniŋ barliq mäktäpliridä balilirimizniŋ süpätlik bilim elişi vä keläçäktä riqabätkä taqabil turuşi häm utuqluq boluşi üçün qandaq çarilärniŋ ämälgä aşuruluvatqanliği toğriliq başqimu mäsililär qaraldi.

Mälumki, hazir elimizdä bilim berişniŋ yeŋilanğan mäzmuni җariy qilinip, muällimlär yeŋilanğan programma dairisidä kurslarda oquvatidu. Ötkän jildin etivarän, birinçi siniplarda oquğuçilarniŋ oquştiki utuqlirini bahalaşniŋ šlçämlik sistemisi җariy qilindi. Ändi 1, 2, 5 vä 7-siniplarniŋ oquğuçiliri 2017 — 2018-oquş jilini yeŋilanğan programma boyiçä başlaydu. Sanaqliq künlärdin keyin uçumkarlar däsläpki qetim hulasä attestatsiyadin mäktäptä štidu vä BMTni yeŋi şäkildä tapşuridu.

Bilim beriş ülgisi oquğuçiniŋ taşqi duniya bilän munasivät qilişini täräqqiy ätküzüş arqiliq tüzülüvatqanliqtin, mäktäplärdiki emtihan materialliridimu ämäliy vä mäntiqiy harakterdiki tapşurmilar orun alidu. Bu matematika pänigä munasivätlik. Başqiçä, esse däp atalsimu, ästin çiqip qalğan inşa qaytip käldi. Uniŋda oquğuçi mavzuğa bolğan kšzqarişini äkis ättürüpla qoymay, obrazliq til vasitiliridin paydiliniş maharitinimu kšrsitişi keräk. Aliy oquş orniğa çüşmäkçi bolğan uçumkarlar Birtutaş milliy testta matematikiliq savatliq vä savatliq oquş emtihanlirini tapşuridu. Bu emtihan muräkkäp matematikiliq  hesaplar bilän mätin üstidä çoŋqur oylanğan halda işläşkä ügitidu.

Hämmimiz bilimizki, iyun' eyi häqiqätänmu häm balilar, häm ata-anilar üçün eğir bolidu. Şuŋlaşqimu ata-anilarni pärzäntliriniŋ emtihanlarğa puhta täyyarlinişi üçün mümkin bolğan barliq şaraitni yaritişqa çaqirdi. Mälumki, biyil Birtutaş emtihan ikkigä — hulasä attestatsiya vä BMTqa bšlünüp, ändi u ilgärki jillardikidäk bir künlük bolmay, bälki jigirmä küngä sozulmaqçi. Rast, hämmä närsini birinçi bolup başlimaq qiyin. Biraq vaqitniŋ šzi pärzäntlirimizdin härdayim muräkkäp bolidiğan çoŋ hayatqa qädäm taşlaş aldida helä başqa däriҗidiki, yäni tehimu çoŋqur vä härtäräplimä bilimni täläp qilmaqta. Buniŋda, äŋ muhimi, balilarni emtihanlarğa psihologiyalik җähättin täyyarlaş zšrürdur.

Җumhuriyätlik jiğinda şundaqla mäktäplärdä ğämhorçilar keŋäşlirini quruş, ularniŋ işläş mehanizmliri bilän printsipliriğa munasivätlik mäsilimu muhakimä qilindi. Muällimlär bu qurulumni mäktäp vä ata-anilar otturisidiki bağliğuçi halqa däp ataydu. Paaliyiti tävsiyä beriş harakteriğa egä keŋäşniŋ asasiy väzipisi tärbiyä mäsililärdä täkliplärni işläp çiqiştin, oquğuçilar bilän aldini eliş işlirini jürgüzüştin, maliyäviy vä häyrihahliq yardämni täminläştin, bilim beriş täşkilatliri rähbärliriniŋ hesavatlirini tiŋşaştin ibarät. Keŋäş şundaqla mäktäp kiyimi qandaq boluşi keräk, jitim balilarni qandaq qollap-quvätläş yaki qandaq qilip qoşumçä robototehnika siniplirini eçiş ohşaş mäsililärni muhakimä qilidu. Uniŋ tärkivigä yärlik iҗraiy organlarniŋ, işbärgüçilärniŋ, iҗtimaiy şeriklärniŋ, kommertsiyalik ämäs täşkilatlarniŋ väkilliri, uçumkarlar vä ata-anilar, başqiçä eytqanda, mäktäp hayatiğa bepärva qarimaydiğanlar kirişi mümkin.

Umumän, җumhuriyätlik jiğinda käŋdairilik mäsililär muhakimä qilindi. Bu šzlügidin çüşinişlik, çünki elimizniŋ maarip sistemisida yüz berivatqan šzgirişlärmu miqiyasliq. Җümlidin bu küni balilarniŋ behätärligi, şähär vä yeza mäktäpliri otturisidiki päriqni qisqartiş mäsililiri, käspiy vä tehnikiliq bilim eliş vä başqimu muhim mäsililär ätrapliq muhakimä qilindi. Bolup štkän çarä-tädbirniŋ asasiy yäküni şuniŋdin ibarätki, mäktäp härdayim җamaätçilik bilän munasivät qiliş, täkliplär üçün oçuq. U kšpçilikni mäktäp hayatiğa paal qatnişişqa çaqiridu, çünki hämmimiz birla  şähsni kšzdä tutuvatimiz, u — keläçäk ävlat.

Bälüşüş