Vraç bolsa, Sälimämdäk bolsa

0
36 ret oqıldı

Buniŋdin on jil muqäddäm, näq iyun' eyidin başlap män käyni-käynidin ikki qetim infarkt boldum. Ağriqhanilardin keyin şipahanida mähsus tirkäldim. Şuŋlaşqimu şipahana, kündüzki statsionar, ağriqhanilar meniŋ pat-pat baridiğan ornum bolup qaldi. Amma 80 jilliq tävälludum aldida bularniŋmu yardimi çağliq boldi. Şu vaqitta qizim Җämilä: «Meniŋ tonuşum hizmät qilidiğan klinikida kardiolog pän namziti, dotsent, aliy kategoriyalik vraç ekän. Şuniŋğa kšrünüp baqamsän?» dedi. Ağriqhanida professor konsul'tatsiya bärgän, u dotsent ekän», däp oylisammu, qizimniŋ sšzini qiymidim, bardim.

Tegişlik kabinetni tapqinimda, uniŋ işigidä «Kardiolog Şaripova Salima Tahtasınovna» degän yeziqni oqudum vä uyğur ämästu degän oy bilän uniŋ içigä kirdimdä, nemişkidu, rusçä salam bärdim. Umu şu tilda җavap qayturdi vä šziniŋ yenidiki orunduqqa oltirişni täklip qildi. Meniŋ aldimdiki kardiolog pakiraq, qoyuq çaçliri boyniğiçä çüşkän, kšzäynäklik, qiriq-ällik yaşlar çamisidiki ayal edi. Män: «Siz uyğurmu?» däp sorivedim u rusçä: «Meniŋ apam uyğur» dedi vä meniŋ nemä üçün uniŋ aldiğa kälginim toğrisida käyni-käynidin soallarni berişkä başlidi. Soalliri kšpäygänsiri u nemä üçündu maŋa tonuştäk bilindi. Mundaq soallar män tirkälgän şipahanida, ağriqhanilardimu berilätti. Biraq bu yärdä ularni maŋa yeqin, šzäm bilidiğan kişi berivatqandäk sezilätti. Uniŋ asta çiqidiğan üni, kšzäynigi astidiki kšzliriniŋ yeqimliq qarişi šzigä җälip qilatti. Jüräkni täkşürüşkä kirişkändimu – qan besimini šlçäp, elektrokardiogrammiğa çüşärgändimu uniŋ härikätliri seni hatirҗämländürätti. İşänmäsligiŋlar mümkin, şu päyttä jürigimni qisip turğan bir närsä yoqap kätkändäk tuyuldi maŋa. Dora bärmäy, sšz-muamilisi bilän ähvalimni yenikläştürdi, ändi davalinişi qançilik küçlük bolar, däp oylidim.

U bälgüligän dorilarni içişim, bärgän mäslihätlärgä riayä qilişim, meni pütünläy äksimgä kältürdi. Üç jil davamida hämmini untup, šmür sürdüm. Biyil ätiyazdiki havaniŋ käskin šzgirişi meniŋdä qan besimini päyda qildi. Helä yärlärgä bardim. Degändäk nätiҗä bärmidi. Sälimäm Şäripovağa muraҗiät qilmiğinimniŋ sävävi, däsläpki qetim uniŋ aldida bolğinimda, uniŋ anisi, bolupmu momisiğa bola tilimizni yahşi bilidiğanliğidin hävär tepip, birnäççä kitaplirimni soğa qilip, tävälludimğa täklip qilğandim. U güldästä bilän käçkä kälsimu, qalaymiqançiliqta ziyapätkä çaqiriş esimğa kälmäptu. Hiҗalätçiligimdin yänä qizim qutuldurdi. U meni Sälimäm Tahtasın qizi hizmät qilidiğan klinikiniŋ ağriqhanisiğa yatquzdi. Sälimäm u yärniŋmu yetäkçi kardiologi ekän. Üç jildin keyin biz qayta uçrattuq. Ägär šz vaqtida män uniŋ kabinetiğa kirgän bolsam, bu novät u meniŋ palatamda päyda boldi. İlgärkidäkla yeqimliq täbässümi vä asta çiqsimu, mäptun qilidiğan üni. Amma bu qetim u uyğurçä: «Yänä nemä boldiŋiz, aka?» dedi. Sälimämniŋ, vraçniŋ «aka» däp muraҗiät qilişi maŋa bu sšzni qerindişim eytqandäk bilindi.

Adättä, palatidiki ağriqlarğa qaraydiğan vraçlar ularğa bir qetimla kirsä, meniŋ vraçim, yäni Sälimäm Tahtasın qizi ikki-üç qetimdin kirip turdi vä meni qaytidin äksimgä kältürüşkä šziniŋ vä ağriqhaniniŋ bar imkaniyätliriniŋ hämmisini işqa saldi. Uniŋ muamilisi, šzidiki işänçini saŋa yätküzüş usuli ilgärkidäkla edi. Kšz­liriniŋ saŋa mehrivanliq bilän qari­şimu yoqimiğan. Bu qetim biz biraz sšhbätlişiş imkaniyätlirigimu egä bolduq…

