Milliy mänaviyatimizdiki muhim märasim

0
118 ret oqıldı

Festival' täsirati/ Milliyligimizni saqlaş niyi­tidä nurğun çarä-tädbirlär qolğa elinivatidu. Amma ularniŋ hämmisi hoşal qilarliq däriҗidä ämäs. Kšŋül su içidiğan işlar bar bolğini bilän bir täräptin artqa çekinişimiz tola. Mäsilän, Almuta şähiridiki ikki uyğur gimnaziyasidä balilar sani kšpiyivatsa, bäzi yeza-käntlirimizdiki mäktäplärdä ularniŋ sani kündin-küngä azaymaqta. Biz  yaritilivatqan mümkinçiliklärni ünümlük paydilinip, täşviqat häm tärğibat işlirimizni tehimu җanlanduruverişimiz havadäk haҗät.

Yeqinda štkän kšrnäklik märipätçi Һebibullam Qaharov namidiki җumhuriyätlik XVİİİ «Һoşşärä, yaş talantlar!» festivali, juqurida qäyt qilğinimizdäk, šsüvatqan yaş ävlatni milliy maaripqa, sän°ätkä җälip qiliştin ibarät boldi. Mäzkür festival'da orun alğan azdu-tola kamçiliqlarni eytmiğanda, amma qälbimiz yayrap, kšŋlimizni yänä bir tävritip kätti.

Birinçidin, mäzkür festival' uyğur baliliriniŋ dostluq mäyrimigä aylandi. Һär jili štküzülüvatqan çarä-tädbirdä jilda iştrak qilivatqan oquğuçilar bir-biri bilän içäkişip, dost bolupmu ülgiriptu. İkkinçidin, yezidin däsläpki qetim çätkä çiqqan oquğuçilar mundaq festival'larniŋ asasiy ähmiyitini çüşinip, här saha boyiçä bilimini sinap-çiniqişniŋ näqädär asan ämäsligini yaqqal sezip, «kšzini açti».

Biyilqi festival'da biz kütülmigän yänä bir ähvalniŋ guvaçisi bolduq. Festival' uyuşturğuçiliri bolğan Güldala ottura mäktiviniŋ mudiri šzgä millät väkili bolsimu, şu küni uyğurniŋ milliy kiyimini kiyip, şu yärdä hizmät qilip jürdi.

–  Meniŋ bügün uyğurçä kiyinivalğinimğa häyran qalmaŋlar, – dedi u bizgä. – Män qirğiz hälqiniŋ väkili bolsammu, başqa barliq millätlärni hšrmät qilimän. Elimizdä härbir adäm šziniŋ qaysi millät väkili boluşidin qät°iy näzär, bir-birini hšrmätläydekän, teçliq vä razimänlik bolidu. Kollektivimda härhil millät väkilliri işläydu häm türlük millät baliliri bilim alidu. İnaqliğimiz yaraşqaçqa, bügünkidäk çoŋ çarä-tädbir juquri däriҗidä štküzülüvatidu.

Buniŋdin şu närsä kelip çiqiduki, mudir uyğurlarğa kšrsitivatqan hšrmät-siyidin taşqiri, uyğur hälqiniŋ tarihi, mädäniyiti vä sän°itidin yahşi hävärdar. Һäm keläçäktä tarihimizdin behävär, mädäniytimizni tonumaydiğan, tilimizdin çätnäy­diğanlarniŋ bolmasliği üçün štküzülüvatqan festival'ğa  hämdäm boluvatqini bizgä çoŋ hšrmät ekänligigä kšz jumalmaymiz.

Festival'niŋ ahirida bayqiğinim, bayseyitliq oquğuçi qizniŋ festival'niŋ hšrmätlik mehmini, märhum Һebibullam Qaharovniŋ җüpti Ğäyrätbüvi aniniŋ yeniğa kelip, «Ana, moşundaq çarä-tädbirgä qatnaşqanliğimğa hoşalmän. İlahim, Sizniŋ šmriŋiz uzun, oğliŋiz Mähsätҗan akamniŋ salamätligi zor bolsun» degän jüräk sšzlirini aŋlap, festival'niŋ şu šsmürniŋ qälbidä näqädär çoŋqur täsirat qaldurğanliğiğa kšzüm yätti.

Һärjili festival' yäkünidä Mähsätҗan Qaharov salamätligi yar beridekän, ata hšrmitigä başliğan işini ahiriğa çiqarmiğiçä kšŋli imin tapmaydiğanliğini bildüridu. Bu – milliy mädäniyitimiz muhitidiki qährimanliq däp häqliq türdä eytalaymiz.

Abdulҗan AZNİBAQİEV.