Merkelik šzbäk jigiti Tahtasın zoovetni, kiçikaqsuluq uyğur qizi Hatäm maliyä institutini pütiridu. Bular turmuş qurup, tšrt qiz tapidu. Ömrini mal bilän štküzüvatqan ata qizliriniŋ biriniŋ vraç boluşini arman qilatti. Buni Sälimäm ämälgä aşuridu. Mundaq boluşiğa mälum säväplärmu yol açidu. Qiziğa hamildar bolğan ana dekretliq däm elişini jutida, anisiniŋ aldida štküzidu vä şu yärdä boşinidu. Qiz mäktäpkä barğiçä vä tätillärdimu helila vaqtini momisiniŋ qolida štküzidu. Mabada nävrisiniŋ tavi bolmay qalsa, Sopihan momay uni kokatlarni qaynitip içküzüp, davalatti. Moşuniŋ hämmisi nävrisiniŋ hatirisidä saqlinip qalidu. Mäktäpni altun medal' bilän tamamliğan Sälimäm meditsina institutinimu qizil diplom bilän tügitidu. Merkedä tšrt jil uçastkiliq vraç bolğan u 1994-jili šzi oquğan aliy oquş ornidiki içki ağriqlar kafedrisiğa assistent bolup işqa orunlişidu. 2000-jili namzatliq dissertatsiya yaqlaydu, keyin dotsent unvaniğa erişidu.

Sälimäm Tahtasın qizi alim süpitidä lektsiyalär oquydu, ämäliy işlarni jürgüzidu, studentlarniŋ mäşğulatliriğa rähbärlik qilidu. Uniŋ mähsiti – auditoriyadä oltarğanlarğa tegişlik bilim beriş, tibabätçilik sahasida käŋ amminiŋ kšŋlidin çiqidiğan mutähässislärni täyyarlaş edi. Lekin jillarniŋ štüşi, bolupmu häq tšläp oquş sistemisiniŋ jil sanap käŋiyişi bilän mäzkür institutqa täsadipi çüşüp qalğanlar sani kšpiyidu, šzlirini diplom elip, salamätlikni saqlaş sahasiniŋ ämäl­darliri boluşqa täyyar­lavatqanlar päyda bolidu. Moşuniŋ hämmisigä kšz yätküzgän Sälimäm ilmiy, oqutquçiliq hizmättin ämäliy işni ävzäl kšridu. Öz käspini degändäk sšymäy, hizmät qilidiğanlarni täyyarlaş orniğa täҗribisi vä bilimini iş yüzidä kšrsitişkä, uniŋ aldiğa kelidiğan ağriqlar därdiniŋ hšddisidin çiqişqa bäl bağlaydu vä 2011-jildin başlap «SBS+MED» klinikisida vä uniŋ ağriqhanisida yetäkçi kardiolog bolup hizmät qilivatidu.

Män Sälimämdin: «Siz alim süpitidä meditsina sahasiniŋ utuqlirini yahşi bilisiz. Dšlätmu vraçlarniŋ şaraitini yahşilaşqa bar küçini särip qilivatidu. Şuniŋğa qarimastin, kişilärniŋ silärgä qarita şikayätliri tohtimayvatidu» däp soriğinimda, u mundaq dedi: «Һämmä käsiplär yahşi. Päqät talliğan käsipni sšyüp, šzäŋni şuniŋda kšrsitiş lazim. Ändi bizniŋ käsip başqiçä – kişilärniŋ salamätligigä, sağlam šmür sürüşigä bağliq bemarlar seniŋ aldiŋğa ümüt bilän kelidu. Sän şu ümütni aqliğuçi. Şähsän män şundaq çüşinimän. Şuniŋ üçünmu šzämni başqa käsiptä täsävvur qilalmaymän. Meniŋ işim bemarlarni klinikida qobul qiliş yaki ağriqhanida qaraş bilänla çäklänmäydu. İştin keyinmu ularni oylaymän, tez äsligä kältürüşniŋ barliq yollirini izdäymän. Kardiologiya — intayin muräkkäp saha. Diagnoz qoyuşta sän apparaturiğa tayansaŋmu, bäribir üzül-kesil ähval šzäŋniŋ täҗribäŋgä, bilimiŋgä bağliq. Bäzidä mänbäni eniqlisaŋmu, dorilar nätiҗä bärmäydu. Demäk, baş qaturuşiŋ, izdinişiŋ, yäni oquşiŋ lazim. Män bilimänki, bäzi käsipdaşlirim hizmät ornidila davaliğuçilar, şu yärdin çiqişi bilänla aldiğa kälgänlärni esidin çiqiridu. Mundaq qilişqa mutlaq bolmaydu. Sän ağriğini degändäk eniqlimiğanni qandaqlarçä oylimaysän. Bäzidä mundaqmu işlar yüz beridu. Moşu jili bizdä işläydiğan ginekolog ayal šziniŋ tonuşini elip kiriptu – yštili tohtimay, helä terapevt, LORlarğa qaralğanmiş. Täkşürsäm: infektsiyalik endokarditniŋ ahirqi basquçi. Därru operatsiya qiliş lazim. Ular maŋa işänmäy, biraz oylinidiğanliğini eytip, çiqip kätti. Käçqurun ginekologimizğa telefon qilsam, heç yaqqa barmaptu. Özäm «Tez yardämni» çaqirip, Kardiologiya instituti bilän sšzläştim. Ülgärduq».

Män nemişkä şundaq bolğanliğini sorivedim, Sälimäm šziniŋ asta ünidä: «Һämmä sahalarda uçraydiğan җavarkärsizlik, oçuqtin-oçuq bepärvaliq bizdä, meditsinida kšp vaqitlarda šlüm bilän ayaqlişidu», dedi. Bu sšzlärniŋ qançilik rastliğini biz kündilik mätbuattinmu yahşi bilimiz. Şuŋlaşqa Sälimämgä ohşaşlarniŋ barliğiğa miŋ märtä şükri däymiz.

Rabik İSMAYİLOV.